Päässäni on sellainen mielikuva että monet ajattelevat naimisiin menon muuttavan suhdetta jollain tavalla.
Haluaisinkin kysyä kaikilta mitä mieltä olette,
MUUTTAAKO NAIMISIIN MENO SUHDETTA ja JOS MUUTTAA NIIN MITEN?
Itse olen ollut ja edelleenkin avioliittoa vastaan.
Naimisiinkin mentiin ns.pakosta. "Avioliitto" kuitenkin turvaa puolison toimeentuloa ja perintöä jos toiselle jotain tapahtuu.
Näin ainakin meidän lakimies kertoi kun yritimme lapsemme synnyttyä kysellä vastaavanlaista vaihtoehtoa.
Toivon että vastaatte asiallisesti.
Haluaisinkin kysyä kaikilta mitä mieltä olette,
MUUTTAAKO NAIMISIIN MENO SUHDETTA ja JOS MUUTTAA NIIN MITEN?
Itse olen ollut ja edelleenkin avioliittoa vastaan.
Naimisiinkin mentiin ns.pakosta. "Avioliitto" kuitenkin turvaa puolison toimeentuloa ja perintöä jos toiselle jotain tapahtuu.
Näin ainakin meidän lakimies kertoi kun yritimme lapsemme synnyttyä kysellä vastaavanlaista vaihtoehtoa.
Toivon että vastaatte asiallisesti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itsekään en nähnyt aikoinaan avioliitossa mitään mieltä. Mitä se muutti, kun tuomari meidät vihki?
Nyt kun erosta on jo pitkän aikaa ja sen taustalla pitkä avioliitto, niin totean, että samalla tavalla olisi mennyt vaikka rinkuloita ei sormiin olisi pistettykään.
Avioliton merkitys on suurimmillaan silloin kun toinen hoitaa kotia ja toinen käy työssä ja tämä jälkimmäinen laittaa kaiken hankitun omiin nimiinsä. Osituksessa voi silloin "köyhempikin" puoliso saada automaattisesti osansa pesästä.
Mutta jos avoliitossa eletään niin, että kaikki velka ja hankinnat kirjataan molempien nimiin, niin tasanhan ne menevät erossakin. Kumpikin pitää omaisuutensa.
Avioliitossa on harmi vain sellainen lisäpiirre, että jos toinen puolisoista on alkujaan ollut rikkaampi, niin kohtuullisen pitkän liiton jälkeen toinen puoliso on erossa oikeutettu saamaan puolet puolisoiden yhteisestä omaisuudesta. Juttu on hyvä "köyhemmän" puolison kannalta, mutta aika karmaiseva sen toisen. Normaali avioliitto paljastuukin siten rikkaan ja köyhän mennessä naimisiin sellaiseksi kaupaksi, missä rikas lupaa antaa köyhälle osan omaisuudestaan. Mitä saa vastikkeeksi? Rakkauden?Tästä syystä tehdäänkin usein avioehto, ennekuin vihille mennään.
Me ollaan oltu yksissä 13-14 vuotta, saatu neljä lasta, eikä olla edes kihloissa. Välillä joku tuttu heittää hääkyselyjä, mutta kukaan ei painosta. Itse ollaan totuttu tilanteeseen.
Välillä ehdin hetken miettiä, mitä lasten kavereiden vanhemmat tuumaavat, kun ollaan eri sukunimisiä. Mutta kaippa ovat huomanneet meidät ihan fiksuiksi ja asiallisiksi.
Emme luultavasti ikinä mene naimisiin, osaamme olla uskollisia ilman aamentakin. Myös oman sukunimen säilyttäminen on minulle hyvin tärkeää. Tuntisin oloni vieraaksi toisen nimisenä. Ennenvanhaan Suomessa olikin voimassa käytäntö, että mies otti vaimon sukunimen.
Talo omistetaan puoliksi, kuten autokin. Jommankumman kuollessa eläke menee lapsille. Vakuutuksilla on hoidettu osa asioista.
En kallistu kummallekaan kannalle, tämä vaan meidän kohdalla meni näin. Elämä kuljettaa.
Kuun pimennystä odotellen- hyvää jatkoa teille.
jumala on tarkoittanut seksin avioliittoon,
joten suhde muuttuu huomattavasti kun menee naimisiin.
tietenkin se on sulla eriasia... !
Eipä se naimisiinmeno suhdetta mitenkään hirveästi muuta, en ainakaan usko. Yhtä hyvin voi elää onnellisessa parisuhteessa ilman papin aamentakin. Minä itse tahdon naimisiin avopuolisoni kanssa, se on itsestäänselvyys, mutta ymmärrän niitäkin, jotka eivät sitä tahdo tehdä. Avioliitto on meidän tapauksessamme lopullinen "kruunaus" suhteelle ja siksi tahdomme naimisiin. Ihan samat ne ongelmat kuitenkin on avioliitossa kun vaikkapa avoliitossa. Ongelmat eivät papin aamenenkaan jälkeen katoa. :)
Menimme naimisiin, koska minulle se oli periaattellisista ja perinteisistä syistä tärkeää kahden vuoden avoliiton jälkeen. Miehelläni ei ollut mitään sitä vastaan mutta hän ei uskonut sen muuttavankaan mitään. Me molemmat olemme kuitenkin kokeneet puolen vuoden avioliiton jälkeen monen asian muuttuneen.
Mitä se minulle tarkoittaa on se, että suhteemme on turvallisempi ja tasapainoisempi kuin ennen. Uskollisuuteen asia tuskin vaikuttaa, olemme aina olleet uskollisia ja olemme edelleen. Seksi on parempaa avioliitossa, jostakin syystä! Haluan antaa itsestäni enemmän kuin ennen, koska molemmille lupaus tarkoitti yhdessä oloa koko elämän ajan. Sitä on vaikea selittää, mutta tavallaan kaikki mitä teemme toistemme eteen, on kuin laittaisi rahaa yhteiseen pankkiin. Me olemme nyt enemmän kuin ennen, oikea perhe, erottamattomat yhdessä... Kuulostaa ehkä lapselliselta, mutta meille se on tarkoittanut tätä.
Mieheni sanoi, että naimisiinmeno toi jollakin kummallisella tavalla vapauden tunteen, mahtavat fiilikset jo hääautossa. Enää ei tarvitse miettiä, onko toinen se oikea, me olemme nyt sen päättäneet. Ei tarvitse miettiä, josko nurkan takaa tulisikin joku parempi.
Naimisiin meno ei kuitenkaan koskaan paikkaa toimimattoman suhteen aukkoja. Eli jos epäilyksiä toisen suhteen on ennen häitä, niitä taatusti on sen jälkeenkin. Avopareille ei varmaan seuraa mitään käytännön muutoksia, mutta meille ainakin siis tunteiden osalta tapahtui paljonkin. Tunnemme myös pareja, jotka sanovat, ettei se muuta mitään. Jokainen kokee asiat eri tavalla. Varmaa on kuitenkin se, että ei naimisiinmeno voi ainakaan pilata hyvää suhdetta!
Olipa kivasti sanottu samat asiat, mitä olen itse miettinyt. Tosin omalla kohdallani suhde tulee muuttumaan paljon, sillä muutamme saman katon alle vasta papin aamenen jälkeen. Avioliitto on nimenomaan siksi vapauttavaa, että ei tarvitse koko ajan olla huolissaan suhteen puolesta, koska se on tehty kestämään eliniän. Toki avioliitossakin täytyy muistaa pitää suhteestaan huolta!