koira sairaa, eikä vielä tiedetä sairauden vakavuutta. Koira on suhteellisen nuori, elinvuosia olisi vielä runsaasti jäljellä. Minulla on suuri pelko koirani tilasta. kuinka rakkauteni on voinutkaan kasvaa näin suureksi, rakastan häntä enemmän kuin aikaisempia koiriani, tai toista perheemme nykyistä koiraa. Pelkkä ajatus koirani kuolemasta saa minut itkemään, ja pelkään sitä päivää kun hän vetää viimeisen kerran henkeä. Olen huolissani koiran mahdollisista kivuista (vaikka ei näytä lainkaan kivuliaalta ainakaan vielä) ja nyt kun koira alkaa sairastaa, pelko muuttuu päivä päivältä konkreettisemmaksi. Tuntuu että muiden perheenjäseniemme mielestä olisi parempi olla viemättä lääkäriin, sillä rahallahan saisi vaikka uuden koiran. Ei helvetti, minähän vien koirani hoitoon niin jouluaattona kuin arkimaanantainakin tarpeen vaatiessa. Ja joulunahan se sitten tapahtuikin. Kiitos vain tästäkin joulusta.
kauhea pelko ja
suruLLLL
1226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pelkään juuri nyt itsekin koirani menettämisen puolesta. Se on vielä nuori, mutta koko sen elämä on ollut vaikeaa. Kuitenkin se on minulle rakkaampi kuin kukaan muu. Se on minulle yhtäaikaa ystävä, oma lapsi ja tukija kaikissa tilanteissa. Pelottaa, että koirani kuollessa olen kuin puolisonsa menettänyt leski, enkä pysty mihinkään. Mitä kaikki työpaikallanikin ajattelevat, kun suren koiraa enemmän kuin äitiäni..?
Mutta me olemme tuntevia ihmisiä, ei anneta toisten nauraa meidän koirarakkaudellemme. Surraan ja haetaan saikkuu kunnolla, jos siltä tuntuu!