Onko todella näin ettei ihminen tyhmyyttään tajua
milloin suhde kannattaa lopettaa?
Voisiko joku näistä olla syynä:
1.Ihminen on niin omistushaluinen ettei luovu
omaisuudestaan millään hinnalla.
2.Ihminen on omasta rakkaudestaan niin sokea
ettei tajua toisen kaipuuta vapauteen.
3.Ihminen asettaa julkisen kuvan terveen tunne-
elämän edelle.
4.Ihminen asettaa lastensa hyvinvoinnin omansa
edelle(ainoa jonka minä jotenkin ymmärrän).
5.VAI TULEEKO IHMISESTÄ RUTIININ KUIHDUTTAMA
KUORI.
milloin suhde kannattaa lopettaa?
Voisiko joku näistä olla syynä:
1.Ihminen on niin omistushaluinen ettei luovu
omaisuudestaan millään hinnalla.
2.Ihminen on omasta rakkaudestaan niin sokea
ettei tajua toisen kaipuuta vapauteen.
3.Ihminen asettaa julkisen kuvan terveen tunne-
elämän edelle.
4.Ihminen asettaa lastensa hyvinvoinnin omansa
edelle(ainoa jonka minä jotenkin ymmärrän).
5.VAI TULEEKO IHMISESTÄ RUTIININ KUIHDUTTAMA
KUORI.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuota näitä keskusteluja seuranneena, olen
"oppinut" melkoisesti ihmisistä. Sen pohjalta
voinkin sanoa, että miehet eivät lopeta suhdetta
kaikista em. syistä ja naisille taas riittää jo
likaiset sukat tuolin selkänojalla. Tämä johtuu
siitä, että miehet ovan saamattomia, laiskoja
otuksia, joiden itsetunto on kehno ja
kuolemanpelossa he roikkuvat kiinni onnettomassa
suhteessa. Naiset puolestaan ovat kaikki
hirmuvaltafemakkoja, jotka piiskaavat miestään
armotta ja käskevät heidät suolle pienimmästäkin
virheestä. Kyllä näin on, siis ainakin näitten
keskusteluun osallistuvien tyyppien keskuudessa...
Olisi kiva kuulla ihan tavallisen ihmisen
mielipide, mutta he ovat kai töissä tai kotonaan,
elämässä omaa onnellista elämäänsä täydellisen
tietämättöminä siitä mitä kaikkea roskaa täällä
heidän niskaansa kaadetaan.
En usko että näillä palstoilla on yhtään sen
omituisempaa porukkaa kuin siellä kotonakaan.
Se,että ihmiset kirjoittavat anonyymeinä
kuitenkin tuo kirjoituksiin tietyn vapauden
jolloin niistä paljastuu mitä ihmeellisimpiä
asioita.
ihminen täällä jakaa ajatuksiaan muiden kanssa.
Monet tosiaan lukkiutuvat parisuhteeseen,
vaikkeivät ole onnellisia. Itsekin jumiuduin
avosuhteeseen liian pitkäksi aikaa. Tunsin itseni
aivan kuolleeksi, sillä lopulta emme puhuneet ex-
avomieheni kanssa juurikaan samaa kieltä ja elämä
oli tappavan tylsää. Rakkauskin hiipui ja kuoli.
Tuntui vain vaikealta lähteä, mutta lopulta sain
repäistyä itseni irti näivettävästä suhteesta.
Monet jäävät sellaiseen tilanteeseen ja myöhemmin
sitten tulee näitä shokkilähtöjä - löytyy uusi
kumppani, jonka mukaan "karataan" kun ei ole
ollut rohkeutta lähteä aiemmin itse omin voimin.
Ymmärrän ainoastaan lasten vuoksi yhdessä
pysyttelemisen. Muutoin elämä on liian lyhyt
hassattavaksi vääränlaiseen kumppaniin, ehkä jopa
väkivaltaiseen, sairaalloisen mustasukkaiseen tms.
hankalaan tapaukseen. Miehet ovat huonoja
eroamaan, sen olen huomannut. Miehillä yleensä
onkin uusi katsottuna ennen eroa, naiset
uskaltavat selviytyä omin avuinkin. Olen
seurustellut pitkään kolme kertaa, ja jokaisen
suhteen päätyttyä minä olen ollut sinkkuna jonkin
aikaa, mutta joka ikinen näistä kolmesta miehestä
on iskenyt uuden kumppanin / jonkinlaisen
ylimenosuhteen alle viikon sisällä. Säälittävää,
kun ei pärjää yksin. Siksi miehet ovat kai niin
kovia ripustautumaan. Toinen ääripää on tietysti
vannoutuneet sinkkumiehet, jotka karttavat
sitoutumista ikuisuuksiin...
En usko että suhteessa roikkumiseen liittyy
omistushalua tai tunteita, ettei "omaisuudesta"
halua luopua vaikka suhde onkin päin p:tä. Toki
on niitäkin miehiä nähty, jotka itse ottavat eron
jälkeen uuden, mutta saavat raivokohtauksen
kuullessan minunkin ruvenneen uuteen suhteeseen.
Omituista holhoamista ja mustistelua eron jälkeen
en ymmärrä alkuunkaan.
Nii-in..huvittaisi minuakin tietää, miksi eräs
tuttava asuu edelleen miehen kanssa, jolla on
viinaongelmia...Minulle nainen aina valittaa
miehen toilailuista ja siitä, ettei kestä, mutta
ei tee asialle silti mitään. Parannusta ei
suhteeseen tunnu olevan luvassa, mies on
mahdoton, mustasukkainen ja ravaa vieraissa.
Mikä saa alistumaan ja kestämään tuollaista?
Minä kuulun juuri näihin vannoutuneisiin
sinkkuihin,ehkä siksi kyselyni onkin hiukan
negatiivinen,heh.
Kun kyselysuoneni aukeaa jälleen,niin demokratian
merkeissä teen kyselyn sinkkujen
onnettomasta,köyhästä ja pinnalisesta elämästä.