Onko kellään muulla kokemusta siitä et RR lähtee huimaan nousuun synnytyken jälkeen? Miulle tehtiin sektio 2 vk sitten. Synnytys käynnistettiin RV 40 alkavan toksemian takia. Synnytyksen jälkeen muut toksemia oireet lähti laskuun, RR nousi kamalasti ja on vieläkin tasoa 170/100. Lääkitystä tuplattiin vk sitten, syön Albetolia 200mg x 3. Huimaa. Hoitajat sitä mieltä että ajan myötä laskee. Itse pelottaa jo tällaiset paineet ja harmittaa kun pitäisi vaan levätä eikä jaksa olla kunnolla oman pikkuisen kanssa. Ehkä paremmin jaksaisi jos tietäisi mistä tää johtuu ja että ajan kanssa helpottaa. En ymmärrä miksi ei lääke pure paineisiin. Pulssin se kuitenkin on laskenut parhaimmillaan tasolle 55/min. ja samanaikaisesti paineet saattaa olla just tuota tasoa 170/100. Toksemia ei ollut pahana miulla. Proteiini - ja RR 150/95.
RR synnytyksen jälkeen
Tonttu
2943
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Huimaus voi johtua siitä, että lääke ei sovi Sinulle. Ei viikkoja kannata odotella. Etkö ole puhunut asiasta lääkärin kanssa? Tilannettahan on syytä seurata säännöllisesti mm. verenpainekontrollein.
Näkemättä tietojasi en uskalla tarkemmin kommentoida, sillä RR:ään vaikuttaa niin monet asiat.
Minulla ei ollut toksemiaa, tosin paineet kohosi loppuraskaudessa kuten kaikissa raskauksissani ( olen viiden lapsen äiti ). Synnytysten jälk. 01/06 ja 12/08 paineet nousi tosi korkealle, luokkaa 200/130 ja jopa korkeampiakin arvoja satunnaisesti sain kummankin synn. jälk. Nyt kaksi viikkoa vanha vauva ja lääkityksenä Albetol 200mgx3 ja Adalat Oros 30mgx1 joka on 24h vaikuttava lääke. Näillä paineeni normalisiotuivat luokkaan 125/80 mutta kotiuduin ennenkuin paineet oli kurissa, siis kotonakin vielä mittailin arvoja 200/130 ja sain rauhoittavan lääkkeen reseptin apteekkiin soittaessani lääkärille kotoa. Sanoi että joskus tarvitaan rauhoittavia paineiden huipun katk. enenkuin RR -lääkitys puree. Tosin en sitten sitä päivällä tarvinnut koska samalle päivälle th mittasi kotikäynnillä lukemat 175/109 -luokkaa mutta yöksi otin koska en ollut nukkunut oikein hyvin loppurask. enkä synn. jälk. muuten kuin unilääkkeillä sairaalassa jollain lailla. Sielläkin sain unilääk. juuri korkeiden paineiden vuoksi ja kun ilm. nukkuminen huonoa koska synn. jälk. elimistö kai käy minulla ylikierroksilla enkä siksi nuku. Psyykk. ongelmia ei ole, normaaleja, elämään kuuluvia ja lähinnä lasten ja oman perheeni hyvinvointiin kuuluvia pelkoja joista olen ammattiauttajallekin puhunut mutta ei masennusta enkä ole lääkitystäkään saanut vaikka -06 tahtomalla tahdoin. Lääk. sanoi tuolloin vaan etten ole masentunut. ( Synn. jälk. luulin että olisin masentunut ). Tosin olen avoin ja puhun jos joku vain kuuntelee.. :) ja ystäviä on jotka jakavat kuormaani aviomieheni lisäksi ja jaksavat tukea ja kantaa. Mutta tiedän tunteesi peloista ja senkin että harmitta tavattomasti kun tuntuu ettei huoliltaan kertakaikkiaan osaa olla riittävän tarkkavaisena vauvan kanssa, vielä kun vauvani pienikokoinen geneettisistä syistä kuten neljä isoaveljeäänkin; kaikki alle 3kg syntyessään. Sairaalassa lähinnä koin sen tunteen; kotona olen jaksanut vauvan hoitaa ja huolehtia syömään heräämiset. ( Saa antaa max. 4 tuntia nukkua ) Tosin vauva virkeä ja herää itse lähes poikkeuksetta syömään alle tuon välin ja lyhyemmilläkin väleillä. Siis jos yhtään lohduttaa, voin rauhoitella sinua sillä että kun alapaineeni luokkaa 100, se oli minulle hyvä. Hetkellisesti terve elimistö kestää sitä ilman suurta vaaraa, eihän se tosin elimistölle hyväksi ole mutta tärkeintä että seuraat sitä ja lepäät vauvan kanssa ja annat muiden töiden olla. Meillekin joulu tuli oikein hyvin vaikken isommin voinut korkeila paineiltani touhuta. Kaupasta haettiin kaikki jouluruoat ja siivouskin piti antaa mennä paljon, paljon kevyemmällä kuin tavallisesti. Jouduin nimitt. sairaalaan ennen synn. 11.12. ja synnytin 14.12. ja kotiuduin 21.12. Täällä oli isä neljän pojan kanssa ( 3-7v. ) ja talon järjestys oli poissa ollessani ollut sen muk... :) Mutta kotiutuessani olivat siivonneet tavarat paikoilleen ja imuroineetkin. Pyykkivuori oli... tosin en yhtään moiti; mies sairasti tosi sitkeää flunssaa sairaalassa ollessani ja oli silminnähden voipunut siitä syystä. Hän joutui käymään työasioita hoitamassa kun lomalle jäänti tuli aikaistettuna ( l.a. olisi vasta 2.1.09 ) ja vieläpä joutui hommamaan puita puulämmitteiseen taloomme kun liiteri ammotti tyhjyyttään. Ystävät ja koulun iltapv. hoito kahdelle vanhimmalle pelastivat monta tilannetta joista suuri kiitos heille. Lapsemme eivät ole koskaan olleet hoidossa/koulun iltapv.hoidossa mutta nyt saimme sieltä hienosti apua kun tukiverkkoja ( mummoja ja kummeja tai muita sukulaisia ) ei lähellä ole. Minusta tuntuu kanssa että Albetol ei oikein tehoa, tuo Adalat on se lääke mikä puree mutta syönpä nyt kumpaakin kun ed. synn. jälkeenkin meni lääkkeet tuollalailla ja sain ne lopetettua n. 2kk synn. jälkeen tuolloin -06. Silloin minulle tehtiin laajemmat tutkimukset RR:n vuoksi syytä löytymättä. Lohdullista sulla myös se, että toksemiaoireet muuten lähteneet laskuun, se on oikein hyvä juttu ja voit luottaa että paineetkin laskee mutta se vaatii aikaa. Toki liian kauaa ei pidä odottaa mutta onneksi olet neuvolaseurannassakin ja se, että kotona seuraat, on tärkeää. ( Kai sulla on mittari, ainakin neuvolasta se pitäisi saada tuossa tilanteessa lainaksi ). Tässäpä tämä lyhyesti.. toivottavasti se antaa sinulle toivoa ja uskoa siihen, että kaikki kääntyy hyväksi. Voimia ja pikaisia paineen normalisoitumisia sinulle :)