Apua kaivataan kovasti täälläkin!!!:(

Itselläni on kaksi kissaa, leikattu kolli 8kk ja narttupentu n.5kk. Vanhempi kissa (lyhytkarvainen maatiainen) oli sen ottaessani todella arka ja ihmisiin tottumaton, nykyään pidättyväinen mutta todella rauhallinen ja kesy, siliteltävä ja syliteltävä.
Nuorempi kisuli (maatiainen myös, mutta pitkäkarvainen) sen sijaan on mahdottoman villi. Kesy se kyllä on, tunkee syliin vaikka väkisin ja oli kotiini saavuttuaan heti kuin kotonaan. Itse kuitenkin ahdistun kun istun esim. sohvalla, se kiipeää syliin ja puskee naamaa. Tuntuu että tukehdun sen pörröturkkiin. Sen saa nostaa ja työntää todella useita kertaa pois mutta palaa heti takaisin. Se ei kuuntele juuri mitään kieltoja. Sumutinpullo on ainoa mitä se edes karttaa, ja käsienläpsäytystä hätkähtää. Vanhemmalle kissalleni riittää jo pelkkä katse kertomaan mitä saa ja mitä ei saa tehdä, mutta tämä toinen on uskomattoman kovapäinen.
Öisin olivat molemmat aluksi wc:ssä (asun yksiössä) Mutta nyttemmin yritetty pitää vapaana. Iltaisin nukkumaan käydessämme alkaa kissoilla hirmuinen ralli. Jos ne rauhoittuvatkin nukkumaan, viimeistään aikaisin aamulla alkaa taas sellainen riehuminen ettei nukkumisesta tule mitään.
Viimeksi tänä aamuna vein kissat sitten wc:hen rauhoittumaan, mutta sitten alkoi niin mieletön oven raapiminen ja ulvominen ettei unta saanut siltikään. (Kylppäri taitaa myös joutua remonttiin...:/) Odotin oven takana, ja sumutin oven raosta aina kun raapiminen ja elämöinti alkoi, mutta tähän pikkukissaan sillä ei tunnu olevan mitään tehoa. Se kavahtaa kyllä mutta jatkaa heti.
Vanhempi kissani oli aivan rauhallinen eikä tällaisia ongelmia ollut ennen toisen pennun tuloa.
Olisiko siis jollakulla hyviä neuvoja?
Jos antaisin nuoremman kisuni pois, masentuisiko vanhempi pahastikin menettäessään ystävänsä ja jäädessään yksin?
Tällaisenaan tilanne on kestämätön. Poikaystäväni, ja nyttemmin myös minun, hermot alkavat olla kireällä...:(
12786
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Touhua noin nuorilta kissoilta tuo ralli ja miksei vanhemmiltakin. Kyllä siihen tottuu kun ei kiinnitä huomiota. Jos haluat ne vessassa pitää niin älä mene mitään sinne suihkuttelemaan välillä, silloinhan ne saavat mitä haluavat:sinun huomiosi. parissa päivässä tai viikossa tuo käytös jää jos et huomioi niitä mitenkään.

Sitä en edes yritä ymmärtää miksi kissan hellyyskohtaukset vievät hermosi. Mutta ihan yleistä on tuo jojottelu. Ei auta muu kuin siirtää se niin kauan pois että se uskoo. Tässäkään hommassa ei saa luovuttaa kesken.

En suosittele että antaisit toisen pois, kun ne selvästi tykkäävät olla yhdessä. Jos et kestä kissojen leikkejä ja luonnetta anna molemmat yhdessä pois.

Äänestä
  • Ihan normaalia kissojen touhua ja varsinkin noin nuorten. Meillä vielä nuo eläkeukotkin saavat hepuleita ja riekkujaisia, puhumattakaan siitä että suunnilleen suuhun tunkeudutaan kun kukin vuorollaan käy halimassa ja pusimassa.
    Jos kissojen normaali käytös rassaa, luovu molemmista kissoista ja osta vaikka hamsteri. Tosin niitä saa olla häkissään vain yksi. Tosin sekin metelöi öisin..

    Äänestä

Olisi ollut parempi, että olisit alunperin ottanut vain vanulla täytetyn pehmolemmikin istumaan kaapin päälle...se, kun pysyy hiljaa paikallaan. Jos ahdistut jo siitä, että lemmikkisi haluaa tulla puskemaan sinua, on varmaan parempi, että annant kissasi sellaiseen kotiin, jossa ne ovat haluttuja lemmikkejä. Kaikki tuo sinun mainitsemasi 'ongelmakäytös' on aivan luonnollista käyttäytymistä kissoille!

Äänestä
  • Liekö vika minun artikuloinnissani vai muiden ihmisten ymmärryksessä, mutta mikään normaali kissan hellyydenosoitus ja puskeminen ei tosiaan ole tässä se ongelmani. Olenko sitten aivan kamala ihminen jos en pidä siitä että esim. tietokoneella työskennellessäni tai lehtiä lukiessani ei saa hetken rauhaa vaan tämä suloinen pieni karvapallo on taukoamatta kimpussani? Tai jos öiden valvominen vie hermot? En voi käsittää ihmisiä, jotka antavat kissojensa touhuta mitä ikinä tahtovat ja milloin tahansa! Pitävät itsestäänselvyytenä että kissa saa tulla ruokapöydälle ja sänkyyn, palvovat lemmikkiään ja elävät itse sen ehdoilla. Näinkö kasvatatte lapsennekin? Varmaan hyvä tulee...:(
    Myönnän kyllä että itse hankin ongelmani, kaksi kissaa ei liene paras ratkaisu herkkäunisen yksiöön. Mutta olen ollut aina hirmuisen eläinrakas ihminen ja päättänyt että omilleni muutettuani hankin lemmikkejä kotiini. (Olen 20v.) Edellinen rakas kissani ja nykyinen vanhempi ovat vain sattuneet olemaan niin rauhallisia ja fiksuja mirrejä että tällainen vilkkaus yllätti.
    Ongelma ei olisi näin suuri, tai ehkei sitä edes olisi jos asuntoni olisi isompi. Kerrostaloyksiössä vaan ei löydy kolkkaa jossa voisi halutessaan olla rauhassa ja hiljaisuudessa hetkisen, jolloin muuten niin rakkaiden otuksienkin toiminta voi alkaa ärsyttämään.
    En tiedä saanko tässä nytkään selitettyä tuntojani tarpeeksi selkeästi, mutta olen hyvin pitkälle päättänyt antaa nuoremman villikon takaisin. Uskon että se tulee olemaan itsekin onnellisempi siellä missä on tilaa riehua ja monia kissa- ja ihmislapsikavereita. Vanhemmasta kissastani en kylläkään aio luopua, se on sen verran pelokas kaikkea uutta kohtaan, ja olen siihen todella kiintynyt. Ajattelin että ottaisin sille uuden kaverin joskus kunhan pääsen isompaan asuntoon jossa saisivat riehua rauhassa ja itse voisin nukkua makuuhuoneen rauhassa oven takana. Ainoa huoleni on kuinka se pärjää tämän väliajan, mutta onhan monilla vain yksi kissa, ja jos koitan viettää mahdollisimman paljon aikaa tämän kanssa...:)
    Eläinten hyvinvointi on, uskokaa tai älkää, minulle sydämenasia, ja oma mielenrauhani on mielestäni kissojenikin parhaaksi.
    Haluaisinkin kuulla mieluusti kokemuksia siitä, kuinka kissanne ovat selviytyneet kisukaverin lähdöstä, ja vanhempana tottuneet uuteen kissaan??
    Alkoi todella harmittamaan tällaiset väärinymmärrykset, mutta kiitän että asiallistakin kommenttia sain.
    Rauhaisaa ja iloista joulua kaikille niin kaksi- kuin nelijalkaisillekin!!!:)

    Äänestä

  • Ahdistunut kirjoitti:

    Liekö vika minun artikuloinnissani vai muiden ihmisten ymmärryksessä, mutta mikään normaali kissan hellyydenosoitus ja puskeminen ei tosiaan ole tässä se ongelmani. Olenko sitten aivan kamala ihminen jos en pidä siitä että esim. tietokoneella työskennellessäni tai lehtiä lukiessani ei saa hetken rauhaa vaan tämä suloinen pieni karvapallo on taukoamatta kimpussani? Tai jos öiden valvominen vie hermot? En voi käsittää ihmisiä, jotka antavat kissojensa touhuta mitä ikinä tahtovat ja milloin tahansa! Pitävät itsestäänselvyytenä että kissa saa tulla ruokapöydälle ja sänkyyn, palvovat lemmikkiään ja elävät itse sen ehdoilla. Näinkö kasvatatte lapsennekin? Varmaan hyvä tulee...:(
    Myönnän kyllä että itse hankin ongelmani, kaksi kissaa ei liene paras ratkaisu herkkäunisen yksiöön. Mutta olen ollut aina hirmuisen eläinrakas ihminen ja päättänyt että omilleni muutettuani hankin lemmikkejä kotiini. (Olen 20v.) Edellinen rakas kissani ja nykyinen vanhempi ovat vain sattuneet olemaan niin rauhallisia ja fiksuja mirrejä että tällainen vilkkaus yllätti.
    Ongelma ei olisi näin suuri, tai ehkei sitä edes olisi jos asuntoni olisi isompi. Kerrostaloyksiössä vaan ei löydy kolkkaa jossa voisi halutessaan olla rauhassa ja hiljaisuudessa hetkisen, jolloin muuten niin rakkaiden otuksienkin toiminta voi alkaa ärsyttämään.
    En tiedä saanko tässä nytkään selitettyä tuntojani tarpeeksi selkeästi, mutta olen hyvin pitkälle päättänyt antaa nuoremman villikon takaisin. Uskon että se tulee olemaan itsekin onnellisempi siellä missä on tilaa riehua ja monia kissa- ja ihmislapsikavereita. Vanhemmasta kissastani en kylläkään aio luopua, se on sen verran pelokas kaikkea uutta kohtaan, ja olen siihen todella kiintynyt. Ajattelin että ottaisin sille uuden kaverin joskus kunhan pääsen isompaan asuntoon jossa saisivat riehua rauhassa ja itse voisin nukkua makuuhuoneen rauhassa oven takana. Ainoa huoleni on kuinka se pärjää tämän väliajan, mutta onhan monilla vain yksi kissa, ja jos koitan viettää mahdollisimman paljon aikaa tämän kanssa...:)
    Eläinten hyvinvointi on, uskokaa tai älkää, minulle sydämenasia, ja oma mielenrauhani on mielestäni kissojenikin parhaaksi.
    Haluaisinkin kuulla mieluusti kokemuksia siitä, kuinka kissanne ovat selviytyneet kisukaverin lähdöstä, ja vanhempana tottuneet uuteen kissaan??
    Alkoi todella harmittamaan tällaiset väärinymmärrykset, mutta kiitän että asiallistakin kommenttia sain.
    Rauhaisaa ja iloista joulua kaikille niin kaksi- kuin nelijalkaisillekin!!!:)

    mitä teit oli että otit kaksi kissaa. Kissalla on parempi olla kun sillä on kaveri, ja häiriökäyttäytyminen, turhautuminen ja jopa aggressiivinen käytös on näin harvinaisempaa. Paskaan poljet jos toisen kissan annat pois, sillä sitten vasta ne ongelmat alkavatkin, ja myös osoitat julmuutesi luopumalla lemmikistäsi ja toisen kissasi kaverista.
    Turha inistä ja etsiä täältä ymmärtäjää sillä sitä et saa. Olet itsekäs ihminen jolle ei soisi Anttilan pehmokissaa kummempaa jos normaali kissojen käyttäytyminen noin häiritsee. Muut kissojen omistajat kyllä ymmärtävät että kissa on kissa etkä siitä siitä muuta kouluta vaikka kuinka yrittäisit.
    Ja hui kauhistus, kissa tulee tietokoneelle. Missäs luulet minun kissani tällä hetkellä olevan eikä se häiritse yhtään vaikka hankaloittaakin kirjoittamista. Ja toinen on jossain nukkumassa jotta jaksaa taas yön riehua.
    Luovu molemmista kissoistasi, älä eroita niitä. Tee tämän joulun hyvä työ.

    Äänestä

  • kympillä täällä? Siis pidät kissoja yksiön vessassa, kuule älä tee sitä. Kissasi ovat täynnä ahdistusta. Järjestä niin että ne saavat olla niin vapaita kuin voivat.

    Äänestä

  • Ahdistunut kirjoitti:

    Liekö vika minun artikuloinnissani vai muiden ihmisten ymmärryksessä, mutta mikään normaali kissan hellyydenosoitus ja puskeminen ei tosiaan ole tässä se ongelmani. Olenko sitten aivan kamala ihminen jos en pidä siitä että esim. tietokoneella työskennellessäni tai lehtiä lukiessani ei saa hetken rauhaa vaan tämä suloinen pieni karvapallo on taukoamatta kimpussani? Tai jos öiden valvominen vie hermot? En voi käsittää ihmisiä, jotka antavat kissojensa touhuta mitä ikinä tahtovat ja milloin tahansa! Pitävät itsestäänselvyytenä että kissa saa tulla ruokapöydälle ja sänkyyn, palvovat lemmikkiään ja elävät itse sen ehdoilla. Näinkö kasvatatte lapsennekin? Varmaan hyvä tulee...:(
    Myönnän kyllä että itse hankin ongelmani, kaksi kissaa ei liene paras ratkaisu herkkäunisen yksiöön. Mutta olen ollut aina hirmuisen eläinrakas ihminen ja päättänyt että omilleni muutettuani hankin lemmikkejä kotiini. (Olen 20v.) Edellinen rakas kissani ja nykyinen vanhempi ovat vain sattuneet olemaan niin rauhallisia ja fiksuja mirrejä että tällainen vilkkaus yllätti.
    Ongelma ei olisi näin suuri, tai ehkei sitä edes olisi jos asuntoni olisi isompi. Kerrostaloyksiössä vaan ei löydy kolkkaa jossa voisi halutessaan olla rauhassa ja hiljaisuudessa hetkisen, jolloin muuten niin rakkaiden otuksienkin toiminta voi alkaa ärsyttämään.
    En tiedä saanko tässä nytkään selitettyä tuntojani tarpeeksi selkeästi, mutta olen hyvin pitkälle päättänyt antaa nuoremman villikon takaisin. Uskon että se tulee olemaan itsekin onnellisempi siellä missä on tilaa riehua ja monia kissa- ja ihmislapsikavereita. Vanhemmasta kissastani en kylläkään aio luopua, se on sen verran pelokas kaikkea uutta kohtaan, ja olen siihen todella kiintynyt. Ajattelin että ottaisin sille uuden kaverin joskus kunhan pääsen isompaan asuntoon jossa saisivat riehua rauhassa ja itse voisin nukkua makuuhuoneen rauhassa oven takana. Ainoa huoleni on kuinka se pärjää tämän väliajan, mutta onhan monilla vain yksi kissa, ja jos koitan viettää mahdollisimman paljon aikaa tämän kanssa...:)
    Eläinten hyvinvointi on, uskokaa tai älkää, minulle sydämenasia, ja oma mielenrauhani on mielestäni kissojenikin parhaaksi.
    Haluaisinkin kuulla mieluusti kokemuksia siitä, kuinka kissanne ovat selviytyneet kisukaverin lähdöstä, ja vanhempana tottuneet uuteen kissaan??
    Alkoi todella harmittamaan tällaiset väärinymmärrykset, mutta kiitän että asiallistakin kommenttia sain.
    Rauhaisaa ja iloista joulua kaikille niin kaksi- kuin nelijalkaisillekin!!!:)

    miksi ihmeessä todellakin otit kissoja jos kerta et siedä niiden käyttäytymistä? kerron sinulle että älä ainakaan hanki koskaan lapsia, sillä nekin pitävät ääntä, itkevät vauvana, taaperona penkovat kaikki lusikkakaapit lattialle, juoksevat ympäri taloa, huutavat ja heräilevät jopa öisin ja et saakkaan nukkua niinkuin itse tahdot, niistä noin vain luopuminen on katsos täälä Suomessa aika vaikeaa, ellet sitten kiidä sossuille ja kerro että et jaksa lapsiasi. tämä asia on melkein täysin verrattavissa tähän sinun tilanteeseen. meillä on kaksio, minun ja miehen lisäksi täälä asustaa 3 aivan ihanaa ja ylivilkasta kisua, 2 niistä 1,5 vuotiaita ja se viimeinen, rasavillein pentu vähän reilu puolivuotias, jaksavat vetää rallia heti kun valot sammuu, saavat kulkea koko kämpässä, eikä mieleenikään tulisi niitä teljetä mihinkään vessaan, paitsi siivouksen ajaksi, kun ovat tiellä silloin eivätkä tykkää imuroinnista...ainoa mistä en pidä niiden touhuissa on se, että yksi niistä on keksinyt pissiä sohvalle ja toinen kulkee pöydällä varastamassa tavaroita, mutta koskaan ei tulisi pineneen mieleenikään niitä antaa pois tai niille suuttua! sinä teet erittäinkin suuren virheen jos annat kissasi pois, erotat ne niin sanotusti toisistaan, mietippä jos joku erottaisi sinut sinun ainoasta ystävästä...mitä jos hommaisit kissoille jotain aktiviteettia, tai käyttäisit niitä illalla ulkona, saattaisi uni maistua paremmin.

    en jaksa oikeesti ymmärtää sua, eikä varmaan kukaan muukaan jaksa...luulitko tosiaan että kissat noudattaa juuri sinun unirytmiä, tai että ne tekevät niinkuin ajattelet. ei ne oo koiria joita voi kouluttaa. kissat on jääräpäisinpiä eläimiä mitä voi olla ja nehän tekee mitä ne haluaa... se on niille kuule ihan luonnollista... huhhuh. luovu molemmista kissoista kerta et jaksa niitä, et selvästikkään välitä niistä yhtään, kai muistat ruokkia ne??

    ja se puskeminen, voi herranjestas jos se sinusta on kamalaa kun toinen osoittaa hellyttään ja sinä työnnät pois. niin ja sit sanon vielä sellasen, että mee sä sinne vessaan ja paa ovi lukkoon niin saat sielä olla rauhassa... tekis mieli ilmiantaa tää viesti ja ottaa selko mistä tää on kirjotettu ja ilmottaa eläinsuojeluun että hakevat kissat turvaan, kaikkea sitä kuuleekin...

    Äänestä

  • ymmärrä kirjoitti:

    miksi ihmeessä todellakin otit kissoja jos kerta et siedä niiden käyttäytymistä? kerron sinulle että älä ainakaan hanki koskaan lapsia, sillä nekin pitävät ääntä, itkevät vauvana, taaperona penkovat kaikki lusikkakaapit lattialle, juoksevat ympäri taloa, huutavat ja heräilevät jopa öisin ja et saakkaan nukkua niinkuin itse tahdot, niistä noin vain luopuminen on katsos täälä Suomessa aika vaikeaa, ellet sitten kiidä sossuille ja kerro että et jaksa lapsiasi. tämä asia on melkein täysin verrattavissa tähän sinun tilanteeseen. meillä on kaksio, minun ja miehen lisäksi täälä asustaa 3 aivan ihanaa ja ylivilkasta kisua, 2 niistä 1,5 vuotiaita ja se viimeinen, rasavillein pentu vähän reilu puolivuotias, jaksavat vetää rallia heti kun valot sammuu, saavat kulkea koko kämpässä, eikä mieleenikään tulisi niitä teljetä mihinkään vessaan, paitsi siivouksen ajaksi, kun ovat tiellä silloin eivätkä tykkää imuroinnista...ainoa mistä en pidä niiden touhuissa on se, että yksi niistä on keksinyt pissiä sohvalle ja toinen kulkee pöydällä varastamassa tavaroita, mutta koskaan ei tulisi pineneen mieleenikään niitä antaa pois tai niille suuttua! sinä teet erittäinkin suuren virheen jos annat kissasi pois, erotat ne niin sanotusti toisistaan, mietippä jos joku erottaisi sinut sinun ainoasta ystävästä...mitä jos hommaisit kissoille jotain aktiviteettia, tai käyttäisit niitä illalla ulkona, saattaisi uni maistua paremmin.

    en jaksa oikeesti ymmärtää sua, eikä varmaan kukaan muukaan jaksa...luulitko tosiaan että kissat noudattaa juuri sinun unirytmiä, tai että ne tekevät niinkuin ajattelet. ei ne oo koiria joita voi kouluttaa. kissat on jääräpäisinpiä eläimiä mitä voi olla ja nehän tekee mitä ne haluaa... se on niille kuule ihan luonnollista... huhhuh. luovu molemmista kissoista kerta et jaksa niitä, et selvästikkään välitä niistä yhtään, kai muistat ruokkia ne??

    ja se puskeminen, voi herranjestas jos se sinusta on kamalaa kun toinen osoittaa hellyttään ja sinä työnnät pois. niin ja sit sanon vielä sellasen, että mee sä sinne vessaan ja paa ovi lukkoon niin saat sielä olla rauhassa... tekis mieli ilmiantaa tää viesti ja ottaa selko mistä tää on kirjotettu ja ilmottaa eläinsuojeluun että hakevat kissat turvaan, kaikkea sitä kuuleekin...

    Joo-o. Aina löytyy ihminen joka tietää paremmin. Kiitos valaisusta ja olkaatten rauhassa, ei ole minkäänlaisia suunnitelmiakaan hankkia lapsia. Mielestäni olisi suorastaan erittäin ITSEKÄSTÄ tehdä lisää lapsia kärsimään tällaiseen maailmaan.

    Äänestä

siitä että kissa tulee puskemaan! Minun kissa ei tule puskemaan melkein koskaan ja jos kaiken lisäksikin vielä suutut siitä niin jo on ongelma!

Äänestä
  • varmasti rakastat kissoja mutta kissat ovat äärimmilleen turhautuneita ja siitä se käytös, ne tarvitsevat tilaa ja säpinää sitä se pudskee. ja kissa tajuaa kuka on ahdistunut se tulee parantaman sinua ja hurisee.

    Nyt on sinun keskityttävä luomaan aktiviteetteja kissoillesi ja älä eroita niitä se on karmeaa toiselle.

    Ole niin kiltti että kirjoitat edes minulle vielä täällä. Ymmäärrän sinua ja myös kissoja. halaun auttaa.OK?

    Äänestä

Anna kissat sellaiseen kotiin jossa niitä rakastetaan ,kestetään ja siedetään ja etenkin sylitetään jos haluavat sylissä olla.
Ihmettelen miksi yleensä olet ottanut kissoja.HALOO täytyyhän niilläkin olla elämä eivät kissat ole koriste-esineitä. Kauheaa tuo vessaan sulkeminen ja vedellä suihkutus.
Nehän vaan yrittävät kuluttaa energiaa juoksemalla
ja hakea hellyyttä sylistä.
Järjestä niille tekemistä ja leikitä ne iltaisin väsyksiin niin nukkuvat yön paremmin.
Meillä 4 kisaa ravaavat lattiasta kattoon pylväitä pitkin täyttä laukkaa,hyllyjä on joka puolella myös pitkä tunneli jonka läpi juoksevat.
Tietysti myös ikkunalla paikka josta näkevät ulos ym ym ym.
Kaikki nukkuvat yön kainalossa aamuun saakka !

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Ahdistunut kirjoitti:

Itselläni on kaksi kissaa, leikattu kolli 8kk ja narttupentu n.5kk. Vanhempi kissa (lyhytkarvainen maatiainen) oli sen ottaessani todella arka ja ihmisiin tottumaton, nykyään pidättyväinen mutta todella rauhallinen ja kesy, siliteltävä ja syliteltävä.
Nuorempi kisuli (maatiainen myös, mutta pitkäkarvainen) sen sijaan on mahdottoman villi. Kesy se kyllä on, tunkee syliin vaikka väkisin ja oli kotiini saavuttuaan heti kuin kotonaan. Itse kuitenkin ahdistun kun istun esim. sohvalla, se kiipeää syliin ja puskee naamaa. Tuntuu että tukehdun sen pörröturkkiin. Sen saa nostaa ja työntää todella useita kertaa pois mutta palaa heti takaisin. Se ei kuuntele juuri mitään kieltoja. Sumutinpullo on ainoa mitä se edes karttaa, ja käsienläpsäytystä hätkähtää. Vanhemmalle kissalleni riittää jo pelkkä katse kertomaan mitä saa ja mitä ei saa tehdä, mutta tämä toinen on uskomattoman kovapäinen.
Öisin olivat molemmat aluksi wc:ssä (asun yksiössä) Mutta nyttemmin yritetty pitää vapaana. Iltaisin nukkumaan käydessämme alkaa kissoilla hirmuinen ralli. Jos ne rauhoittuvatkin nukkumaan, viimeistään aikaisin aamulla alkaa taas sellainen riehuminen ettei nukkumisesta tule mitään.
Viimeksi tänä aamuna vein kissat sitten wc:hen rauhoittumaan, mutta sitten alkoi niin mieletön oven raapiminen ja ulvominen ettei unta saanut siltikään. (Kylppäri taitaa myös joutua remonttiin...:/) Odotin oven takana, ja sumutin oven raosta aina kun raapiminen ja elämöinti alkoi, mutta tähän pikkukissaan sillä ei tunnu olevan mitään tehoa. Se kavahtaa kyllä mutta jatkaa heti.
Vanhempi kissani oli aivan rauhallinen eikä tällaisia ongelmia ollut ennen toisen pennun tuloa.
Olisiko siis jollakulla hyviä neuvoja?
Jos antaisin nuoremman kisuni pois, masentuisiko vanhempi pahastikin menettäessään ystävänsä ja jäädessään yksin?
Tällaisenaan tilanne on kestämätön. Poikaystäväni, ja nyttemmin myös minun, hermot alkavat olla kireällä...:(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu