Kertokaa kaikki millasia pakkoajatuksia tai -tekoja teillä on? Siis muitakin kun niitä tarkistamisia. Tuntuu että itsellä on niin omituisia ettei muilla voi olla!
Muutamia mainitakseni:
- jos nään TV:ssä tai kuulen jossain jonkin "pahan" asian niin minun on "kumottava" se jollain toisella ajatuksella, yleensä sanon mielessä kolme kertaa "ei ei ei" tai vastaavaa. joskus myös koputan kolmesti kädellä tai jalalla
- kosketan myös joitain esineitä tai asetan ne tarkasti tiettyyn asentoon. saatan samalla hokea jotain mielessä
- kun luen jotain kirjaa niin ilmehdin samalla tavalla kuin henkilö kirjassa
- minun on pakko mutristaa suuta tietyllä tavalla (kun olen yksin)
- koskettelen jatkuvasti hiuksiani
- tarkistan usein että vetoketju on housuissa kiinni. olisi noloa jos se olisi auki
- jos joudun istumaan vaikka juna-asemalla missä on muita ihmisiä, mietin koko ajan miltä näytä ja miten istun. en voi muuttaa asentoa koska ajattelen että näytän typerältä. pelkään muutenkin kävellä ihmisjoukon ohi koska pelottaa että teen jotain noloa
- minulla on myös vaikeuksia kusemisen kanssa. en tykkää käyttää muita vessoja kun kotona koska pelkään että niissä on kameroita tai että lukko ei toimi ja joku tulee kun olen kusella. näin on tapahtunut pari kertaa ja se oli todella nöyryyttävää. myös kerran eräs ihminen tuli vessaan juuri kun olin nousemassa pöntöltä. tästä johtuu se etten saa kusta tulemaan muualla kuin kotona. toivoisin että jos jollain on tämä sama ongelma niin miten toimitte? on rasittavaa kun en aina voi olla pitkään kylässä jos en pysty kusemaan siellä. joskus se on niin paha etten voi kusta edes kotona jos siellä on vaikka puolisoni kavereita
- näen työkavereista ja muista ihmisistä seksuaalisia mielikuvia, joissa harrastan seksiä heidän kanssa. en oikeasti halua sellaista! tämä ärsyttää
- saan mieleeni tosi outoja sanoja ja lauseita joissa ei ole mitään järkeä. en kuitenkaan sano niitä ääneen koska kaikki pitäisivät minua hulluna! pelottaa että joskus vaikka jossain hiljaisessa tilaisuudessa huudan jotain ääneen
- jos paikalla on vähän vieraampia ihmisiä en pysty puhumaan mitään. en siis sano sanaakaan vaan menen aivan lukkoon. mietin mitä sanoisin mutta en keksi mitään
- minun on pakko ajatella tiettyjä lukuja ja lauseita tietyn määrän mielessäni. ja jos vaikka kävelen jossain niin hoen mielessäni jotain päätöntä sanaa tai lausetta askelten tahdissa
Siinäpä niitä oli. Ei nyt kyllä edes tainnu tulla kaikkein oudoimmat mieleen. Olen yrittänyt antaa ajatusten tulla ja myös kieltää ne, mutta kumpikaan ei auta! Aina kun pääsen jostain pakko-oireetsa eroon se korvautuu jollain toisella. Olen salaillut vuosikausia näitä, enkä tiedä onko kukaan huomannut niitä. eivät ainakaan ole maininneet. Psykologilla on käyty ja lääkkeet testattu, en halua käyttää, liikaa sivuvaikutuksia eikä muutenkaan merkittävää apua.
Inhottavaa vaan jos vielä vuosikymmenet joutuu kärsimään näistä oireista. Toivottavasti ei kehity mitään pahaa tarkistamispakkoa. Tarkistan satunnaisesti joitain asioita mutta se on kohtuullista. Eniten häiritsee tuo kusi-juttu. Olis kiva jos olisi kohtalotovereita!
Muutamia mainitakseni:
- jos nään TV:ssä tai kuulen jossain jonkin "pahan" asian niin minun on "kumottava" se jollain toisella ajatuksella, yleensä sanon mielessä kolme kertaa "ei ei ei" tai vastaavaa. joskus myös koputan kolmesti kädellä tai jalalla
- kosketan myös joitain esineitä tai asetan ne tarkasti tiettyyn asentoon. saatan samalla hokea jotain mielessä
- kun luen jotain kirjaa niin ilmehdin samalla tavalla kuin henkilö kirjassa
- minun on pakko mutristaa suuta tietyllä tavalla (kun olen yksin)
- koskettelen jatkuvasti hiuksiani
- tarkistan usein että vetoketju on housuissa kiinni. olisi noloa jos se olisi auki
- jos joudun istumaan vaikka juna-asemalla missä on muita ihmisiä, mietin koko ajan miltä näytä ja miten istun. en voi muuttaa asentoa koska ajattelen että näytän typerältä. pelkään muutenkin kävellä ihmisjoukon ohi koska pelottaa että teen jotain noloa
- minulla on myös vaikeuksia kusemisen kanssa. en tykkää käyttää muita vessoja kun kotona koska pelkään että niissä on kameroita tai että lukko ei toimi ja joku tulee kun olen kusella. näin on tapahtunut pari kertaa ja se oli todella nöyryyttävää. myös kerran eräs ihminen tuli vessaan juuri kun olin nousemassa pöntöltä. tästä johtuu se etten saa kusta tulemaan muualla kuin kotona. toivoisin että jos jollain on tämä sama ongelma niin miten toimitte? on rasittavaa kun en aina voi olla pitkään kylässä jos en pysty kusemaan siellä. joskus se on niin paha etten voi kusta edes kotona jos siellä on vaikka puolisoni kavereita
- näen työkavereista ja muista ihmisistä seksuaalisia mielikuvia, joissa harrastan seksiä heidän kanssa. en oikeasti halua sellaista! tämä ärsyttää
- saan mieleeni tosi outoja sanoja ja lauseita joissa ei ole mitään järkeä. en kuitenkaan sano niitä ääneen koska kaikki pitäisivät minua hulluna! pelottaa että joskus vaikka jossain hiljaisessa tilaisuudessa huudan jotain ääneen
- jos paikalla on vähän vieraampia ihmisiä en pysty puhumaan mitään. en siis sano sanaakaan vaan menen aivan lukkoon. mietin mitä sanoisin mutta en keksi mitään
- minun on pakko ajatella tiettyjä lukuja ja lauseita tietyn määrän mielessäni. ja jos vaikka kävelen jossain niin hoen mielessäni jotain päätöntä sanaa tai lausetta askelten tahdissa
Siinäpä niitä oli. Ei nyt kyllä edes tainnu tulla kaikkein oudoimmat mieleen. Olen yrittänyt antaa ajatusten tulla ja myös kieltää ne, mutta kumpikaan ei auta! Aina kun pääsen jostain pakko-oireetsa eroon se korvautuu jollain toisella. Olen salaillut vuosikausia näitä, enkä tiedä onko kukaan huomannut niitä. eivät ainakaan ole maininneet. Psykologilla on käyty ja lääkkeet testattu, en halua käyttää, liikaa sivuvaikutuksia eikä muutenkaan merkittävää apua.
Inhottavaa vaan jos vielä vuosikymmenet joutuu kärsimään näistä oireista. Toivottavasti ei kehity mitään pahaa tarkistamispakkoa. Tarkistan satunnaisesti joitain asioita mutta se on kohtuullista. Eniten häiritsee tuo kusi-juttu. Olis kiva jos olisi kohtalotovereita!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se on tuttua että jos jonkun pakko-oireen onnistuu saamaan pois, tilalle tulee heti joku toinen.
Minulla on vessojen kanssa sellainen juttu, että repäisen aina ensimmäisen paperin rullasta pois, koska pelkään kusibakteereja. Vessan vetäminen ja kahvojen koskettaminen tuntuu myös iljettävältä, mutta pakotan itseni olemaan normaali. En anna tämän sairauden vaikuttaa elämääni.
Bakteereista vielä sen verran, että ihmisten kättely on TODELLA EPÄMIELLYTTÄVÄÄ. Pienenä pyyhin käteni johonkin niin pian kuin mahdollista ja äitini huomasi sen ja suuttui/loukkaantui, koska tein sitä hänenkin kosketuksestaan. Sen jälkeen olen peittänyt ja estänyt itseäni toimimasta vaikka kuinka ajatus bakteereista kuvottaa. Ainut kenen kosketusta en kavahda on poikaystävä tai sellainen poika, josta pidän.
nyrkkeilyottelua TV:stä,toivon innokkaasti hieman vaaleamman voittoa? Sadattelen jopa kannustaakseni,mikä on kai ainoa tapa purkaa intoa ja agressiota tässä maassa tavallisella veronmaksajalla joka vastaa itse itsestään ja rahoittaa osaltaan muitakin verottajan kautta? On paljon vapaampiakin persoonia joiden on se sama missä pukautuvat.
Pitää koko ajan tarkastaa puhelin et näppäimet on lukossa tai ettei oo tullu viestiä/puhelua.
Vaatteita on nyittävä ja aseteltava jatkuvasti (mulla kanssa toi vetskari homma), paitaa esim. on vedettävä kaks kertaa alas päin tietystä kohdasta.
Kellon kyttääminen, jos katon väärään aikaan kelloo joudunb katsomaan kokonaisen uuden kierroksen ennen kun sekuntiviisari on oikeassa kohdassa (jotku varmaan huomanneet kun olen tuijottanu kelloa vaikka puoli minuuttia yhteen putkeen).
Purkkien ja kaikkien muidenkin tavaroitten järjesteleminen että etiketti näkyy.
Painan sormenpäitä vastakkain just oikeella tavalla tai se on tehtävä uudestaan niin monesti kunnes onnistuu (kaikkien sormien on osuttava samaan aikaan toisiinsa).
Joskus pahoina kausina iltatoimissa saattaa mennä tosi pitkään kun järjestelen kaikki kylpyhuoneen tavarat vanupuikoista vessapaperirulliin ja kaiken pitää olla millilleen suorassa.
Asettelen kaukosäätimet sillein vierekkäin ettei ne kosketa toisiaan ja viimesenä kun oon laittanu ne siihen pöydälle (ei saa myöskään mennä liinan reunan yli), niin pitää koskettaa tietyllä sormella tiettyä kaukosäätimen nappia ilman että muut sormet osuu säätimeen tai että säädin liikahtaa. Jos en onnistu niin joudun ottamaan kaikki neljä säädintä käteen ja järjestämään ne uudestaan ja sitten taas yritettävä koskettaa niitä nappeja. Siihen tuhlautuu aikaa jos on lähdettävä vaikka jonnekin.
En voi jättää vaatteita myttyyn mihinkään koska jos vaikka paidan hiha on rutussa niin ajattelen että se enteilee sitä että minun käsi murtuu tai jotain.
Kun avaan ulko-oven pitää avainten olla oikein kädessä tai en voi avata ovea ennen kuin olen laittanut avaimet takasin taskuun ja sitten yrittänyt uudestaan. Portaalle astumisessa on myös tietty rituaali, pitää astua kaksi askelta ennen porrasta ja kaksi askelta portaalle niin että viimeisenä astun vasemmalla jalalla. Sitten vasta voin työntää avaimen lukkoon. Jos astun väärin joudun palaamaan portaan eteen. YM. YM. YM.!!!
Niin ja sitten mietin aina miten räpäytän silmiä jos olen muiden seurassa.
Mietin myös miten puhun (änkytän välillä vähän ja se hävettää niin paljon etten aina kehtaa puhua missään ja siitä minua on kiusattu).
Joskus minuakii vaivaa toi vessassa käynti jos muita on paikalla. Hävettää jotenkin jos se ääni kuuluu vaikka ihan normaaliahan se on.
Ja mulla oikeestaan päinvastoin se että joudun käymään tosi usein vessassa ja se häiritsee esimerkiksi matkoille lähtemistä kun aina saa häpeissään olla pyytämässä auton pysäyttämistä. Joskus saatan joutua käymään parin tunnin aikana 5 minuutin välein pissalla jos on joku jännittävä tapahtuma tiedossa että laskekaa siitä ne määrät... Se on inhottavaa kun ei tule kuin pieni liru vaan ja silti joutuu käymään koko ajan kun tuntuu että rakko halkeaisi! Pelottaa kun yo-kirjoitukset on tulossa että miten selviän niistä! Hävettää sen verran tällanen intiimi-asia etten kehtasi lääkärillekään mennä...
kärsin samasta sairaudesta mutta mulla ongelmana mennä yleiseen wc hen. niinkuin monella muullakin varmasti on.
psykologi ei ole tapa jolla saat apua. varaa aika yksityiseltä psykiatrilta. olisi antaa nimi jos olet turusta päin.
tässä ei ole muuta keinoa kuin altistaa itsensä vaikeuksille joista kärsii ja ajatella järjellä .
mitään ei tapahdu kun käyt wc ssä.
pyri tekemään asioita joista nautit .
jätä sänköposti ossa niin jutellaan.-....
näet elämäsi valoisampana kun tiedät minun ongelmani.
Monenlaista samanlaisuutta löytyy mutta vastaan nyt tuohon kusemisjuttuun. ;)
Taitaapi olla kyseessä ns. ujo rakko...
Minulla on ujo rakko mutta nuorempana oli vielä ujompi... Esim. koulussa en meinannut pystyä käymään vessassa ja julkiset käymälät oli kamalia...
Kun olin käymässä nuorempana entisen seurustelukumppanini luona viikonloppuisin niin en meinannut sielläkään pystyä pissimään,...se oli kamalaa!
Nyt vanhempana se on helpottanut, jos on oikein hätä niin pystyn käymään julkisessa paikassa ja jos laitan paperia pönttöön että lorina ei kuulu niin sitten ainakin...
Paskalla en pysty julkisessa käymään jos siellä on joku muu... varauksella jo ei ole...meinaan pitäisi pystyä paskomaan ennen kun joku tulee tai sitten istua jäkitän kopissa niin kauan että se toinen lähtee. :)
Pakkoajatuksissa yritän välttää ja torjua ajatuksia jotka liittyvät pahaan:
antikristus, lucifer, saatananpalvoja, kirous, piru, spiritismi ym. ovat sanoja joita vastaan taistelen ja tarvitsen vasta-ajatuksia...ja usko vaan kun noi sanat tuohon kirjoitin niin oli pakko-oireita...
Voisit yrittää vaatimalla vaatia että saisit lääkäriltä lähetteen pakko-oireiseen häiriöön erikoistuneen KBT-terapeutin luokse (kognitiivis-käyttäytymisterapeuttinen hoitomuoto). Tehoaa useimmilla... Tsemppiä!