Kertokaa opetusalalla työskentelevät ammattinne hyvät ja huonot puolet. Ja olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksista miten vaihto joltain muulta alalta opettajaksi on sujunut?
Minulle ikää on jo kertynyt 37 vuotta ja alan vaihto on edessä. Aikaisempaa akateemista koulutusta minulla ei ole joten täysin uusille urille tässä ollaan suuntaamassa :) Lähinnä minua kiinnostaisi aineen opettajan työt, lähinnä psykologia, filosofia, oppilaanohjaus...
Haluaisin siis kuulla kommentteja ja kokemuksia. Kiitos!
Niin ja kuinka kauan luulette opintojen vievän? Opiskelisin töiden ohella.
Minulle ikää on jo kertynyt 37 vuotta ja alan vaihto on edessä. Aikaisempaa akateemista koulutusta minulla ei ole joten täysin uusille urille tässä ollaan suuntaamassa :) Lähinnä minua kiinnostaisi aineen opettajan työt, lähinnä psykologia, filosofia, oppilaanohjaus...
Haluaisin siis kuulla kommentteja ja kokemuksia. Kiitos!
Niin ja kuinka kauan luulette opintojen vievän? Opiskelisin töiden ohella.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ylempi korkeakoulututkinto, opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot.
Tarkemmin täällä
http://www.oaj.fi/portal/page?_pageid=515,529749&_dad=portal&_schema=PORTAL
erinomaiset vuorovaikutustaidot, vahva itsetunto ja äärettömän piiiiiiiiiiitkä pinna.
Sori vaan, mutta älä yritä alalle. Opettaja-alalla on Suomessa hirveä ylitarjonta ja pahenee vain, koska taantuman seurauksena tulevaisuudessa opettajien työpaikat vähenevät entisestään. Ja työ arvostus, palkkataso, mielekkyys on romahtanut viimeisen 10-20 vuoden aikana, varsinkin palkkataso. Ja muista Jokela ja Kauhajoki. Opettele mieluummin jokin teollisuuden perustyö, kuten metalliteollisuuden puolelta ja lähde ulkomaille töihin. Suomesta nimittäin kohta alkaa lähteä paljon koulutettua työvoimaa Eurooppaan, ellei jo lähde nykyisinkin. Mieluummin hienomekaniikkapaja kuin henkinen ja jopa fyysinen väkivalta ja vammautuminen.
Pysyä terveenä. Ainakin keskiasteen opettajan työ on mennyt mahdottomaksi tehdä. Oppilaat eivät kuuntele esimiehet on poliittisin perustein valittuja pellejä, joilla ei ole käsitystä työn raskaudesta, (syydettiin paperia paperin perään opetu oli sivuseikka). Palkkakehitys on ollut negatiivinen. Tein tätä työtä 40 vuotta ja jäin pois kun en enään jaksanut. Ylläty yllätys eläke on parempi kuin jos tekisin työtä, sillä niin als on vajottu. tietenkään tämä ei ole kuin hetken asia kun viedään eläkkeetkin. Sillä työnteko ei ole muotia suomessa.
kun kerrot totuuden. Opettajan työ on nykyään rotan työtä: Kaikki vihaavat sinua koulussa: rehtori, muut opettajat, muu henkilökunta ja oppilaat. Kouluissa voidaan todella pahoin. (Tietenkään rehtorit hyvine palkkoineen, rehtorin suosikit ja kympin oppilaat ei tätä allekirjoita, mutta me kaikki muut.)
Valmistuin erityisluokanopettajaksi (KM) 43-vuotiaana. Opiskelin suurimman osan työn ohessa. Itse olen todella tyytyväinen ammatinvaihtoon, nautin työstäni todella paljon!
Minulla keski viikon valmistumisen jälkeen kun sain viran. Iästä oli mielestäni hyötyä viran haussa ja nyt käytännön työssä.
En suosittele alalle hakeutumista. Itse olen juuri valmistumaisillaan ja tilanne on suorastaan v-mäinen: tarjolla on lyhyitä pätkiä, joista suurimmasta osasta ei saa kesän palkkaa. Virkoihin on hakijoita vaikka millä mitalla.
Kun tähän yhtälöön lasketaan vielä se, että työ muuttuu vaan raskaammaksi niin toivonkin, että löytäisin jotain töitä yksityiseltä puolelta.
Jos olet todella sosiaalisesti nero, sinulla on mallitason ulkonäkö ja aivosi ovat briljantit, niin lue vaaan työn ohella 10 vuotta opettajaksi.
Mutta muuten: Jollei sinua mollata koko ajan opettajainhuoneeessa, ja jollei rehtorisi vihaa sinua erinomaisuutesi takia, ja jolleivät oppilaat pysty pilkkaamaan ulkonäköäsi, niin palkan takia ei ainakaan alalle kannata tull!
Hei!
Minä ainakin olen ollut tyytyväinen. Jos kuvittelee, että pääsee helpolla, niin menee pieleen. Jos tekee hommat kiireellä niin tulee valitusta eri suunnista ja varmasti stressaantuu ja masentuu.
Itse olen aikaisemmin ollut teollisuustöissä ja sitten siirtynyt luokanopettajaksi. Teollisuudessa työt oli minun luonteelle aivan liian tylsiä. Opettajana minulla on :
- Itsenäinen työ
- Työ jolla on merkitystä (minua ei motivoi vähääkään tehdä työtä jonkun firman osakkeenomistajien voittojen kasvattamiseksi)
- Palkallakin on pärjännyt vaikka ei kait siihen koskaan ole tyytyväinen.
Jos alat opettajaksi, niin muutama vinkki :
1. Älä koskaan katso mitään läpi sormien. Jos oppilas toimii väärin, niin tee se selväksi oppilaalle. Ole joka päivä varautunut tarvittaessa selvittämään asioita koulupäivän jälkeen. Sinulla ei saa olla kiire minnekään. Sinun pitää itse huolehtia siitä, että et osallistu kaiken maailman työryhmiin yms. jotka haittaa perustyön hoitamista kunnolla.
2. Ole aina rohkea. Muista aina jos sinulla on epäselvyyttä esim. vanhempien kanssa, että sinun pitää ottaa ja soittaa sinne ja selvittää asia, eikä vain jättää asioita avoimeksi. Ne eivät useinkaan selviä itsestään. Pitää olla siis aktiivinen. Ja asiat selvitetään asiallisesti.
3. Suunnittele aina tunnit etukäteen hyvin. Huolehdi siitä, että oppilailla on päivänselvää mikä on läksynä ja että ne pitää olla tehtynä. Muista aina tarkistaa läksy.
4. Huolehdi, että sinulla on aina riittävästi dataa oppilaan koulunkäynnistä arviointia varten. Arviointi on aina pystyttävä perustelemaan.
5. Pidä joitain asioita itsestäänselvyytenä, niin oppilaatkin pitävät. Esim. se, että opettajan kanssa ei puhuta yhtä aikaa. Opettajana et puhu sanaakaan kenenkään oppilaan kanssa yhtä aikaa vaan olet hiljaa kunnes saat asian sanottua rauhassa. Ensimmäinen kuukausi voi olla todella työlästä kun luokan tavat opetellaan, mutta kyllä se siitä on aina melko nopeasti iloksi muuttunut kaikin puolin.
Tähän mennessä olen 15 vuotta ollut ihan tyytyväinen opettajana eikä ole tarvinnut miettiä alan vaihtoa. Ja olen vieläpä jonkinlaisen huonon alueen maineen omaavassa kaupunkilähiössä töissä. Mutta viikossa menee tosiaan keskimäärin n. 42 h viran hoitoon työaikaa. Mutta sama taitaa mennä aika monella muullakin alalla.
olla enemmän! Kaikkea hyvää seuraavallekin 15-vuotiskaudelle!
Hyvä, että kaltaisiasi opettajia löytyy. Missäpäin suomea mahdollisesti opetat?
Se on vaan mielestäni väärin työssä kuin työssä olettaa, että ihmiset kutsumuksen ja työn tärkeyden takia uhraavat palan itsestään huonon palkan edessä. Hyväntekeväisyys- ja avustustyö on mielestäni erikseen. Jos kerran palkalla ei ole väliä suhteessa työmäärään niin silloinhan palkoista voisi nipsaista vielä hieman pois ;)
Muilla aloilla painettaessa vaikka tuota 42h/viikko jää päivittäin työn lomassa omaa hetken lepoaikaa PALJON enemmän kuin opettajan työssä.
olen tällä hetkellä teollisuuden palveluksessa. Koko tähänastisen työurani olen tuntenut olevan aivan väärässä paikassa. Onneksi koin pienen kriisin jonka myötä jouduin tarkastelemaan elämäni kaikkia osa-alueita.. Minuun kolahti kun sanoit että työllä on merkitystä! Minäkin haluan tehdä merkityksellistä työtä, olen halunnut tehdä sitä jo vuosia.
Kiitos vastauksesta!!
alallaon liikaa n 25 v nuoria vastavalmistuneita maistereita joilla ei mitään muuta työkokemusta ja jotka eivät pärjää käytännön työssä. Toinen asia on kannatttaako enä opiskella mainitsemiasi aineita, niitä opetetaan vähän tai tarve opettajista vähäistä. Jos olet kinnostunut matematiikasta tai englannista niin suosittelen.
Taisit unohtaa, että ne kokeneet aikuiset ihmisetkin ovat joskus olleet nuoria ja vastavalmistuneita - vai ovatko?
Meitä nuoria on siksi alalla, koska on pidetty yllä suurta valhetta ja kuplaa työvoimapulasta. Sellaista ei koskaan kuitenkaan tullut, joten nyt me vain yritämme löytää oman paikkamme. Anteeksi, että olemme olemassa. Sinä saat kuitenkin hoitaa virkasi loppuun asti, me muut rämmimme pätkätöissä nelikymppisiksi asti. :)
Meinaatko tosiaan jo nelikymppisenä saavasi vakiviran? Meikäpoika sai sellaisen vasta 53-vuotiaana.
En meinaa sitä, vaan meinaan että nelikymppisenä saattaa jo saada vakituisen työsuhteen (tuntiope), ei tietenkään virkaa vielä kumminkaan. Huoh, mulla siis 20 vuotta aikaa tuohon sinun tilanteeseesi...:(((
Kiitokset vastauksista!
Täytyy sanoa että pääosin vastauksista päätellen olen menossa ojasta allikkoon :)
No, olen ikäni tehnyt oikeita duunarihommia haalarit päällä. Minulla on vakituinen ja kohtalaisen hyväpalkkainen työ. Mutta minulle eräänä päivänä pieni vahinko: minä erehdyin ajattelemaan töissä!! Ja siitä tätä ketutus sitten lähti ;)En jaksa enää tehdä niitä töitä. Myönnän että työssäni on hyvätkin puolensa mutta en vain jaksa. Nykyinen työni vie minulta terveyden. Mitä ihmettä minä teen sillä suurehkolla palkalla jos minusta ei ole siitä nauttimaan?
Aloitan psykogian ja filosofian perusopinnot avoimmessa yliopistossa. Kyseiset aineet kiinnostavat minua joten aluksi mennään ihan harrastuspohjalta. Olen kyllä katsellut opettajien palkkataulukoita ja työllisyystilannetta joten se ei kyllä näytä hyvaltä mutta minä ainakin aion yrittää. Jos minusta ei hommaan ole niin olenpahan ainakin yrittänyt. No, sanovat että hulluna on hyvä olla :DD
Minulle ratkaiseva oivallus oli se, että en kestänyt ajatella tekeväni seuraavaa 30-vuotta ensimmäistä työtäni. Aloitin aikoinaan psykologian perusopinnoilla (jotka muuten jäivät sitten suorittamatta). Jos ajatuksenasi on opetustyö valitse kasvatustieteen perusopinnot, niitä tarvitset varmasti. Psykologia on ihan ok, mutta filosofian sijasta kannattaisiko ottaa tuo kasvatustiede?