sinkkipyritioni shampoo??

Ja joo tiedän että oli melko ajankohtainen vastaus, mutta ihan vaan muillekin tämä tiedoksi jos miettii miksi head&shoulders ei enää toimi niin kuin ennen...

Anonyymi kirjoitti:

Ja joo tiedän että oli melko ajankohtainen vastaus, mutta ihan vaan muillekin tämä tiedoksi jos miettii miksi head&shoulders ei enää toimi niin kuin ennen...

Tähän liittyen tarkistamatonta faktaa ChatGPT:ltä:

Sinkkipyritionia sisältävien tuotteiden myyntiä on rajoitettu Suomessa ja EU:ssa sen turvallisuus- ja ympäristövaikutusten vuoksi. Aine ei sinänsä ole vaarallinen oikein käytettynä ja onkin yhä yleisesti käytössä joissakin maissa (kuten Yhdysvalloissa) hilseentuotannossa. Suomessa ja EU:ssa kuitenkin erityisesti kosmetiikan ja hiustenhoitotuotteiden sääntely on tiukentunut.

Sinkkipyritionin pääasialliset riskit liittyvät seuraaviin seikkoihin:

1. Ympäristövaikutukset: Sinkkipyritioni on myrkyllinen vesieliöille ja kaloille, ja sen käytön pelätään voivan kertyä ympäristöön, erityisesti vesistöihin, missä se voi vahingoittaa ekosysteemiä. Koska ainetta huuhtoutuu käytössä pois, kuten shampoiden mukana viemärivesiin, EU:ssa on katsottu, että tämä voi aiheuttaa riskejä ympäristölle.

2. Ihoturvallisuus: Sinkkipyritionin käytön yhteydessä on joillain ihmisillä havaittu ihon ärsytystä ja allergisia reaktioita, mutta nämä tapaukset ovat suhteellisen harvinaisia. Oikeissa pitoisuuksissa sinkkipyritioni on todettu turvalliseksi ihmisille, mutta EU on varovaisuusperiaatteen mukaisesti rajoittanut sen käyttöä varotoimena.

3. Sääntely ja rajoitukset EU:ssa: EU:ssa sinkkipyritionin käyttö kosmetiikassa ja ihonhoitotuotteissa on nykyisin tiukasti säädelty, ja monissa tuotteissa sitä ei enää sallita. EU:n kosmetiikkalainsäädäntö on tiukempi kuin monissa muissa maissa, ja aineen käyttöön liittyy EU:n lainsäädännössä ennaltaehkäisevä periaate: aineita voidaan rajoittaa, jos niiden mahdollisesti haitallisia vaikutuksia ei voida täysin poissulkea. Tästä syystä sinkkipyritionia ei löydy Suomessa myytävistä hilseensääntelyyn tarkoitetuista shampoista.

Vaihtoehtoisia hilseentuotteissa käytettyjä aineita Suomessa ovat mm. seleenisulfidi ja ketokonatsoli, jotka ovat myös antimikrobisia ja tehokkaita hilseen torjunnassa mutta eivät ole ympäristölle yhtä haitallisia.

Selukos -shampoota ei saa enää. Miksiköhän?

Anonyymi00006 kirjoitti:

Selukos -shampoota ei saa enää. Miksiköhän?

Selukos -shampoon valmistus tai ainakin myynti Suomessa on lopetettu useampi vuosi sitten. Ostin itse varastoon eräästä apteekista kaikki 4 jäljellä ollutta purkkia joskus 2021, mutta jäi käyttämättä ensimmäisen pullon jälkeen kun hajuhaitta oli niin merkittävä. Mutulla veikkaan että ei oo ollu kannatava bisnes, kun asiakas ostaa vain yhden pullon ja sen jälkeen mieluummin kärsii hilseilystä kuin hajulukon hajuisena kulkemisesta...

Vaihtoehtoista seleenisulfidituotetta olen kokeillut siinä toivossa että se ei haisisi puhdistamattomalle hajulukolle tai lattiakaivolle, mutta täysin sama haju jää tuostakin tuotteesta useaksi päiväksi vellomaan päänahkaan. Tuotteen nimi on VICHY DERCOS ANTI-DANDRUFF SHAMPOO KUIVILLE HIUKSILLE 200 ML. Varmista kuitenkin, että se sisältää seleenisulfidia, koska en tiedä onko rinnalle tullut noita piroctone olamine tuotteita samalla nimellä, kuten kaikkialle muuallekin. Jos Selukos on toiminut, niin tämä ajaa saman asian ja on tehokas tuote, mutta haju on tässäkin niin epämiellyttävä, että itse lopetin käytön parin pesukerran jälkeen ja hilseily palautui viikossa parissa. Jos haju ei haittaa, niin suosittelen kokeilemaan tätä.

Olen kokeillut tuon ensimmäisen viestini, jossa kerroin sinkkipyritionin kieltämisestä EU:n sisällä valmistettavien kosmetiikka tuotteiden ainesosissa (11/2021), jälkeen varmaan kaikki mahdolliset eri hilseshampoot ja linimentit peräjälkeen läpi, mutta mistään muusta ei ole ollut apua tähän mennessä tuohon vaivaan, kuin seleenisulfidista (ja ennen sitä tietenkin sinkkipyritionista vajaan 20 vuoden ajan). Tuotteiden joukkoon kuuluu muun muassa ketokonatsolituotteet, Kelual DS, joku Wellan SP:n hilseshampoo, jota parturi suositteli, erilaiset tervashampoot sekä monia muita apteekissa ja kampaamoissa myytäviä hilseenehkäisy-/kuivan päänahan tuotteita. Jossain vaiheessa olin jo niin epätoivoinen, että ostin vauvoken pyllysinkkiä ja yritin levittää sitä päänahkaan, mutta se ei toiminut ja oli aivan mahdotonta levittää päänahkaan ja hiukset jäivät kovan sinkkirasvan kyllästämiksi. Viimeisimpänä kokeilin vajaan vuoden ajan parturini suosituksesta NIOXIN SCALP RECOVERY KIT -tuotesarjaa, joka maksoi omaisuuden. Aluksi tuote tuntui auttavan välttävästi, mutta ei siinä määrin että olisin valmis maksamaan 70-80€ puolen vuoden välein, kun hilse ei kuitenkaan kokonaan kadonnut. Kutina kuitenkin väheni lähes olemattomiin. Vuoden käytön jälkeen kuitenkin tuntui että oireet taas pahenivat ajan myötä.

NYT KUITENKIN on ilo kertoa ja antaa vinkkiä muillekin tämän ongelman parissa tuskaileville taliköhnäilijöille, että olen löytänyt SINKKIPYRITIONI-tuotesarjan, joka toimii kuin vanha kunnon sinkkipyritioni-H&S! Ainoa vain, että tuotetta ei edelleenkään saa Suomesta tai muualtakaan EU:sta, vaan pitää tilata USA:sta, jolloin tullit tulee hinnan päälle ja loppuhinnaksi muodostuu jotain luokkaa 45€, jolla saa shampoo+hoitoaine -paketin. Tilasin epätoivoisena, mutta luottavaisena Amazonista testiin ja nyt kolmen päivittäisen pesukerran jälkeen hilseily ja kutina on vähentynyt dramaattisesti! Tuotesarja on kohtuu luotettavalta valmistajalta, L'Orealilta, nimeltään CeraVe Hydrating Anti-Dandruff Shampoo & Conditioner Set (EU:n alueella voi olla näennäisesti vastaava tuote myynnissä, mutta se ei varmasti sisällä sinkkipyritionia, joten en suosittele sellaisia tuotteita ostamaan, jos muutkaan EU:n piroctone olamine tuotteet eivät ole tehonneet). Käytän samaa settiä myös kasvojen, korvien ja parran pesuun ja taliköhnä-ihottuma tai mikä lie condition nyt onkaan on rauhoittunut kokonaan tässä kolmen päivän aikana!

Suosittelen omalla vastuulla tilaamaan ja kokeilemaan (en tiedä voiko tulli puuttua asiaan, kun sinkkipyritioni on kuitenkin kielletty ainesosa EU:ssa myytävien tuotteiden kohdalla, mutta minun tilaukseni tuli kuitenkin vaivatta ja kohtuu nopeasti parissa viikossa perille). Olisi mielenkiintoista kuulla muidenkin kokemuksia tästä tuotesarjasta, jos nämä Suomessa/EU:ssa myytävät tuotteet eivät ole auttaneet. Aion itse ainakin laittaa jatkossakin tänne rehellistä arviota tästä setistä pidemmän käytön jälkeen, viimeistään siinä vaiheessa kun on aika harkita ostanko tuotetta lisää. Eli jos et vielä tämän lyhyen kokeilun perusteella tehdyn arvion ja suosituksen jälkeen uskalla tilata, niin jää vielä odottelemaan päivityksiäni!

Anonyymi kirjoitti:

Tähän liittyen tarkistamatonta faktaa ChatGPT:ltä:

Sinkkipyritionia sisältävien tuotteiden myyntiä on rajoitettu Suomessa ja EU:ssa sen turvallisuus- ja ympäristövaikutusten vuoksi. Aine ei sinänsä ole vaarallinen oikein käytettynä ja onkin yhä yleisesti käytössä joissakin maissa (kuten Yhdysvalloissa) hilseentuotannossa. Suomessa ja EU:ssa kuitenkin erityisesti kosmetiikan ja hiustenhoitotuotteiden sääntely on tiukentunut.

Sinkkipyritionin pääasialliset riskit liittyvät seuraaviin seikkoihin:

1. Ympäristövaikutukset: Sinkkipyritioni on myrkyllinen vesieliöille ja kaloille, ja sen käytön pelätään voivan kertyä ympäristöön, erityisesti vesistöihin, missä se voi vahingoittaa ekosysteemiä. Koska ainetta huuhtoutuu käytössä pois, kuten shampoiden mukana viemärivesiin, EU:ssa on katsottu, että tämä voi aiheuttaa riskejä ympäristölle.

2. Ihoturvallisuus: Sinkkipyritionin käytön yhteydessä on joillain ihmisillä havaittu ihon ärsytystä ja allergisia reaktioita, mutta nämä tapaukset ovat suhteellisen harvinaisia. Oikeissa pitoisuuksissa sinkkipyritioni on todettu turvalliseksi ihmisille, mutta EU on varovaisuusperiaatteen mukaisesti rajoittanut sen käyttöä varotoimena.

3. Sääntely ja rajoitukset EU:ssa: EU:ssa sinkkipyritionin käyttö kosmetiikassa ja ihonhoitotuotteissa on nykyisin tiukasti säädelty, ja monissa tuotteissa sitä ei enää sallita. EU:n kosmetiikkalainsäädäntö on tiukempi kuin monissa muissa maissa, ja aineen käyttöön liittyy EU:n lainsäädännössä ennaltaehkäisevä periaate: aineita voidaan rajoittaa, jos niiden mahdollisesti haitallisia vaikutuksia ei voida täysin poissulkea. Tästä syystä sinkkipyritionia ei löydy Suomessa myytävistä hilseensääntelyyn tarkoitetuista shampoista.

Vaihtoehtoisia hilseentuotteissa käytettyjä aineita Suomessa ovat mm. seleenisulfidi ja ketokonatsoli, jotka ovat myös antimikrobisia ja tehokkaita hilseen torjunnassa mutta eivät ole ympäristölle yhtä haitallisia.

Lue lisää

Päivitystä tähän kun kielimallit on kehittyneet tuosta hetkestä radikaalisti:

ChatGPT:n analyysi 24-tekstistään:

Pääosin totta:
Sinkkipyritionia ei enää käytetä EU:ssa myytävissä kosmeettisissa hilseshampoissa. Käytännössä se poistui kosmetiikasta vuonna 2022.

Ainetta käytetään edelleen esimerkiksi Yhdysvalloissa hilseshampoissa.

Sinkkipyritioni on erittäin myrkyllinen vesieliöille, joten ympäristövaikutukset ovat olleet yksi aineeseen liittyvistä huolenaiheista.

Ihon ärsytys ja allergiset reaktiot ovat mahdollisia, mutta melko harvinaisia.

Virheellistä tai harhaanjohtavaa:
Väite, että EU:n rajoitus johtui ensisijaisesti ympäristösyistä, ei pidä paikkaansa. Ratkaiseva syy oli se, että sinkkipyritioni luokiteltiin lisääntymiselle vaaralliseksi (CMR-luokan 1B) aineeksi. Tämän vuoksi sitä ei enää saanut käyttää kosmetiikassa EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaisesti.

Väite, että aine "on todettu turvalliseksi oikeissa pitoisuuksissa, mutta EU rajoitti sitä vain varovaisuusperiaatteella", on liian yksinkertaistava. Tieteellinen komitea arvioi vielä vuonna 2020, että 1 %:n pitoisuus hilseshampoossa olisi turvallinen, mutta myöhemmin CMR-luokitus johti lainsäädännön vuoksi kieltoon kosmetiikassa. Kyse ei ollut pelkästään yleisestä varovaisuusperiaatteesta.

Väite, että seleenisulfidi "ei ole ympäristölle yhtä haitallinen", ei ole perusteltu. Seleenisulfidillakin on omat ympäristö- ja turvallisuusriskinsä, eikä sitä voi yksiselitteisesti sanoa ympäristölle turvallisemmaksi.

Virhe:
Tekstissä annetaan ymmärtää, että seleenisulfidi olisi vain vaihtoehtoinen aine ilman merkittäviä rajoituksia. Todellisuudessa seleenisulfidi on EU:ssa sallittu hilseshampoissa vain enintään 1 %:n pitoisuudessa ja siihen liittyy pakollisia varoitusmerkintöjä.

Yhteenvetona teksti on noin 70–80 % oikein. Suurin asiavirhe on väite siitä, että sinkkipyritionin poistuminen EU:n kosmetiikasta johtuisi ensisijaisesti ympäristösyistä. Ratkaiseva syy oli aineen lisääntymismyrkyllisyyttä koskeva CMR-luokitus, vaikka myös ympäristöhaitat tunnetaan ja ne ovat yksi aineen ongelmista.
-
Tarkensin ChatGPT:lle: Aiempi teksti jonka laitoin on chatgpt:n vastaus vuonna 2024 kun olen kysynyt miksi sinkkipyritionia ei enää ole eu:ssa.

Tiivistetty vastaus:
jos samaan kysymykseen vastattaisiin nykyisin, oikea tiivistelmä olisi:
Sinkkipyritioni poistui EU:n kosmetiikasta ensisijaisesti siksi, että se luokiteltiin lisääntymiselle vaaralliseksi (CMR 1B) aineeksi. Sen ympäristöhaitat ja mahdolliset ihoärsytysvaikutukset tunnetaan, mutta ne eivät olleet varsinainen syy kosmetiikkakiellolle. Muissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, ainetta käytetään edelleen hilseshampoissa paikallisen riskinarvioinnin perusteella.
-
Ja jatkokysymys: Selitä tuo CMR 1B luokitus ja kerro miten se on todettu tässä yhteydessä

Vastaus:
CMR tulee sanoista:

C = Carcinogenic (syöpää aiheuttava)

M = Mutagenic (perimää vaurioittava)

R = Reproductive toxic (lisääntymiselle vaarallinen)

Sinkkipyritionin tapauksessa kyse on R-luokituksesta, ei syöpävaarasta eikä mutageenisuudesta.

Luokka 1B tarkoittaa, että aineen katsotaan todennäköisesti olevan ihmiselle lisääntymiselle vaarallinen, mutta näyttö perustuu pääasiassa eläinkokeisiin. Luokitus ei tarkoita, että vaikutus olisi osoitettu ihmisillä.

Miten sinkkipyritioni sai tämän luokituksen?

Luokitus perustui eläinkokeisiin, joissa havaittiin sikiön kehityshäiriöitä ja muita lisääntymiseen liittyviä haittoja riittävän suurilla annoksilla. Tutkimuksia tehtiin esimerkiksi rotilla ja kaneilla.

Tyypillisesti tällaisissa tutkimuksissa:
tiineille eläimille annetaan ainetta suun kautta useina annoksina, seurataan emojen terveyttä, tutkitaan sikiöiden kehitys, epämuodostumat, kuolleisuus ja kasvu.

Näissä tutkimuksissa havaittiin vaikutuksia, joiden perusteella EU:n vaaraluokitusjärjestelmän kriteerit täyttyivät.

Tarkoittaako tämä, että hilseshampoo olisi vaarallinen?

Ei välttämättä.

Tässä on tärkeää erottaa kaksi asiaa:

1. Vaaraluokitus

Kysyy: Voiko aine aiheuttaa tällaisen vaikutuksen jossain olosuhteissa?

Sinkkipyritionin vastaus: kyllä, eläinkokeissa suurilla annoksilla.

2. Riskinarviointi

Kysyy: Onko tavallinen altistuminen riittävän suurta aiheuttamaan haittaa?

EU:n tieteellinen asiantuntijakomitea arvioi, että 1 %:n sinkkipyritionia sisältävän hilseshampoon käyttö oli kuluttajille turvallista normaalissa käytössä.

Tästä syntyi näennäinen ristiriita: riskinarvioinnin mukaan shampoo oli turvallinen, mutta aineen CMR 1B -luokitus johti lainsäädännön perusteella siihen, ettei sitä enää voitu käyttää kosmetiikassa ilman erityispoikkeusta.

Kuinka vahvaa näyttö oli?

Näyttö ei perustunut siihen, että ihmisillä olisi havaittu hilseshampoon käytön aiheuttavan hedelmällisyysongelmia tai sikiövaurioita. Luokitus perustui eläinkokeisiin, joiden tulosten katsottiin olevan riittävän vakuuttavia, jotta aine luokiteltiin Repr. 1B -luokkaan. EU:n kemikaalilainsäädännössä tämä riittää vaaraluokitukseen, vaikka ihmisiä koskevaa näyttöä ei olisi.

Ei muuten sisällä. Niissäkin sinkki vaihdettu olamiiniin. Joillain sivustoilla näkyy vielä vanha tuotesisältö tuon tuotteen osalta...