Kari Tapio myrskyn jälkeen...

Se on sellainen nallekarhu tuo Kari meikäläiselle,että sen halaukseen haluis aina painautua (olen kyllä monesti halannutkin häntä) ja antaa maailman huolien olla. Karin jutustelua on kiva kuunnella,samoin kuin ammattitaidolla esitettyä lauluansa. Ei ole Suomen maassa helppoa olla laulujensa ja sanojensa mittainen. Ja varsinkaan pysyä siinä asemassa. Hatunnosto Karille kaikista vuosista,ihan nöyrästi ja vilpittömästi...sydämellä...

Mistähän tanssipaikoista ohjelmaa oli kuvattu? Mäntsälän lavan ainakin tunnistin, mutta mikähän se veden ja veneiden lähettyvillä ollut valkoinen rakennus,joka toimi tanssipaikkana,oli...?

repliikistä, että aina hän on matkinut jotakin toista laulajaa, milloin Tomppaa, milloin Elvistä, milloin Olaa. Täällä ja jostain syystä tuolla T.Kansan osastollahan on niin monta kertaa väitetty, että klabbi on oma itsensä, eikä matki ketään. Samoin tuo proteesiasia on kumottu sen sata kertaa, mutta tuokin tuli Karin kerrottua itse.
Eikä siinä mitään, klabbi kelpaa noinkin minulle, mutta totuus tuli kuitenkin esiin.