Hei,
Tilanteeni on nyt seuraavanlainen ja kun en ole ennemmin joutunut tälläiseen tilanteeseen tai edes kuullutkaan vastaavista asioista niin haluaisin kysyä teiltä vinkkejä ja oikeuksiani.
Eli exä ei anna minun tavata lastani ja vaikka olen kuinka ottanut puhelimitse yhteyttä hän ei enää vastaa puhelimeenkaan. Mitään väärää en ole tehnyt tai pahaa, vaan olen halunnut olla hyvä isi lapselleni. Lapsi on nyt 7kk vanha ja asuu äitinsä luona. Meillä on yhteishuoltajuus ja tapaamisia ei olla papereilla sovittu, koska tähän mennessä se on mennyt ihan hyvin soviteltusti että lapsi on luonani joka viikko 2pv kunhan se kummallekkin sopii. Ja nyt pelkään että en voi olla lapseni kanssa vaikka haluaisin, koska tämä äiti haluaa pitää lapsensa itsensä ja uuden miehensä luona mielummin.
Olen ajatellut jos voisin saada itselleni yksinhuoltaja oikeudet ja voisin olla aina lapseni kanssa, mutta kyllähän se lapsi tarvitsee äitiäkin yhtä paljon kuin isääkin.
Haluaisin saada sopimuksen että lapsi olisi kummankin luona 50/50 kaikella tavalla. Onko minun kuinka vaikea saada tälläistä sopimusta aikaan vai onko niin että isin oikeutta poljetaan heti kättelys?
Tilanteeni on nyt seuraavanlainen ja kun en ole ennemmin joutunut tälläiseen tilanteeseen tai edes kuullutkaan vastaavista asioista niin haluaisin kysyä teiltä vinkkejä ja oikeuksiani.
Eli exä ei anna minun tavata lastani ja vaikka olen kuinka ottanut puhelimitse yhteyttä hän ei enää vastaa puhelimeenkaan. Mitään väärää en ole tehnyt tai pahaa, vaan olen halunnut olla hyvä isi lapselleni. Lapsi on nyt 7kk vanha ja asuu äitinsä luona. Meillä on yhteishuoltajuus ja tapaamisia ei olla papereilla sovittu, koska tähän mennessä se on mennyt ihan hyvin soviteltusti että lapsi on luonani joka viikko 2pv kunhan se kummallekkin sopii. Ja nyt pelkään että en voi olla lapseni kanssa vaikka haluaisin, koska tämä äiti haluaa pitää lapsensa itsensä ja uuden miehensä luona mielummin.
Olen ajatellut jos voisin saada itselleni yksinhuoltaja oikeudet ja voisin olla aina lapseni kanssa, mutta kyllähän se lapsi tarvitsee äitiäkin yhtä paljon kuin isääkin.
Haluaisin saada sopimuksen että lapsi olisi kummankin luona 50/50 kaikella tavalla. Onko minun kuinka vaikea saada tälläistä sopimusta aikaan vai onko niin että isin oikeutta poljetaan heti kättelys?
Vastaukset 33
Vanhimmat
yksinhuoltajuuden noin pieneen lapseen? Totta hitossa hän tarvitsee äitiään. Luultavimmin olet äidille tämmöistä puhunutkin,koska pelkää nyt sitä että otat lapsen kokonaan. Meillä oli sama virsi,uhkauskin siitä että menettää lapsen kokonaan on kauhea. Nyt neuvotteluasemat käyntiin,ota yhteyttä lastenvalvojaan ja vaadi paperille tapaamiset ja anna äidin selvästi ymmärtää että ei ole lasta menettämässä.
siis en ole maininnut yksinhuoltajuudesta enkä halua sitä! on käynyt mielessä, mutta lapsi tarvii isiä ja äitiä yhtä paljon.
Siis haluan vain että kaikki on 50/50 esim. viikko äidin luona ja sitte viikko minun luonani tai jotain vastaavaa
Paljon enemmän sinä tunnut ajattelevan lapsen parasta kuin tämä äiti. Ei ole oikein yrittää sulkea sinut pois lapsen elämästä ja ehkä yrittää tehdä tästä uudesta miesystävästä lapselle "uusi isä". Ei minusta yhtään kohtuutonta jos vaadit että lapsi olisi puolet ajasta sinulla.
kun emme äidin versiota asioista tiedä,eikä äidin uusi miesystävä liity tähän asiaan mitenkään. tosi on,että lapsi on pieni, joten tarve äitiin on suuri. ja jo se että olet ajatellut itseksesi yksinhuoltajuutta sotii kyllä sitä vastaan että tulisit kovin yhteistyöhaluinen olemaan. Ehkä tuo äidin uusi miesystävä tässä onkin se mikä sinua kiristää tässä ja haluat itse sitä kostoa. On tätäkin puolta asiassa nähty.
se että kyse on vain ja ainoastaan siitä että lapsi saa tavata molempia vanhempia yhtä paljon ja saa kasvaa kummankin parissa. Itse toivon sitä että saan olla lapseni kanssa juuri niin paljon kuin mahdollista.
Lapsi on pieni vielä ja toisaalta taas onko asia oikeasti niin että lapsi tarvitsee tuossa iässä enemmän äitiä kuin isää jos ei ole enää rintaruokinnassa? Onko äidillä jotain sellaista mitä isä ei voisi mahdollisesti antaa? Sori ku itellä ei tule mieleen, mutta voinhan olla väärässäkin.
Usko pois. Vaikka kyllä täälläkin näitä epätoivoisia äitimyytinkannattajia aina riittää.
jos rintaruokintavaihe ohi niin tasan samanveroisen turvan ja huolenpidon voivat antaa isä, siinä missä äiti.
totuutta, joten mistä sinä tiedät että äidin uusi miesystävä on se joka tässä kiristää? Jos nainen kirjoittaa tänne, hän saa toisilta naisilta myötätuntoa eikä kukaan epäile mikä asian oikea laita on, jos mies kirjoittaa ollaan heti syyttelemässä että olet tainnut itse aiheuttaa oman tilanteesi/taidat haluta kostoa tms. Itse olen yh ja haluan lapseni tapaavan isäänsä niin paljon kuin mahdollista. Pistää vihaksi tällaiset äidit jotka luulee ettei isällä ole mitään merkitystä, ja että hänet voi vaan sulkea lapsen elämän ulkopuolelle.
Nyt äkkiä sinne lastenvalvojaan yhteyttä ja pikaisesti sopimukset kirjallisena. Mitä kauemmin lapsen äiti pystyy pitämään sinua erossa lapsestasi, sen hanakammin hän alkaa perustella tapaamisten kieltämistä sillä että olet lapselle vieras.
Nyt kun äidillä ei ole vielä perusteita tapaamisenne estämiselle, hänen on pikkuinen pakko suostua tapaamisiin.
En oikein usko, että aivan pian pääset 50/50-huoltoon, mutta vähitellen sitten. Kannattaa muuten nyt jo ennakoida ja alkaa kirjoittamaan tunnollisesti KAIKKI tapaamiset, tapaamisten estämiset sun muut paperille.
Mutta ihan ensimmäiseksi yhteydenotto sinne lastenvalvojalle ja vaadikin pikaisesti keskusteluaika. Lastenvalvoja ottaa sitten lapsen äitiin yhteyttä, sinun lienee viisainta olla turhaa soittelematta hänelle. Alkaa pian syyttää ahdistelusta.
Ota yhteys lastenvalvojaan ja sovitte tarkat tapaamiset kirjallisesti, jos ette niistä enää syystä tai toisesta pysty keskenänne sopimaan.
Tuskin kuitenkaan 50/50-tilanteeseen pääsette, moneen vuoteen.
Omani on nyt 3 vuotta ja 4 päivää poissa kotoa on jo niin tiukkaa lapselle, että itse pidän sopivana aikana olla poissa kotoa 2-3 päivää, maksimissaan.
Mielestäni lapsi tarvitsee kuitenkin "oikean" kodin, olkoon sitten isän tai äidin luona.
Kukaan ei halua muuttaa viikon välein, ja siltä minusta ainakin tuntuisi, jos asuisin viikko-viikko-systeemillä.
Toivottavasti saatte asiat sujumaan mahdollisimman pian!
Lapsi nimittäin sopeutuu yleensä jo tosi pienestä vuoroasumiseen, Äidin tunteet ovat ainoa este, eivät siis lapsen tunteet. Ja äiti luulee olevansa ainoa joka näkee asiat objektiivisesti ja vetoaa myöhemmin ettei sovi vieläkään vuoroasuminen kun sitä ei ole tähänkään asti noudatettu ja hakee sossuilta tukevat lausunnot tyyliin "lapsen vakiintuneet olosuhteet" äidin kotiin.
Mutta, oman kokemuksen pohjalta kyllä sanon että ihan pientä lasta en lähtisi vuoroviikoin pitämään. Viikko on pienelle pitkä aika, meillä ei ainakaan käsitetä vielä aikaa oikein mitenkään.
Ens viikolla on sama kuin hetinyt ja huominenkin vielä aika hämärä käsite.
"Vielä yksi yö" on jotenkuten tajunnassa.
Kun tuo on ollut useampaan otteeseen 3yötä poissa, niin kotiin tullessaan roikkuu puntissa koko päivän, itkee, on levoton, ei asetu nukkumaan, rytmi sekaisin, hoitoon vieminen helvetillistä...
Saattaapi johtua siitäkin, että yökyläilyt isän luona ei ole säännöllisiä, mutta jotenkin epäilen.
Yö tai kaksi menee ihan hyvin, sitä pidemmiltä "lomilta" palaamisen jälkeinen päivä on yhtä kitinää ja huutoa. Kunnon takiainen :/
7kk ikäistä viikon kerrallaan? Katsos kun sen ikäistä ei vielä voi viedä päiväkotiin työvuoron ajaksi.
Viekö seitsemän kuukauden ikäisen muksun ÄITI hoitoon vai onko hänellä joku etu isään nähden?
Kerro mitä on tasa-arvo isän ja äidin välillä???????
Niimpä......
Se siitä tasa-arvosta.
Sillä äidillä on äitiysloma. Ja sillä on tissit, joilla sitä vauvaa ruokitaan. Tasa-arvoa tai ei, sille ei voi mitään.
Näissä asioissa miehet ovat valitettavasti aina altavastaajina, se on aina ollut niin ja niin se tulee olemaankin. Eikä se väärin ole.
Etä-isukin ulinoitakin kun katselee...
Kuuleppas reppana, kuoleeko ne lapset nälkään joiden äideillä ei herukkaan maitoa???
Heh heh heee...
Niimpä niin!!!
enää rintaruokinnassa joten tarvitseeko noita ollakaan..
Ei ne kuole, niille haetaan kaupasta vastiketta, pikku vajukkini. Ja se on äidin tehtävä sekin. Isukkireppanoista kun ei oikein ole siihen(kään) hommaan.
Onko sulla muuten ihan diagnoosi, vai kylähullun statuksellako porskuttelet?
Hahhahaaa...
Men sitten kai ole isukkireppana, ko moon ostanu aikasten paljon vastiketta aikoinani. Vähemmän tosin kuin lapseni äiti, sillä hänen luona pulloruokinta loppui niin paljon myöhemmin.
Ensimmäinen toimenpide on nyt, että menet heti oman kotikuntasi lastenvalvojalle ja teette tapaamissopimusehdotuksen kirjallisena. Sosiaalitoimi hoitaa asian niin, että äidin on joko hyväksyttävä tai tehtävä vastaehdotus. Jos sopimukseen ei kohtuunopeasti päästä, viette asian oikeuden ratkaistavaksi.
Huoltajuus taas on isompi ja pidempi prosessi. Huoltajuusmuutoksenkin voitte keskenään sopia, mikä kuulostaa teidän tilanteessa hyvin epätodennäköiseltä. Tai voit perustellusti hakea sitä oikeuden kautta.
Huoltajuuspäätöksissä selvitetään kummankin vanhemman olosuhteet. Olosuhdeselvitys tehdään sosiaalityöntekijöiden toimesta. Ja nykykäytännön mukaan suuri painopiste päätöksissä on sillä, miten jatkossa haluaa pitää huolta lapsen toisen vanhemman pysymisestä lapsen elämässä. Eli käytännössä tapaamisten estäminen tai vaikeuttaminen on pitkä miinus.
Paljon puhuttu aihe "poljetaanko isän oikeuksia", herättää aina suuria tunteita. Isän oikeuksia ei poljeta mitenkään. On ihan sama kumpi vanhemmista hakee ja mitä hakee, oikeudessa päätöksen tekee aina ulkopuolinen.
Sosiaaliviranomaisista suurin osa on naisia, mutta lakimiehistä ja tuomareista taas suurempi osa miehiä. Kyllä osallistuminen ja tietoisuus lapsen elämästä ja arjesta, olosuhteet ja asiallinen suhtautuminen etävanhemman rooliin ratkaisevat, ei se mitä sukupuolta vanhempi on.
Älä sä anna tuolle kaverille täysin väärää tietoa sillä kyllä sinä tiedät tasan tarkkaan itsekkin että sillä todellakin ON väliä kumpi sukupuoli hakee lähin paikkaa!!!
Tuo on typerää antaa aivan väärä kuva tästä systeemistä sillä FAKTAHAN on se että sossutantta-armeija pyörittää täysin mielivaltaisesti tuota systeemiä missä lähiksi pääsee lähes poikkeuksetta äiti eikä suinkaan isä!!!
Sinulle alkuperäinen kysyjä sanonkin että kannattaa varautua siihen että jos asiat menee sossun alaiseksi niin siellä ei todellakaan pelata lasten edun eteen vaan lähtökohta on aina se mitä äiti haluaa tehdä, tasa-arvoisesta puolueettomuudesta ei voi millään muotoa puhua noissa asioissa.
Tässä sinulle ap. erittäin varottava esimerkki, miten voi käydä, kun ei pysty myöntämään tosiasioita ja on hävinnyt tuon oman taistelunsa - varmasti ihan perustellusti.
FAKTAT kannattaa myöntää itselleen ja jatkaa elämää eteenpäin. Taistelun voi hävitä myös kunniallisesti, toisin kuin tuo etäiskä, joka nöyryyttää itseään julkisesti kerta toisensa jälkeen. Veikkaisinpa että hänen exänsä saa kaikki sympatiat puolelleen.
Perheoikeudellisten osastojen tuomareista suurin osa - ainakaan pääkaupunkiseudulla - ei taida olla miehiä lakimiehistä puhumattakaan.
Lievää tilastosokeutta on myös väittämä, jonka mukaan sukupuolella ei olisi väliä. Jakauma pienten lasten ja vanhempien lasten suhteen äidille / isälle on kiistaton.
Toivotan onnea, rohkeutta, voimaa ja viisautta kirjoituksen aloittajalle.
Ei jako äidille-isälle olekaan tasapainossa, suurin syy on se, etteivät isät suurimmassa osassa eroja edes hae lähihuoltajuutta. Jos vielä olet tutustunut oikeuden ratkaisujen perusteluihin, ymmärrät, miksi sielläkään puntit eivät ole ihan tasan. Tilastosokeus siis muuttuukin tilastojen analyysitaidoksi.
Sinä yrität väännellä ja käännellä asiat aina päinvastaisiksi!!!
Nytkin väität että nuo tilastot lasten huoltajuuksista eivät pidäkkään paikkaansa koska ihmiset lukevat ne niinkuin ne ovatkin eivätkä sinun omien "analyysitaitojes" mukaan!!!
Meneppäs korkkaamaan taas siideri niin olosi helpotuu hetkeksi....
Päätä tollo jo se että mikä on sinun mielipiteesi asiaan sillä raapustelujesi perusteella se mielipide vaihtuu sen mukaan kelle osoitat kirjoituksesi.
Väität että minä en pysty myöntämään tosiasioita, siis tapauksessani oikeasti asiat olivat sillä mallilla että kaikki asiat puolsivat sitä että minusta olisi pitänyt tulla lasten lähihuoltaja mutta niimpä vain sossutantta-armeija runnoi läpi asiat aivan päinvastaisesti.
Olen myöntänyt helvetin monta kertaa sen tosiasian että suomessa ei kertakaikkiaan ole olemassa minkäänlaista TODELLISTA tasa-arvoa isän ja äidin välillä kun ero tulee!!!
Ihan oikeasti tuo on sinulta pelkkää vittuilua tuolle aloituksen tehneelle tyypille kun ilkeät valehdella että hänellä olisi muka yhtä hyvät mahdollisuudet päästä lähiksi kuin lapsen äidillä!!!
Menisit jatkamaan ex-tiukkis (tällä keraa sen nimisenä) tuota höpöttelyäsi sinne kaksnelosen huuhaa -palstalle sillä siellä saa puhua paskaa ihan miten paljon huvittaa...
Etkös isukki tiennyt että isät useimmiten antavat lähihuoltajuuden äideille ihan omasta tahdostaan?
Tietävät siis reppanat etteivät tulisi pärjäämään.
Myöntäisit sinäkin jo että luuseri on luuseri.
Hah hah haa....
Niimpä niin...
Jälleen kerran...
Vajukki, sädekehä?????!!!!!! Ressukka!!!!!!
(kirjoitin vastauksen sun puolesta, mee ottamaan vaikka päiväunet)
sopimaan lapsen äidin kanssa tapaamisista ja mm. vuoroviikkohuollosta ilman käräjiä.
Epänormaali mies ja isä niiskuttaa yh-palstalla kuukausia epäoikeudenmukaisesta kohtelustaan, vaikka tosiasiassa lapsen äiti on nähnyt sen, mitä sosiaaliväki tai muu maailma ei tule koskaan näkemään eli isäressukan riittämättömät sosiaaliset taidot ja matalan henkisen kapasiteetin ja viimeiseen saakka sossunkin painostaessa äiti-lähihuoltaja yrittää pitää lasten puolia vajukkia vastaan. Lapsen edun ajaminen on hyvin raskas tie äidille, isien käyttäessä sumeilematta hyväkseen median läykyttämää oikeutta olla lähihuoltaja ja typeryyksissään sosiaalitoimi lähtee mediapelleilyyn mukaan, koska pelkäävät olla eri mieltä.
Minusta sinäkin voisit jo pikkuhiljaa tajuta, että kaikki vika on sinussa, ei kenessäkään muussa.
Otapppa aamulääkkeesi niin elämä tuntuu valoisammalta jälleen, koska Jouluhan sinut on taas aktivoinut jauhamaan paskaa täällä.
tapaamisista isän kanssa, ilman kiusan tekoa. Ikävää että jo noin pieni lapsi on äidin puolelta otettu pelinappulaksi.
ja yritä tehdä se ihan puolueettomasti. Onko lapsen äiti hyvä äiti, onko ollut sitä tähän asti? Millaisissa töissä käytte, kummalla on säännöllisempää tai kummalla on edessään mahdollisesti suurempia elämänmuutoksia (muuttoja, työpaikanvaihdos, työaikojen vaihdos yms.) mikä voisi vaikuttaa lapsen elämään. Yritä miettiä asioita ilman että siihen vaikuttaa eroonne johtaneet syyt. Miksi äiti estäisi tapaamisianne? Oliskiko mahdollista puhua hänen kanssaan? Ehkäpä hän pelkää? Jos saisitte puhuttua siten että kummallekin jäisi turvallinen olo lapsen kannalta ja saisitte näin yhdessä sovittua asiat. Jos kaikkesi olet yrittänyt (älä uhkaile, suutu tms.) niin ota toki yhteyttä sosiaalitoimistoon ja muutenkin voit kysellä sieltä neuvoa.
että ketään naista et ainakaan, nuori mies, enää saa, jos lapsesi on sinulla viikko-viikko-periaatteella tai useammin. Jopa joka toinen vkl on liikaa uudelle mahdolliselle tyttöystävällesi.
Miehet luulee joskus tekevänsä vaikutuksen naisiin lapsillaan, mutta totuus on se, että naiset eivät voi sietää miehensä exän kanssa tehtyä "äpärää". Vieraita käenpoikasia ei nainen kotiinsa halua.
Hyvä, jos haluat hoitaa kastasi, mutta samalla uhraat nuoruutesi ja mahdolliset rakkaussuhteesi.
-nainen-