uusi yritys : )
eli siis mua kiinnostaa lasten tapaaamisasiat ja en yritä enkä halua tästä taas mitään haukkumisketjua puolin&toisin vaan asiallisia vastauksia kiitos, ei tietty ole pakko vastata.
Mutta siis, te joilla on etävanhemman kanssa sovittu lasten tapaamiset vaikka niin, että etä ottaa lapsen/lapset joka toinen viikonloppu niin onko se toiminut teillä hyvin? Ja jos ei ole niin ottaako etä lasta/lapsia silloin kuin huvittaa vai ei ollenkaan? Ja miten tarkkoja itse olette siitä mitä on sovittu. Siis jos etä ei ota lasta/lapsia sinä viikonloppuna kuin on sovittu, mutta ottaisi seuraavana niin sopiiko se teille? Ja jos ei niin onko siitä seurannut ongelmia?
Semmoisia kyselen : )
eli siis mua kiinnostaa lasten tapaaamisasiat ja en yritä enkä halua tästä taas mitään haukkumisketjua puolin&toisin vaan asiallisia vastauksia kiitos, ei tietty ole pakko vastata.
Mutta siis, te joilla on etävanhemman kanssa sovittu lasten tapaamiset vaikka niin, että etä ottaa lapsen/lapset joka toinen viikonloppu niin onko se toiminut teillä hyvin? Ja jos ei ole niin ottaako etä lasta/lapsia silloin kuin huvittaa vai ei ollenkaan? Ja miten tarkkoja itse olette siitä mitä on sovittu. Siis jos etä ei ota lasta/lapsia sinä viikonloppuna kuin on sovittu, mutta ottaisi seuraavana niin sopiiko se teille? Ja jos ei niin onko siitä seurannut ongelmia?
Semmoisia kyselen : )
Vastaukset 7
Vanhimmat
Meillä ei tapaamissopimuksen mukaiset tapaamiset toteudu nyt laisinkaan ja tämä etän toimesta.Kolmeen kuukauteen ei ole lastaan tavannut, enkä tiedä oikein miksi.Itse vähä sellaisella linjalla, että lasta en isälle tyrkytä enkä perään soittele.Viime toukokuusta lähtien tapaamiset ovat takunneet siihen asti ovat olleet säännöllisiä.Sopimuksessa lukee, että kerran viikossa arkena saa tulla lapsen kotiin tapaamaan ja kerran kuussa viikonloppu.Tämä viikonloppu tapaaminen ei ole toteutunut koskaan 2,5 vuoden aikana.Olen kyllä myöntyväinen miltein mihin vain isä haluaa, mutta hänen on mielestäni osoitettava olevansa minun, että lapsen luottamuksen arvoinen ja toteutettava nykyiset tapaamiset säännöllisesti ennen kuin suostuisin esim. joka toinen viikonloppu systeemiin.Tämä sen takia, että en usko isän kiinostukseen lasta kohtaan ja minä en aijo joka toinen viikonloppu istua tyhjää odottamassa laukut pakattuina ja lapsi puettuna. Jonkun mielestä olen varmaan pahis, mutta tämän kaiken teen ettei tulisi turhaa mielipahaa itselle joka heijastuu väittämättä lapseen.
...toimii jokatoinen v.loppu systeemi (hakee ja tuo)sekä isä käy meillä pari krt/vkossa tapaamassa, leikkimässä tytön kanssa, on nyt 2,5v.
Näin on jatkunut siitä asti kuin oli 0,5v.
Siis välimme ovat hyvät, ei pitkää yhteistä historiaa takana, eikä isällä muita lapsia.
Välimatkaa meillä n.4km.
Nyt juuri viettää joulua isän ja toisen mummin kanssa. Pari kertaa töiden takia on ottanut vasta lauantaina, asia on ollut ihan ok, heillä hyvä suhde ja siitä olen tyytyväinen.
Näin toistaiseksi mennään, kun tyttö kasvaa, katsotaan sitten tilanne uusiksi, haluan, että tytöllä molemmat vanhemmat.
olen eroisä,kolmen vuoden aikana en ole kertaakaan jättänyt tapaamisviikonloppua väliin joskus on viikonloppuihin vähän tullut muutoksia muttä exän toimesta,systeemi on toiminut tosi hyvin mutta on mulla ongelmiakin
Meillä on niin, että isän pitäisi ottaa lapsi jokatoinen viikonloppu, mutta ei ole ottanut nyt varmaan kahteen vuoteen kuin ehkä kerran. Ja silloinkin tuli kesken viikonlopun muuta puuhaa ja lähetti lapsen kotiin kesken kaiken...
Aluksi tapaamiset sujuivat ihan hyvin, mutta jossain välissä muuttui niin, että isä ei ottanut lasta silloin kun olisi kuulunut. Mutta vaati sitten lasta luokseen muulloin - varsinkin jos olin itse sunnitellut jotain muuta tekemistä meille. Ja itse tietenkin aluksi tein juuri niin, koska halusin lapsen tapaavaan isäänsä...
Jossain välissä sain tilanteesta tarpeekseni ja sanoin, että se on vain ne sovitut viikonloput jolloin lapsi isälleen menee ja siihen ne oikeastaan sitten loppuivatkin. Isä tekee edelleenkin niin, että ei ota lasta silloin kun on sovittu ja sitten kertoilee kavereilleen, että minä en anna tavata lasta...
Sellainen on hyvin ikävää, mutta enää en välitä perättömistä puheista : )
Meillä ei ole sopimusta tapaamisista, kaikki on sovittu keskenämme.
Toistaiseksi mennyt ihan hyvin, lapsi on isällään kun ja jos on siinä kunnossa, että pystyy lapsesta huolehtimaan.
Pari kertaa ollut tilanne, että haluaisi ottaa, mutta en ole antanut.
Syystä tai toisesta. Jos on viikon ollut melkein nukkumatta, niin ei mielestäni ole silloin lapsenhoitokunnossa tai jos on meillä ollut jokin meno (ristiäiset, lapsen kaverin synttärit tms) niin silloinkin on sovittu yhteisymmärryksessä että joku toinen päivä.
Joskus harmittaa, kun on sovittu, että ottaa jonain tiettynä päivänä ja mulla näin ollen omia menoja suunniteltu ja sitten hälle tuleekin joku este.
Vähän ketuttaa, lievästi sanottuna, mutta yleensä sitten omat menot saa jäädä tai tyttö mennä mun äidille.
Periaatteessa mulle siis sopii täysin, mikä viikonloppu- tai päivä isä vaan lastaan haluaa nähdä.
Joka toinen viikonloppu pidennettynä,näin sovittiin. Alku meni niin,ettei isä lasta tavannut kuin ehkä työpaikan pihassa vilaukselta.Meni koko kesä sopimusta noudattamatta,uudet naiset,juhlat ja työ veivät kaiken ajan.
Talven tullen alkoi lapsikin kiinnostamaan ja tapaamiset ovat nyt menneet hyvin.Puolin ja toisin joustetaan tarvittaessa ja jos pystyy.
Tämän joulun lapsen piti olla minulla koko loman,mutta koska lapsen ulkomailla asuva isovanhempi tulikin jouluksi suomeen,saa isä tottakai hakea lapsen häntä tapaamaan.
Sovittu, mikä sovittu ja vielä vahvistettu lastenvalvojan luona . . . . . pitäisi molempien vanhempien toteuttaa; Kummankaan ei ole tarvis antaa liikaa periksi . . . . . .
Mitä ykstyiskohtaisempi on sopimus, niin sitä helpompi sitä on toteuttaa, eipähän jää "tinkavaraa" tai tulkintoja.
Mutta, tietyin poikkeuksin esim. sairaus tsm. tai hyvissäajoin ENNALTA sovittu, niin joustoa kannattaa tehdä.