On alkanut tuntua siltä, että kun ei saa kavereita kun on jotenkin liian erilainen, siitä tulee lopulta sellainen kierre, että alkaa muuttua epäileväksi ja jotenkin ilkeäksi muita kohtaan. Ei luota enää kehenkään ja sillai. Siitä tilanne ei ainakaan parane. Onko muilla samoja tuntemuksia?
Tuleeko yksinäisyydestä
kierre?
2425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Muutos ja eheytyminen lähtee siitä, kun myönnät ja tunnistat ongelman. Ja alat tehdä asioita sen korjaamiseksi. Olen elossa oleva esimerkki siitä, miten ahdistukseen saakka menneestä yksinäisyydestä on menty paljon parempaan tilaan. Sinun on mietittävä, missä voisit tulla sosiaalisemmaksi. Omassa elämässä opiskelukavereilla ja opiskelulla on ollut iso merkitys tilanteen muuttumisessa. Ehkä myöhemmin opiskelun tilalle tulee työpaikka ja sieltä jälleen uusia tuttavia. Mietin edelleen mahdollisia uusia harrastuksia ja jotakin ryhmää.
Näin minäkin olen ajatellut. Tuntuu vähän siltä. Itse ainakin olen kokenut joitakin negatiivisia piikkejä ihmisten kesken, vähemmän tärkeissäkin ihmissuhteissa, jotka ovat jääneet kummittelemaan alitajuntaan ja saavat minut aina miettimään että mitäköhän muut minusta ajattelevat ja että eivät he minusta oikeasti välitä. Tälle ajattelulle en voi mitään. Ja lisäksi olen itsekin huomannut tuon ilkeys-jutun, tai pikemminkin itse ainakin haen jollain tapaa huomiota itselleni ja haluaisin ihmisten huomaavan minut ja välittävän minusta, ja siksi olen mustasukkainen kaverisuhteissakin ja haluaisin "eliminoida" kaikki "uhkana" olevat ihmiset. Typerää, tiedän. Huoh.