Akkujen lataaminen tuottaa tiettävästi sivutuotteena pieniä määriä vetyä, joka voi esimerkiksi akun lähellä syntyvästä kipinästä aiheuttaa räjähdyksen. Jostain syystä en ole onnistunut löytämään käytännön tietoa tämän ilmiön turvallisuusriskeistä ja niiden torjunnasta, joten ehkäpä joku asiaan perehtynyt viitsii jakaa tietoa? Ainakin seuraavat asiat kiinnostavat:
1. Vety ei käsittääkseni ole sinänsä myrkyllistä, mutta suurina pitoisuuksina se syrjäyttää hapen ja on siten tukahduttavaa. Näin suureen pitoisuuteen veneessä tuskin akkuja lataamalla päästään (ainakaan ennen räjähdystä), joten salongin sohvan alle sijoitetun akkutilan tuuletusta ei myrkytysvaaran takia ole käsittääkseni tarpeen yrittää järjestää suoraan ulkoilmaan. Riittänee, että vedyn osuus sisätiloissa ei nouse liian suureksi räjähdysvaaran kannalta?
2. Ilmaseos muuttuu räjähtäväksi, kun siinä on vetyä yli neljä tilavuusprosenttia. Onko tiedossa laskukaavaa, jolla voisi arvioida akun lataamisesta syntyvän vedyn määrää? Jotenkin maalaisjärjellä voisi kuvitella, että vetyä syntyy akkuja ladattaessa niin vähän, että se mahtuu laimenemaan riittävästi veneen sisätiloissa? Yleensähän veneessä on aina tuuletusta eli joitakin luukkuja auki silloin, kun akkuja ladataan.
3. Mikä on latauksen kannalta kriittinen vaihe vedyn tuottamisen kannalta, tyhjien vai täyteen ladattujen akkujen lataus?
4. Mistä löytyy aiheeseen liittyvää tietoa? Yritin kyllä ihan tosissani etsiä netistä ja kirjallisuudesta, mutta ainoa selvä mitoitusohje on se, että ”tuuletuksen pitää olla riittävä”.
Meillä on uudehko vene, jossa on tehdasasenteinen maasähköjärjestelmä ja akutkin toistaiseksi vielä hyväkuntoisia, joten ilmeisesti minun ei tarvitsisi murehtia tämän asian parissa ainakaan näin joulun aikaan. Uskoisin asian kuitenkin kiinnostavan monia muitakin, ja näin talvikautena on hyvää aikaa valmistautua seuraavaan kesään.
1. Vety ei käsittääkseni ole sinänsä myrkyllistä, mutta suurina pitoisuuksina se syrjäyttää hapen ja on siten tukahduttavaa. Näin suureen pitoisuuteen veneessä tuskin akkuja lataamalla päästään (ainakaan ennen räjähdystä), joten salongin sohvan alle sijoitetun akkutilan tuuletusta ei myrkytysvaaran takia ole käsittääkseni tarpeen yrittää järjestää suoraan ulkoilmaan. Riittänee, että vedyn osuus sisätiloissa ei nouse liian suureksi räjähdysvaaran kannalta?
2. Ilmaseos muuttuu räjähtäväksi, kun siinä on vetyä yli neljä tilavuusprosenttia. Onko tiedossa laskukaavaa, jolla voisi arvioida akun lataamisesta syntyvän vedyn määrää? Jotenkin maalaisjärjellä voisi kuvitella, että vetyä syntyy akkuja ladattaessa niin vähän, että se mahtuu laimenemaan riittävästi veneen sisätiloissa? Yleensähän veneessä on aina tuuletusta eli joitakin luukkuja auki silloin, kun akkuja ladataan.
3. Mikä on latauksen kannalta kriittinen vaihe vedyn tuottamisen kannalta, tyhjien vai täyteen ladattujen akkujen lataus?
4. Mistä löytyy aiheeseen liittyvää tietoa? Yritin kyllä ihan tosissani etsiä netistä ja kirjallisuudesta, mutta ainoa selvä mitoitusohje on se, että ”tuuletuksen pitää olla riittävä”.
Meillä on uudehko vene, jossa on tehdasasenteinen maasähköjärjestelmä ja akutkin toistaiseksi vielä hyväkuntoisia, joten ilmeisesti minun ei tarvitsisi murehtia tämän asian parissa ainakaan näin joulun aikaan. Uskoisin asian kuitenkin kiinnostavan monia muitakin, ja näin talvikautena on hyvää aikaa valmistautua seuraavaan kesään.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tässä linkissä on yleistietoa veneen akuista. Mielestäni artikkeli on hyvin kirjoitettu ja se kannattaa lukea.
http://marine-electronics.net/techarticle/battery_faq/b_faq.htm
Akun räjähtämiset eivät liene kovin harvinaisia, onneksi ne yleensä aiheuttavat vain lievähköjä vammoja. Joskus myös kuolemantapauksia. Tässä tapausselostus kohtalokkaasta akkuräjähdyksestä.
http://www.cdc.gov/niosh/face/stateface/ca/07ca004.html
Jos venesähköt kiinnostavat, kannattaisi lukaista "The Marine Electrical and Electronics Bible"/John C. Payne.
Kirjoittajan mukaa akkutilan tulisi olla tuuletettu ulkoilmaan, ei veneen sisälle. Hän suosittelee harkittavaksi aurinkokennolla toimivaa tuulettajaa akkuboksiin.
on uusi, siinä on todennäköisesti uudenaikaiset amg-akut, jotka eivät tarvitse tuuletusta, sillä akku suljettu.
Jos taas akut ovat sellaiset, että niissä on tuuletusreiät, pitää akuista vapautuvat vedyt ja eritoten rikkihappohöyryt johtaa veneestä ulos. Mahdollisuuksia on useita. Mahdolliset akkukorkit korvataan korkeilla, joissa on paikat muoviletkuja varten. Tai akun päässä on paikka muoviletkulle. Ohut muoviletku on yleensä helppo vetää jotain kautta ulos. Toinen mahdollisuus on, että akut pannaan tiiviiseen laatikkoon, josta johdetaan letku ulos.
1. Vetyä muodostuu sen verran vähän, että vedyn ja ilman räjähtävää seosta ns. räjähdyskaasua on akun lähiympäristössä vain latauksen aikana tai heti sen loputtua. Räjähdyskaasua on eteenkin akun sisällä. Räjähtävä akku ei ole vähäisen räjähdyskaasun takia erityisen vaarallinen. Akku menee säpäleiksi ja syövyttävää akkuhappoa pääsee pilssiin, josta sen poistamien voi olla hankalaa. Kaasu ei räjähdä ilman kipinää. Kipinä voi tulla esim. löysäksi jääneestä akkukengästä.
3. Vetyä alkaa muodostua, kun latausjännite ylittää 14,4 V. Vanhanaikaisella laturilla näin käy latauksen loppuosassa. Uudenaikaisilla latureilla ei vetyä pitäisi muodostua juuri ollenkaan.
Koskeeko tämä ongelma siis ollenkaan ns. "hyytelöakkuja"?
http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=500
Lainaus em. osoitteesta:
"Hyytelöakku on normaali lyijyakku. Suurin ero hyytelöakun ja tavallisen vesiakun välillä on elektrolyyttiä sitova hyytelö. Latauksessa syntyvät kaasut muutetaan nesteeksi hyytelöakuissa. Tämä niin sanottu jälleenyhdistäminen estää kaasujen pääsyn ulos akusta ja tekee hyytelöakusta erittäin hyvän kulutusakun."
-kallis hankintahinta niinkuin linkissäkin näkyi
-herkkyys latauksen ylijännitteelle. Hyytelöakku ei kestä samoja latausjannitteitä kuin normaaliakku. Ns huoltovapaassa akussa suositellaan 14.8 V latausjännitettä ja 13.4-13.6 V ylläpitojännitettä (float), jotka ovat normaalisti laturien jännitteet. Jos vaihdat hyytelöakkuihin, pitäisi latausjännitteet säätää alemmiksi; lataus maks. 14.4 V, ylläpito 13.2 V.
Sekä moottorin laturi että maasähkön laturi on siis syytä säätää, jos asetukset on tehty nesteakuille.
moottorilaturin jälkeen jakodiodin startti- ja käyttöakun väliin.
Maasähkölatureissa on akkutyypin valintamahdollisuus tai jännitteen säätö, ainakin hyvissä.
Menee mutkikkaaksi, jos osa akuista on tavallisia nesteakkuja ja osa (käyttöakut) geeliakkuja.
Akut on kulutustavaraa. Kannattaa miettiä paljonko niihin viitsii sijoittaa.
Omakohtaisesti oli huono kokemus, kun geeliakku yllättäen simahti vajaan kahden vuoden jälkeen. Latausjännitteet oli tarkistettu.
Kiitokset asiallisista kommenteista.
Katsastaja ei tykännyt akun sijoituspaikasta, vaikka olikin geeliakku. Voi sille tietysti keksiä paikan avotilan puoleltakin.
Mulla ei ole muita akkusähkölaitteita kuin kulkuvalot, ja pieni moottoripyöräakku on riittänyt niihin. Bilteman hinta oli ihan ok, mutta se on tietysti kypsää, jos akku ei kestä pitkään, etenkään kun sähköä ei juuri koskaan tarvita.
purjehdit? Ehkä veneessäsi sentään on sähköisiä navigointivälineitä kuten loki, kaiku, gps? Kulkuvaloiksi ilmeisesti olet vaihtanut ledit, jos kerran olet pärjännyt pienellä mp-akulla?
Joka tapauksessa akkusi kestää kauemmin, jos huolehdit sen säännöllisestä latauksesta. Aurinkopaneeli auttaisi. Halpakin akku kannattaa kiinnittää niin tukevasti, että se pysyy paikallaan äkkipysäyksissä tai veneen mennessä kumolleen.
Ehkäpä se katsastusmieskin kertoi mikä sinun akkuasennuksessasi oli mennyt pieleen. Geeliakunhan voit sijoittaa vaikka lappeelleen, kunhan se pysyy paikallaan eikä mitään muuta kamaa ole samassa tilassa.
Katsastuksessa ongelmana ei ollut akun kiinnitys, vaan tilan tuuletus. Oli lattian alla hytin puolella. Kun paikka oli muuten hyvä, ajattelin, josko geeliakku poistaisi tuuletusongelman, mutta ei katsastajakaan osannut tähän mitään selvää sanoa.
Kun kerran kysytään, vastataan: ei tosiaan ole sähköisiä navigointivälineitä, paitsi patterikäyttöinen käsi-gps. Kulkuvaloissa on perinteiset polttimot, mutta pikkuakun virta riittää kyllä yön yli. Aurinkopaneeli on ollut harkinnassa. Moottorissa olisi ulosotto, mutta en ole sitä tullut koskaan viritelleeksi käyttöön.
Hyvin on pärjätty, kun ei ole tarkoituskaan tällä kalustolla ylittää valtameriä. Sen olen kaverien touhuista huomannut, että mitä mutkikkaampi sähköjärjestelmä, sitä enemmän siitä on huolta, vaivaa ja kustannuksia.
Huoltovapaa akku ei teoriassa taida päästää kaasuja ulso, mutta siinä on varoventtiili ylipainetta (poikkeustilanne) varten. Tästä syystä pieni tuuletus on suotavaa.
Mitenköhän ne latausjännitteet oikein pitäisikään olla geeliakussa. Minulle myyjä sanoi että latausjännite pitää nostaa 14,7 volttiin geeliakulle. Nautichargerin ohjeessakin on kaksi asetusta geeliakuille: lataus 14,4 tai 14,8V ja molemmissa ylläpito 13,8 volttia. Sitten taas puolestaan HAZEn ohjeessa sanotaan että maximi olisi 14,4V lataus ja 13,8V ylläpito.
Nautichargerin ohje:
http://www.nauticharger.com/pdf_06/manuali/smartc-manuale-12v-25_eng.pdf
Taitaa olla viisainta laittaa tuo matalampi jännite Hazen marine geeliin, kai se valmistaja tietää paremmin kuin myyjä???
akun latauksessa ei synny vetyä, vaan vedyn ja hapen räjähdyskaasu seosta. Lähtötuotteena kun on akkuvesi, jossa vetyä ja happea on juuri valmiiksi räjähdyskaasun suhteessa. Sitä kun laimentaa ilmalla (jossa 78%typpeä ja vain 21% happea), vedyn pitoisuus laskee nopeasti alle räjähdys vaarallisen alueen. Tehokkainta on vetää akkutilasta 2 letkua, toinen yläviistoon ja toinen alaviistoon, mutta kuitenkin siten, että se on aina vedenpinnan yläpuolella. Tällöin vety poistuu ylemmän letkun kautta ja happi poistuu sen toisen letkun kautta.
Minkäänlaisia sähkötuulettimia ei tarvita, vaan päinvastoin niissä on aina kipinäriski, eli voivat olla vakavasti haitaksi. Tämä siis koskien perinteisiä lyijyakkuja.
Tuotto määrän voit arvioda akkuveden kulumisen perusteella. Jos myös tunnet sisäilmatilavuuden niin sekin on hyödyksi, jos tuulettuu sisälle eikä ulkoilmaan kuten pitäisi. Happea vety ei syrjäytä mitenkään, tiheydessä on niin suuret erot, ja kun aina syntyy vedyn lisäksi happeakin on koko ajatus täysin virheellinen. yksi mooli vie normaalipaineessa 22.4 litraa tilaa. Jaa veneesi sisä tilavuus tällä niin saat määrän mooleina. Vedyssä on 2grammaa ainetta moolia kohti, siitä saat vedyn määrän grammoina, kun olet laskenut moolimäärän. Akkuvettä taas kuluu 36 grammaa kahta vety moolia ja yhtä happimoolia kohti. Siis 12grammaa akkuvettä 22.4 litran tilavuusyksikköä kohti. jos siis veneesi olisi täysin umpio ja tilavuudeltaan 22.4 kuutiota, vaatisi sen täyttäminen räjähdyskaasulla 12kiloa akkuvettä. Tällöin tosin paine sisällä jo tuplaantuisi, sillä siellähän on ilmaa jo ennestään. Eli käytännössä tuollaista tilannetta ei esiinny mitenkään, vaan syntyvät kaasumäärät on aika mitättömiä. Kyllä niillä silti saa räjähdyksen aikaiseksi, mutta vain suljetussa laatikossa, ei mitenkään koko veneen suuruisessa tilassa, jollei siellä ole tuhansia autonakkuja.
nimittäin laitoin autotallissa irrallaan olevaa normaalia auton akkua lataukseen.
avasin kennojen korkit,katsoin,että laturin johdot ei ota toisiinsa,pistoke pistorasiaan,ja maajohto akkuun kiinni ja sitten laturin virtajohto akun napaan ja POKS.
kuudesta korkista viisi lensi kattoon,ja lähti vielä melko lujaa.
kyllä siellä joku näköjään voi räjähtää.
Siitä miten kytketään väärin akku lataukseen. Ei millään pahalla.
Ja "tuuletit" vielä korkkeja avaamalla sen mahdollisen "nallikaasun" siihen akun ympärille.
Onneksi et ollut naama siinä akun ylpuolella kun poksahti, olis ollu ikävä kaivaa niitä muoviosia silmistä.
Itse olen tehnyt seuraavanlaisesti ja ei ole vielä kertaakaan tullut korkit silmille.
- Tarkistus että laturin verkkojohto on irti.
- Hauenleuat yhteen, jolloin mahdollinen jäännös jännite poistuu (ei tapahdu mitään kun on verrkojohto irti seinästä)
- sitten ei olekaan loppujenlopuksi väliä kumman kytkee ensin miinus vai plus. ja jos haluaa tarkistaa ne nestepinnat niin muista kunnon tuuletus :)
- sitten viimeiseksi se akkulaturin verkkojohto seinään.
Kotilaturi lataa muutaman ampeerin virralla, autossa ja veneessä laturi saattaa ladata 20-25 Ampeerinkin virralla.
Miksi ihmeessä niitä korkkeja pitää kotona aukoa?
ONKO AUTOSSASIKIN KORKIT AUKI KOKO LATAUKSEN AJAN???
siis irrotit korkit akuista ja laitoit ne mihin ?
Ja sitten 5 niistä lensi kattoon mistä ?
Se on ainakin varmaa ettei koko autotalli ollut täynnä räjähdyskaasua. Muuten olisit kuollut, etkä kertomassa tarinaasi täällä, eikä tallistakaan olisi mitään jäänyt jäljelle. Tuohan ei vaan ole mahdollista, kun ei yhdestä akusta riitä vettä muutettavaksi räjähdyskaasuksi sellaisia määriä elektrolyysillä.
Ts. jossain oli suljettu tila mihin kaasua kertyi. Mikä se oli, jos korkit olivat poissa ?
Autossa akku ei ole suljetussa tilassa vaan hyvin tuulettuvassa tilassa !
Veneessä tilanne voi olla huonosti asennettuna toinen. Kotilatureissa voi myös olla latausvirtaa enemmänkin riippuen mallista.
Olennaista on välttää kipinöitä siellä mihin kaasuja mahdollisesti kertyy, ei siis missään tapauksessa sähköisiä tuulettimia joissa ei ole kipinäsuojausta suljetun akkutilan tuuletukseen. Joko pelkät letkut, mikä on oikein asennettuna täysin riittävää, tai sitten kipinäsuojattu tuuletin !!!
Koko veneen sisätila on aina katsottava tuuletetuksi tilaksi, jokin suljettu säilytys lokero tai akku kotelo voi hyvinkin taas olla suljettu tila, mihin kaasuja voi kertyä !
Sellaiseen tilaan ei pidä laittaa kytkimiä eikä sulakkeita !!! Tai tila on muutettava tuulettuvaksi !
Mitenkä suhtaudutte tähän uutiseen:
27.12.2002 19:43
-
Lahden kerrostalopalon aiheutti todennäköisesti auton akun lataus asunnon sisällä. Liipolan kaupunginosassa syttynyt raju tulipalo vaati kahden nuoren hengen varhain tapaninpäivän aamuna.
--
Koko juttu: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2002/12/147378
Myös muita mahdollisia syttymissyitä tutkitaan edelleen. Tutkimuksia on vaikeuttanut myös se, että mies ei edellisen yön juhlimisen ja järkytyksen vuoksi ole juurikaan kyennyt selvittämään poliisille tapahtumien kulkua.Palaneen asunnon haltijasta jätettiin tänään vangitsemisvaatimus Lahden käräjäoikeudelle. Oikeus käsittelee asian huomenna. Vangitsemisvaatimuksen perusteina ovat yleisvaaran tuottamus sekä 2 kuolemantuottamusta. Mies poistui asunnostaan palon sytyttyä jättäen asunnon oven auki.