vai mitä tämä on sitten? Eli olen pienestä asti ollut ujo ja hiljainen ja varautunut.
Minulla meinaan nyt ongelmana oman paikan löytämättömyys. Olen ujo ja varautunut ja hiljainen edelleen ja kärsin siitä. Minua kiusattiin sen takia yläasteella ja tuntuu, että en löydä hyväksyvää työpaikkaakaan tai sitten se on korvien välissä. Jopa tuttujen näkeminen pitkän ajan jälkeen ujostuttaa ja en tiedä mistä uskaltaisin puhua tai sitten kysytään sellaista mistä vaivaannun tai annan nopean vastauksen. Miten eroon tästä. Yllätysvierailut ovat pahimpia kun ei ole valmistautunut. Myös silmiin katsominen ja rauhallinen puhuminen on vaikeaa, katson silmiin,mutta saatan vähän ajan päästä katsoa muualle että voin puhua asiani loppuun. Tai teen jotain millä yritän kätkeä jännittämisen, esim. selaan lehteä.mikä avuksi? Olen masentunut tämän takia ja yhteiskunta asettaa paineita. Kaiken lisäksi kouluttauuin terveydenhuoltoalalle jossa ollaan koko ajan kontakteissa työkavereihin ja muihin ihmisiin. Mitä tehdä. Syön ahdistukseen ja masennukseen 15mg cipramilia...ja tuntuu ettei auta. Ystäviä ei ole ikinä ollut paljon, vain yksi kerrallaan. Perhe on se kenen kanssa vietän aikaa.
Minulla meinaan nyt ongelmana oman paikan löytämättömyys. Olen ujo ja varautunut ja hiljainen edelleen ja kärsin siitä. Minua kiusattiin sen takia yläasteella ja tuntuu, että en löydä hyväksyvää työpaikkaakaan tai sitten se on korvien välissä. Jopa tuttujen näkeminen pitkän ajan jälkeen ujostuttaa ja en tiedä mistä uskaltaisin puhua tai sitten kysytään sellaista mistä vaivaannun tai annan nopean vastauksen. Miten eroon tästä. Yllätysvierailut ovat pahimpia kun ei ole valmistautunut. Myös silmiin katsominen ja rauhallinen puhuminen on vaikeaa, katson silmiin,mutta saatan vähän ajan päästä katsoa muualle että voin puhua asiani loppuun. Tai teen jotain millä yritän kätkeä jännittämisen, esim. selaan lehteä.mikä avuksi? Olen masentunut tämän takia ja yhteiskunta asettaa paineita. Kaiken lisäksi kouluttauuin terveydenhuoltoalalle jossa ollaan koko ajan kontakteissa työkavereihin ja muihin ihmisiin. Mitä tehdä. Syön ahdistukseen ja masennukseen 15mg cipramilia...ja tuntuu ettei auta. Ystäviä ei ole ikinä ollut paljon, vain yksi kerrallaan. Perhe on se kenen kanssa vietän aikaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tunnistin itseäni paljon sun tekstistä. Mä olen 27-vuotias nainen ja tää jännittäminen ja ilmeisesti sitten sosiaalisten tilanteiden pelko on alkanut hiljalleen hiipimällä muutamia vuosia sitten. Ensin esiintymistilanteet alkoi jännittää tavallista enemmän, sitten tuli ehkä sitä kautta hiukan punastelua, hikoilua tms. Nämä sitten johtivat jännittämiseen ihan tavallisissakin tilanteissa.
Nyt ollaan sitten siinä, että pärjään kyllä jokseenkin ok työelämässä, mutta mielestäni olen nykään outo sosiaalisissa tilanteissa. Juuri tuo, että vaivaannun mitä ihmeellisimmistä kysymyksistä, erityisesti jännitän tilanteita, joissa minun tulisi avoimesti kertoa itsestäni ja elämästäni. Ja joku kahvipöydässä istuminen tutunkin kanssa saattaa jännittää...jos tulee vaivaannuttavia kysymyksiä, ja sitten menen ihan vaikeaksi, punastun tma..Turha kai mainitakaan, että esiintyminen tuntuu suht mahdottomalta ajatukselta. Haluaisin niin olla avoin, seurustella ihmisten kanssa vapautuneesti...Tässä muutamia esimerkkitilanteita, joissa mulla on viime aikoina ollut kaamea, jännittävä, vaivaantunut olo:
- illallistapaaminen kahden vanhan kaverin kanssa, joita en ollut nähnyt pitkään aikaan (->kysymykset esim tuoreehkosta seurustelustani saivat mut ihan vaivautuneeksi ja noloksi)
- päivittäin työpaikkalounaat, jolloin tuntuu, että koska tahansa joku kysyy multa jotain, ja kaikkien katseet kääntyvät mua kohti
- työpaikalla multa kysytään kysymyksiä, joihin en osaa vastata
- uuden mieheni esitteleminen perheelleni
- eräisiin terveydentilaani koskeviin kysymyksiin vastaaminen
Nämä kaikki lienevät ihan tavallisia tilanteita..mutta mulla ne aiheuttaa ahdistavaa oloa, suurta vaivautumista, hikoilua, punastelua..masentavaahan tämä on. Miten pääsis eroon? En tiedä. Kävin puoli vuotta sitten psykiatrilla ja hän antoi lääkkeitä: söin niitä, mutta ehkä en sitten kokenut saavani kunnolla apua, ja homma jäi. Ehkä pitäisi varata uudestaan aika lääkärille.Mutta ehkä tän palstan lukeminenkin jo auttaa...tai ainakin huomaa, ettei ole yksin.
Ja on paljon nuoria ja vähän vanhempiakin, jotka tuntevat samoin. Tämä on nyt minun maallikon neuvo: en söisi lääkkeitä, vaan alkaisin treenata omaa käytöstäni. Yliarvostatte muita. Ihmisille, jotka kyselevät liikaa, voi sanoa: Kerro sinä itsestäsi. Eivätpä useinkaan kerro. Sitten voisi ottaa tilanteita, kirjoittaa ne paperille ja tilantten ratkaisuja muutama kappale. Ei aina tarvitse olla ylikohtelias, varsinkaan ihmisille, jotka puhuvat ja tekevät mitä sattuu. -Te olette molemmat lahjakkaita hienoja nuoria naisia. Voitte vastailla tunkeileviin kysymyksiin, vain jos olette juttupäällä, muuten voi kääntää asian privaattiasioista yleisluontoisiin.
Työ on ammattilaisen rooli. Ammattilainen tuntee asiansa ja tietää mitä pitää sanoa. Sen vuoksi siinä ei tule jännitys mieleen. Yleensä kokemus auttaa tällaisessa jännitystilanteessa. Ensikertalainen voi jännittää, mutta myöhemmin sellaista ei ajattele.
Terveydenhoitoalakin on sellaista, että hoitaja tietää koko ajan, mitä pitää tehdä ja sitten tekee vain sen.
Koululuokassa oli aina mumisijoita. Sen takia kehotettiin puhumaan kuuluvasti. Vanhempi saattaa sanoa, että pitää keskustellessa katsoa silmiin. Ohjeissa pitää niiden saajan olla tarkkana, mikä niistä koskee itseä. On yliampuvaa puhua liian kovaa tai tapittaa silmiin. Parempi kai katsoa nenän tienooseen. Eräs Ranskan amerikkalainen kirjailija väitti, että kovaa puhuminen on ujojen kieli. Aikanaan luulin, että mumiseminen on sitä, Suomessa ehkä niin. Mumisijat tekivät karhunpalveluksen. Liiallinen auktoriteettien kunnioitus ohjasi esiintymistäni väärään suuntaan. Olen huomannut, että tekstin lukeminen sujuu kun muistaa kostuttaa kielellään ( lyhytkestoinen kostutus ) huuliaan. Kaikki voi olla aika pienestä kiinni. Toisaalta on vaikea tulla hyväksytyksi, jos ei ole keskustelumenneisyyttä. Pidä kiinni omasta tyylistäsi.
Moi! Sinun lääkkeesi eivät ole riittäviä. Cipralex tarvitsisi apulääkkeen rinnalle. Jos on paha esiintymisjännitys, se ei pelkällä cipralexilla onnistu. Mene psykiatrille tai omalle lääkärille, ja kerro miten sinulla oikeasti menee cipralexin kanssa. Hyviä lääkkeitä cipralexin rinnalle on paljon ja takaan, että sieltä löytyy myös sinulle omasi. Mene kiireesti lääkäriin, jottei tarvitse rääkätä itseään sos.jännittämisellä. TSEMPPIÄ!
cipralexin rinnalle sopivista lääkkeistä?? kärsin pahasta jännittämisestä myös, syön citalopramia 20 mg eikä sekään meinaa auttaa.
Masennuslääkkeen kanssa useimmiten menee jokin betso tai propral. Voisit kysyä lääkäriltä, vaikka tarvittavaksi lääkkeeksi jännitykseen, kun cipralex ei riitä. Monilla menee ihan joka päiväisenä lääkkeenä masennuslääkkeen kanssa rauhoittava lääke. Tällä kombinaatiolla ollaan saatu hyviä tuloksia. Sinullekin läytyy varmasti oikeat lääkkeet, ettei tarvitse elää koko ajan jännityksessä. Bentsot ovat hyviä lääkkeitä, vaikka niitä usein parjataan. On vain tosiasia, ettei jotkut pärjää elämässä ilman niitä. Riippuvuudella ei saisi pelotella, joka vielä pahentaa jännitystä, ahdistusta. Riippuvuudesta pääsee eroon melko hyvin, jos on halua ja motivaatiota.
en usko noiden lääkkeiden olevan hyvä apukeino sos.jännitykseen. niillä vaan siirretään ongelmaa ja hankitaan lääkeriippuvuus.
Aina puhutaan lääkeriippuvuudesta, mutta on ihmisiä, jotka ei kertakaikkiaan selviä elämässä ilman esim.rauhoittavia. He eivät kykene sosiaaliseen elämään ja esitelmät ovat ylitse pääsemättömiä. Tarvittavana lääkkeenä bentsoihin ei tule riippuvuutta ja mitä sitten jos tulee. Lääkärin ja kelan kanssa sovitaan jos alkaa näyttää holtittomalta. Mukaan tulee myös apteekki, josta voi vain hakea ne. Olemme vieroittaneet osastolla monia potilaita ja ei se niin vaikeaa ole, kun annetaan ymmärtää. Pitäisi puhua ennemminkin lääkkeiden oikeinkäytöstä eikä aina väärinkäytöstä, sillä se on pieni osa, ketkä käyttää väärin. Uudet masennuslääkkeet ovat osoittautuneet vaikeiksi vieroittaa. Pitäisi puhua myös tupakasta, viinasta ym. useat käyttävät viinaa lääkkeenä ahdistukseen, masennukseen ym.