Perheessämme olisi avoin paikka kahdelle kissalle ja olen hieman tutkaillut suurten kissarotujen (Maine Coon, Ragdoll ja Norjalainen metsäkissa nyt lähinnä) hintoja ja välillä on meinannut mennä aamiaismurot väärään kurkkuun. Hinnat kun ovat kieppuneet tuhannen kummallakin puolella, ja lienee sanomatta selvää, että työttämälle opiskelijalle hinta on hieman liian suolainen (vrt. autoni maksoi 700 euroa, ja se antaa asiaan melko paljon suhteellisuudentajua)
Kyse ei nyt siis ole siitä, että havittelisin halvalla rotukissoja. Tiedän, että jalostajat maksavat itse paljon kissojen kasvatuksesta sekä hoidosta ja siksi eivät voi pentuja ilmaiseksikaan pois antaa. He eivät tee hyväntekeväisyystyötä. Mutta en ole hommaamassa itselleni kissaa näytös- tai siitostarkoitukseen. Tarkoitus olisi ottaa uusi perheenjäsen viettämään lokoisia kissanpäiviä maaseudulle. Ystäväksi ja seuralaiseksi.
Asia vain sattuu olemaan niin, että kissoja saa ilmaiseksikin. Jos naapurini saa keväällä pesueen, niin sieltä on jo varattu meille kaksi. Mielummin säästän kaksi koditonta pentua piikiltä kuin maksan itseni kipeäksi kissoista, joille varmasti löytyy ottajia rikkaammista oloista.
Harmittaa vaan, kun olen todella tykästynyt suuriin kissarotuihin. Meidän omat kissamme ovat poikkeuksetta aina jääneet sukupuolesta huolimatta pienikokoisiksi ja olen pitkään halunnut ison kollinroikaleen halittavaksi ja hellittäväksi.
Onko rotukissoja (etenkin mainitsemiani) ylipäätään mahdollista saada "inhimilliseen" hintaan lemmikiksi ilman "sukutauluja" tahi muita jalostusteknisiä hulabaloita. Vai jalostetaanko kissoja vain ja ainostaan parempiosaisille?
Kyse ei nyt siis ole siitä, että havittelisin halvalla rotukissoja. Tiedän, että jalostajat maksavat itse paljon kissojen kasvatuksesta sekä hoidosta ja siksi eivät voi pentuja ilmaiseksikaan pois antaa. He eivät tee hyväntekeväisyystyötä. Mutta en ole hommaamassa itselleni kissaa näytös- tai siitostarkoitukseen. Tarkoitus olisi ottaa uusi perheenjäsen viettämään lokoisia kissanpäiviä maaseudulle. Ystäväksi ja seuralaiseksi.
Asia vain sattuu olemaan niin, että kissoja saa ilmaiseksikin. Jos naapurini saa keväällä pesueen, niin sieltä on jo varattu meille kaksi. Mielummin säästän kaksi koditonta pentua piikiltä kuin maksan itseni kipeäksi kissoista, joille varmasti löytyy ottajia rikkaammista oloista.
Harmittaa vaan, kun olen todella tykästynyt suuriin kissarotuihin. Meidän omat kissamme ovat poikkeuksetta aina jääneet sukupuolesta huolimatta pienikokoisiksi ja olen pitkään halunnut ison kollinroikaleen halittavaksi ja hellittäväksi.
Onko rotukissoja (etenkin mainitsemiani) ylipäätään mahdollista saada "inhimilliseen" hintaan lemmikiksi ilman "sukutauluja" tahi muita jalostusteknisiä hulabaloita. Vai jalostetaanko kissoja vain ja ainostaan parempiosaisille?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Rotukissat eivät ole kalliita siksi että vain varakkailla niihin olisi varaa. Melkeinpä joka penni jonka kasvattaja saa rotukissasta on jo siihen kulutettu. (Vanhempien fiv, felv, sienitestit, veriryhmätestit, erilaisia sydänsairaustestejä, astutusmaksut, laadukas ruoka ja hiekka, niitä muuten menee todella paljon, ja luonnollisesti muu pentujen hoito kuten madotus, rokotus, mikrosirut ja muut lääkärikulut.) Kasvattaja mahdollisesti juuri ja juuri pääsee omilleen, mutta auta armias jos vielä tulee esim. keisarinleikkauskuluja tai pennut sairastuvat, silloin ollaan miinuksella ja pahasti. Eivät ne kasvattajatkaan mitään rikkaita ole.
Tämä herättääkin kysymyksen miten joku voi myydä paperittomia "rotukissoja" jopa puoleen hintaan. Kulut nimittäin ovat ihan samat, jos asiat hoidetaan kuten kuuluu. Itse kissan rekisteröinti on vaivaiset parikymmentä euroa, eli siihen on turha vedota.
Myöskään maatiaiskissoilla näitä kaikkia asioita ei hoideta ja siksi niitä voidaan antaa lähes ilmaiseksi.
Useinhan kuitenkin lemmikkipennut ovat halvempia kuin näyttely ja siitostasoiset. Suosittelen että ostat rotukissan "sitten joskus" kun sinulla on rahaa siihen. Onko opiskelijana kissan ottaminen ylipäätään järkevää? Lääkärikulutkin voivat nousta melko korkeiksi jos kissa sairastuu.
Yksi vaihtoehto on sijoituskissa. Se tarkoittaa sitä että maksat kissan hinnasta ei mitään - puolet hinnasta ja takuumaksun, jonka saat takaisin kun sopimus on täytetty. Sopimukseen kuuluu se että kasvattaja saa tehdä kissallasi pennut tai parit (sopimukset ovat hyvin erilaisia) ja sen jälkeen se siirtyy kokonaan nimiisi. (asuu siis kokonaan luonasi) Jos sijoitus kiinnostaa kysele lisää ja kysele kasvattajilta. Monet tarvitsevat vastuuntuntoisia sijoituskoteja, koska uusia kasvatuskissoja on mahdoton ottaa omaan kotiin ja suomessa kun ei näitä häkkikissaloita harrasteta - onneksi.
Onnea kissan hankintaan, oli valitsemasi sitten mitä rotua tahansa tai maatiainen;)
tuli virhe tuohon tekstiin. Siis sijoituskissa asuu KOKO AJAN sinun luonasi.
Ja sitten tietenkin unohtui mainita, että sijoituskissan kuluista et maksaa mitään kasvatukseen liittyvää, kuten niitä testejä tai penturuokia. Joissain tapauksissa pennut kasvavat kasvattajan luona, useimmiten kuitenkin sinun luonasi. Myös uroskissoja sijoitetaan.
Olen hyvin eläinrakas ihminen, mutta en "merkkitietoinen" (kun en asiaa osaa paremminkaan muotoilla). Jos tarvitsen housut, niin ostan sopivat ja edulliset. En ole sellainen ihminen, joka maksaa brändistä. Kalliimpi ei ole aina parempi. Etenkin ylijalostetut rodut koirissakin voivat olla hyvin sairaita (monilla roduilla lonkka-, silmä- ja hengityselinsairauksia)
Haluaisin yksinkertaisesti suuren kissan (ja valitettavasti tässä kohtaa on käännyttävä jalostajien puoleen), mutta kissan sukutauluilla, merkkiraksuilla, tredikristallihiekalla, testauksilla, mittauksilla, mikrosiruilla, räätälöidyillä tassuhuovikkailla, ym. ei minulle ole kerta kaikkiaan minkäänlaista merkitystä.
Edellinen kissani minulle haettiin ladosta (naapuri toi yllätyslahjana). Itse hoidin madotukset, ym. perusterveydenhoitoon liittyvät asiat ja syötin tavallista kissanruokaa. Kissanhiekka halvinta mahdollista, mikä nyt vaan ajoi asiansa. Eli terveenä ja oli hyvin kaunis täysimusta kissaneito. Sitä aiemmat kissat myös jostain ojasta pelastettuja maatiaisia ilman mitään sen kummempaa jalostushoitoa.
Oletan siis, että Suomessa ei yksinkertaisesti kasvateta rotukissoja samalla tavalla kuin maatiaisia? Eli siis kasvatettaisiin kissa ihan vaan yksinkertaisesti kissaksi, ei brändiksi.
Naapurillani on ollut muutama hyvin suuri maatiainen, mutta se on jo enemmän sattuman kauppaa - onnistuuko löytämään kissan, joka on sattunut perimään oikeat geenit.
Kyllä sitä pientäkin kissaa meillä rakastettaisiin, mutta jos vaan olisi mitenkään mahdollista saada isoksi kasvava pentu maatiaishinnalla, niin se olisi hienoa.
Edellä mainuttujen seikkojen takia en varmaankaan olisi kasvattajien mielestä hyvä sijoituspaikka, vaikka järjestelmä kuulostaa ihan hyvältä.
haettu kissa voi usein tulla huomattavasti kalliimmaksi, kuin se oikein hoidettu rotupentu.
Navettakissanpoikasilla on usein pöpöjä toisen perään joiden hoito voi tulla todella kalliiksi.
Itse olen aina ottanut näitä enemmän tai vähemmän hyvin hoidettuja maatiaisia ja nyt olen vakavasti miettinyt, että seuraava kissa on perusteellisesti tutkittu, vanhemmista lähtien, jottei tulisi näin paljon surua ja huolta ja valtavaa rahan menoa. Nyt on mennyt 700 euroa alta kuukaudessa.. eläinlääkäri kyseli alkumetreillä, että mistä kissa on kotoisin.. ja kyseessä on jo vanhempi kissa, että lapsuudesta johtuvat vaivat voi ilmetä paljon myöhemminkin.
Kissanpennun ensimmäinen rokotuskäynti maksaa jo siinä 100e kinttaalla ja kuukauden päästä sama uusiksi. Rotupennulla nämä sisältyy ostohintaan.
Kasvavalle kissalle ruuan laatu on erityisen tärkeää. Ei ole kyse mistään trendiruuista todellakaan, vaan ihan perustelluista laatusyistä.
Hiekanlaatu on yleensä enemmän omistajasta kiinni, mutta siinäkin säästää rahaa, kun ostaa laadukkaampaa. Laadukasta ei tarvitse kokonaisuudessaan tyhjentää, kuin harvoin ja lisäillä muutoin tarpeen mukaan. Saati sitten hajuhaitat..
Asun siis maalla, ja ei varmaan tule järkytyksenä, jos sanon, että täkäläiset kissat ovat tosiaan näitä latokissoja. Vuosien takaista kissaruttoepidemiaa lukuunottamatta tällä alueella asuvien naapureideni sekä omat katit ovat olleet terveitä ja pitkäikäisiä. Meillä ei ole ikinä kukaan ulko- tai sisäkissoista sairastanut. Ainoa tapaus oli se, kun kissamme tippui korkealta puusta ja loukkaantui alaraajoista. Myöhemmin tervehtyi täysin ennalleen ja oli muutenkin poikkeuksellisen sosiaalinen ja rauhallinen kissa.
Ruuan laadun kontrolliin en valitettavasti ole perehtynyt, mutta väittäisin maalaisjärjelläni, että Suomessa myytävät eläin- ja ihmisruuat täyttävät jonkinlaiset terveyskriteerit ennen kuin niitä päästetään edes myyntiin. Joten en koe suuren suuria tunnontuskia, vaikka meillä eläimille on aina syötetty ei-niitä-kalleimpia-eläinlääkäriltä-osettuja-raksuja. Raksujen laatu saattaa toki korostua siinä vaiheessa, kun kissalle ei syötä mitään muuta, mutta itse en jaksa tällaista ruokavaliota ymmärtää. Jos meillä on vaan kissoille kelvannut, niin on syötetty kotiruokaa ja tähteitäkin sekä sitten ihan tuoretta raakaa kalaa tai lihaa. Naapurin kissaherra söi napa paukkuen vihanneksia ja muitakin vihertuotteita. Eli siis muutoin täysipainoinen ruokavalio voi hyvässä tapauksessa korvata kalliit naksut.
Meillä on kokeiltu järjestäen melkein kaikki suurten kauppaketjujen hiekkamerkit läpi, ja kun se oma hinta-laatu-suhteeltaan sopiva löytyi, siinä on pysytty. Yleensä hiekoissakin on se, että minkä asian omistaja itse kokee tärkeimmäksi. Kokeilimme hiekkaa, joka ei pölise, paakkuunnu tai haise, mutta ongelma oli se, että hiekka piti aina vaihtaa kokonaan. Paakkuuntuva, pölisemätön, mutta hieman haiskahtava perushiekka oli meidän valintamme, kun ei tarvinnut jokaisella siivouskerralla koko hiekkalaaria tyhjentää ja heittää hiekkaa hukkaan.
Lähes kymmennen kissan ja yli 20 vuoden kokemuksella sanottava, että latokissoissa ei ole ollut mitään vikaa. Väitän, että mukana on hieman huonoa tuuriakin, jos kissa kovasti sairastelee. Oli se sitten rotuinen tahi ei. Kukaan tuskin kirkkain silmin kuitenkaan väittää, että rotukissat eivät sitten muka sairastelisi.
Satojen eurojen rokotukset eivät myöskään varjele fyysisiltä tapaturmilta. Jos välillä sattuu, niin sitten on sattuakseen. Ja jos ei pysty kissaansa varjelemaan kaikelta maailman pahalta, niin se ei tee vielä huonoa omistajaa.
sanoisi.. Haluat suuren rotukissan,mutta halvalla?? Voihan niitä löytyä "edullisemmin" paperittomana,mutta itse ainakin pysyisin niistä kaukana.Usein paperittomia rotukissoja "kasvatetaan" vailla mitään tietoa mm.vanhempien terveydestä.Halvalla ei yleensä saa hyvää..
"Haluaisin yksinkertaisesti suuren kissan (ja valitettavasti tässä kohtaa on käännyttävä jalostajien puoleen), mutta kissan sukutauluilla, merkkiraksuilla, tredikristallihiekalla, testauksilla, mittauksilla, mikrosiruilla, räätälöidyillä tassuhuovikkailla, ym. ei minulle ole kerta kaikkiaan minkäänlaista merkitystä."
Aika mielenkiintoinen näkemys kasvattajista ja kissanhinnan muodostumisesta.Tuolla asenteeella ei ehkä kannata alkaa edes kissaa kyselemään..
Kannattaa ensin ottaa selvää mm.niistä terveystesteistä ja miksi niitä jalostukissoille tehdään ennen kuin aloittaa ilkkumisen ja purnaamisen pennun hinnasta.Esimerkiksi maine cooneille suositellaan tehtäväksi niiden normaalien FELV,FIV,sieni ja veriryhmämäärityksen lisäksi HCM ultraus ja DNA testit sekä lonkkakuvaukset.Rahaa näihin testeihin menee paikasta riippuen 300-500e.
http://www.mainecoon.fi/terveys/?hcm
http://www.mainecoon.fi/terveys/?hd_2
http://www.kissaliitto.fi/tarttuvat.php
http://www.clinivet.fi/artikkelit/kissa_artikkelit/artikkeli_2.html
"Ruuan laadun kontrolliin en valitettavasti ole perehtynyt, mutta väittäisin maalaisjärjelläni, että Suomessa myytävät eläin- ja ihmisruuat täyttävät jonkinlaiset terveyskriteerit ennen kuin niitä päästetään edes myyntiin."
Nämä kontrollit eivät ota huomioon kunkin tuotteen terveellisyyttä tai sitä kuinka hyvin se edustaa jonkin eläimen lajityyppista ruokavaliota.Kissa on puhtaasti lihansyöjä,joka toki tarvitsee myös kuitua ruokavalioonsa mutta vain vähän(vrt.hiiren vatsan sisältö).Jos kissan pääasiallinen ravinto koostuu raa`asta lihasta tai lihapitoisesta purkkiruuasta niin silloin ei huonolaatiset,viljapitoiset kuivanappulat ole silloin tällöin annettuna vaaraksi.Pääasialliseksi ruuaksi en niitä antaisi.Laadukkaamissa raksuissa lihapitoisuus 75%,marketin korkeintaan 10-15%.Kumpikohan vaintoehto parempi lihansyöjälle ja kummassakohan halvempi lihan kilohinta? ;)
"Satojen eurojen rokotukset eivät myöskään varjele fyysisiltä tapaturmilta."
Ei suojele ei,mutta suojelee kyllä mm.kissarutolta..
http://www.espoonelainsairaala.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=73&Itemid=94
Haluamasi rotukissan hankkimiseksi sinulla on muutama vaihtoehto.Rahan säästäminen,vanhemman kastraatin ostaminen,osamaksu(harva kasvattaja nykyään myy osamaksulla) tai sijoituskissa.Sijoituskissaan jos päädyt niin muistathan että sen kasvattajan kanssa pitää pysyä valeissä,joten pieni asenteenkorjaus ehkä paikallaan ;)
Itselläni on kaksi rotukissaa. Tämä rotu maksaa noin 600-700, eli ei ihan yhtä kallis kun nuo 2. kategorian haaveilemasi kissat. Molemmat ovat uroksia. Tämän kerron siis siksi että olen opiskelija ja silti minulla on varaa rotukissoihin.
Kissani ovat tulleet minulle sijoituskissoina. Toisesta maksoin 200 ja 200 euron takuun, toisesta en mitään, kun kasvattaja oli jo tuttu ja luotti minuun. Molemmilla on tehty 3 pentuetta. Nyt kissat ovat kokonaan omiani ja ihan lemmikkejä, mitä nyt muutamaan näyttelyyn olen eksynyt. Mutta siis pääasiassa ihan lemmikiksi kissat halusin.
Sijoituksen ainoa miinuspuoli (tai pluspuoli minun tapauksessani) on että joutuu hieman näitä kasvatusasioita hoitamaan. (ei niistä kuitenkaan mitään maksa!) Eli käyttää lääkärissä testeissä ja ottaa tyttöjä kotiin vierailulle. Haaveilen vielä naarassijoituksesta että saisin kokea ne pennutkin kotona;) Eli siis, jos tuollaiset asiat kiinnostavat sijoitus on loistava vaihtoehto!
Kuten aiempikin tuossa jo totesi, ei kannata hakea "paperitonta" rotukissaa, sillä ne paperit eivät paljoa maksa.. Lisäksi kannattaisit kissojen pentutehtailua. Mutta toki sellaisia löytyy netistä, lehtien myyntipalstoilta yms.
Täällä ehdotettiinkin jo sijoitusta, mikä on yksi vaihtoehto, mutta sitoo sinuakin jonkinverran. Jos et ole kiinnostunut kissaharrastuksesta ( näyttelyt yms. ) yhtään, suosittelen kyselemään kasvattajilta ns. "virheellisiä" pentuja. Nämä pennut myydään vain lemmikeiksi ja näyttelykissaa halvemmalla. Ja silti ne ovat saaneet hyvän kotikasvatuksen papereineen päivineen. Itse myin tällaisen kissan lapsiperheeseen lemmikiksi. Tässä tarkoittamani "virheelliset" pennut ovat useimmiten värivirheellisiä, taikka niillä voi olla jokin muu ulkoinen poikkeama, joka ei haittaa kissan normaalia elämää lainkaan, mutta näyttelymenestystä kylläkin. Kannattaa tutkailla alueesi rotukissayhdistyksen pentusivuja ja rohkeasti kysyä kasvattajilta.
Itse lähdin ostamaan "värivirheellistä" rotukissanpentua muutama vuosi sitten. Kyseinen pentu oli jo varattu, joten otin näyttelytasoisen pennun. No, yksi asia johti toiseen ja.... Vein pennun näyttelyyn, se menestyi ja kaksi vuotta myöhemmin syntyivät sen ekat pennut.
;)
itse olen opiskelija mutta teen opiskelun ohessa työtä ja harkinnan jälkeen ostin siperiankissan itselleni joka on lemmikkitasoinen. hinta oli 650e ja kissa on joka pennin arvoinen luonne täysi kymppi,asianmukaisesti hoidettu pentu aika vaikuttaa aika paljon kissan sosiaalisuuteen sekä käytökseen sisä tiloissa. maine coonia ja muita rotukissoja ei myydä navettakissoiksi vaan sisäkissoiksi vain valvottuun ulkoiluun. asun landella mutta kissani ulkoilee vain minun seurassani valjaat päällä.
ruokinnasta sen verran että laadukas ruoka voi säästää kissan monelta kivuliaalta vaivalta esim. virtsakiviltä ja sinut monelta eläinlääkärikäynniltä
minun mielipide on että mitään eläintä ei pidä ottaa jos ei ole varaa tarjota lemmikille parasta hoitoa mitä voi.