X on kuollut vuonna -81. Häneltä jäi leski ja neljä yhteistä rintaperillistä. Ei avioehtoa. Perunkirja osoittaa kuolleen puolison omaisuuden olleen vähäinen, sen sijaan lesken omaisuus on huomattava. Leski ei vetoa tasinkoprivilegiin ja perintöverotus rintaperillisten osalta toimitetaan.
Nyt, miltei 30 vuotta X:n kuoleman jälkeen ositus on edelleen toimittamatta. Kysymys: Kun ositus tulee nyt toimitettavaksi, voiko leski edelleen vedota tasinkoetuoikeuteensa siitä huolimatta, että perintöverotus on toimitettu?
Nyt, miltei 30 vuotta X:n kuoleman jälkeen ositus on edelleen toimittamatta. Kysymys: Kun ositus tulee nyt toimitettavaksi, voiko leski edelleen vedota tasinkoetuoikeuteensa siitä huolimatta, että perintöverotus on toimitettu?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikuttaa siltä, että keksit näitä esimerkkejä.
Keksit tai et näitä harjoitustehtäviäsi, niin lyhyen käsitykseni asiaan laitoin jo otsikkoon.
Perusteltuja kannanottoja voit toivoa tietäviltä, jos olen ampunut hudin!
Muistelen palstallakin kerrotun, että lesken perunkirjoituksessa esittämä tasingosta kieltäytyminen ei ole sitova, vaan se on tehtävä osituksessa. Osituksen tekemiselle ei ole aikarajaa, niin käänteisesti ymmärrän lesken voivan vielä 30 vuoden jälkeen vedota tasinkorivilegiin, "vai mikä se oli".
Perintöverotusta ei yleensä oikaista noin 6 vuoden jälkeen, eli hyväuskoiset perilliset maksanevat oppirahat lesken (äitinsä tai äitipuolensa?) uusista tavoitteista.
...