Eli kaiken kaikkiaan miten tähän tilanteeseen kyläkoulujen välillä on tultu. Joku on ehtinyt sitä tälläkin palstalla ihmetellä.
Lopputuloksesta ei voi vielä puhua mitään, koska kaupunginvaltuusto päättää alakoulujen kouluverkosta kokouksessaan 29.12.2008. Joulun pyhien aikaan on ollut aikaa rauhoittua ja pohtia asioita itsekseen ilman tietokoneen avaamista. Jos olisin kirjoittanut tämän ennen joulua, teksti olisi ollut purevampaa.
Normaaliaikataululla asioita valmistellaan lautakunnissa. Nyt asioiden valmistelu on tapahtunut mediassa ja ennen kaikkea kabineteissa. Olkoon tämä oma panokseni asioiden valmisteluun ennen valtuuston kokousta.
Minulle uudelle valtuutetulle tämä on ollut aikamoinen joulukuu. Olen saanut kokea valtataistelua ja poliittista peliä näin lyhyessä ajassa. Huh! Kuten Saksan ensimmäinen kansleri Otto von Bismarck on joskus sanonut: ”Jos pidät politiikasta ja makkarasta, älä ota selville miten ne on tehty.”
Eräs henkilö sanoi minulle 15.12.2008, että olihan tämä kyläkoulujen lakkautus nähtävissä jo kesällä kouluverkkoselvityksen valmistumisen myötä. Kyllä, päättäminen kyläkoulujen lakkauttamisesta joo, mutta minkä kyläkoulujen, se onkin eri asia. Luulin kaikkien kyläkoulujen olevan samalla tavalla liipasimella, mutta toisin kävi. Luulo ei tosiaan ole tiedon väärtti. Tämä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen päätösesitys kun ei mene minkään kouluverkkoselvityksen vaihtoehdon mukaan. Kouluverkkoselvitys liitteineen löytyy Jämsän kaupungin nettisivuilta osoitteessa: http://www.jamsa.fi/ajankohtaista/uutiset_ja_tiedotteet/2008/kouluverkkoselvitys_jamsa_-_jamsankoski_2008.html .
Kuntalaistapaamisessa to 20.11. kuulin kuinka nykyinen kaupunginhallituksen jäsen sanoi kaikille läsnä olevilla, että nytkin suunnitellaan neljän kyläkoulun lakkauttamista. Tuumasin, että nytkö tämä alkaa ja että millähän aikataululla. Olin hämmästynyt. Samana iltana sain kuulla, että Alhojärvellä on su 30.11. tilaisuus koulun tilanteesta ja meitä partalalaisia pyydettiin myös mukaan. Tiesin ison osan perheistä olevan samana päivänä 30.11. samaan kellonaikaan paikallisen pvy:n pikkujouluissa, mutta lupasin levittää sanaa, josko joku pääsisi paikalle. 20.11. minulta kysyttiin myös yhteistyötä Partalan ja Alhon väen kesken. En voinut sitä yksin luvata, koska asiaa oli kysyttävä isommalta joukolta.
Olin samalla viikolla vielä yhteydessä Partalan koulun johtajaopettajaan ja olimme yhdessä sitä mieltä, että koska emme olleet nähneet mitään esitystä, niin ei kannata vielä kovin suurta ääntä pitää asiasta, jota ei tiedetä olevan olemassakaan.
Ke 3.12. olin kaupunginjohtajan pitämässä tiedotustilaisuudessa keskustan valtuutetuille ja varavaltuutetuille, jossa esiteltiin vielä salaista säästötarjotinta. Näin joulukuun lopulla voin sanoa nähneeni siellä alakoulujen lakkauttamisten osalta kouluverkkoselvityksen vaihtoehdon 3: 2010 Alho, Lahti ja Partala, 2012 Ruotsula. Kyseenalaistin lakkauttamisvuoden 2010 vuorokurssien takia.
Alhojärvellä taidettiin jotain tietää tai erittäin hyvin aavistaa, sillä Alhojärven väki ei aikaillut yhtään, sillä jo seuraavalla viikolla Vekkarissa ja Keskisuomalaisessa oli juttu Alhojärven koulusta ja kylästä. To 4.12. Vekkarissa ilmestyi yleisöosastokirjoitus, jossa luki, että eteläisessä Jämsässä on myös tilaus yhteiselle lähikoululle Arvaja-Hassi-Alhojärvi-Partala akselilla. Siis Partalan koululaisille järjesteltiin jo koulupaikkoja ennen kuin vanhempiin oltiin oltu paremmin yhteydessä.
Su 7.12. pidimme Partalassa palaverin kaupungin mahdollisista säästötoimenpiteistä koskien kouluverkkoa. Kutsu oli lähetetty kaikille Partalan koulun oppilaiden vanhemmille. Tilaisuudessa keskustelimme Alhojärven väen yhteistyötarjouksesta sekä koulun tulevaisuudesta. Useampi paikallaolija oli lukenut Vekkarissa olleen yleisöosastokirjoituksen ja vaikka esitin kirjoittajan anteeksipyynnön tilaisuudessa, niin silti paikallaolijat olivat yksimielisiä siitä, että pyrimme kaikkien kyläkoulujen kanssa yhteistyöhön, ei pelkästään Alhojärven väen kanssa. Kaikki paikallaolijat haluavat lastensa jatkavan koulunkäyntiään Partalan koulun lakkautuksen jälkeen pysyvässä koulussa Jokivarressa. Sovimme seuraavan palaverin pidettäväksi su 14.12.
Kävin samana iltana 7.12. kertomassa tämän tiedon Alhojärven koululla kokoontuneelle ryhmälle. Ryhmä suunnitteli esittää koulupäätöksen pöydällejättöä valtuuston kokouksessa. Tämä toteutettaisiin paperilla, jonka mahdollisimman moni valtuutettu allekirjoittaisi jo ennen hallituksen kokousta. Ryhmä jäi suunnittelemaan sanamuotoa, kun lähdin kotiin.
Ke 10.12. Lahden koululla oli tilaisuus heidän koulunsa tilanteesta. Lahden koulun väki ei lähtenyt kaikkien kyläkoulujen kanssa yhteistyöhön. Soitin asian samana iltana Alhojärven ryhmän henkilölle. Kysyin samalla ovatko he saaneet lapun aikaiseksi ja tarjosin apuani, että voin myös kierrättää sitä valtuutettujen keskuudessa allekirjoituksien saamiseksi. Tähän en saanut kunnon vastausta.
To 11.12. päiväkodin parkkipaikalla kuuli toiselta ryhmän jäseneltä, että lappu oli jo toimitettu eteenpäin. Täh! Ei se siis ainakaan kai ollut pöydällejättämisen esitys.
Pe 12.12. Partalan (ja Ruotsulan) koulun oppilaiden mukana tuli kotiin lappu, jossa tiedotettiin tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta koskien koulujen lakkauttamista. Lapun toimittamistapa oli törkeä. Lappu olisi voinut olla edes suljetussa kirjekuoressa eikä suoraan koululaisten luettavana. Samana iltapäivänä oli sovittu palaveri kaupungintalolla virkamiesten ja Alhojärven porukan kesken. Minä olin myös saanut kutsun ko palaveriin, jossa oli tarkoitus kysyä tarkemmin koulujen remonttikustannuksista. Olin erittäin tuohtunut jo palaveriin mennessä lapusta johtuen. Palaveri oli asiallinen, vaikka partalalaisia syytettiin siitä, ettemme voineet lähteä Alhojärven kanssa yhteistyöhön. Ennen poistumistani palaverista kysyin vielä Alhojärven ryhmältä, että mitä he olivat tehneet, että Alhojärven koulu ei ole lakkautettavien koulujen listalla. Ryhmä totesi, että ei me mitään olla tehty.
La 13.12. saimme lukea kuulutuksen kuulemistilaisuudesta sekä tietoja tulevista säästöistä paikallislehdestä. Minä valtuutettuna en ollut saanut mitään paperilla, vaan olin samalla tavalla lehtitietojen varassa kuin muutkin kuntalaiset.
Su 14.12. Partalan vanhempien palaverissa keskustelimme tulevasta kuulemistilaisuudesta ja lakkautusesityksestä.
Ma 15.12. keskustan väellä oli oma palaveri kaupunginjohtajan säästöesitykseen liittyen ja siinä tilaisuudessa sain ensimmäistä kertaa käsiini paperin, jossa oli säästöistä hieman tarkemmin. Samassa tilaisuudessa Alhojärven edustajat olivat hyväksymässä kaupunginjohtajan esitystä ja minä kyseenalaistin sen. Sain myös taas Alhojärven väen haukut päälleni, kun partalalaiset eivät voineet lähteä yhteistyöhön.
Ke 17.12. kuulemistilaisuudessa esitimme hämmästyksemme lakkautusesityksestä ja pyysimme perusteluja esitykselle. Perusteluja emme saaneet. Edelleen vahvistui se käsitys, että lakkautettavien koulujen nimet on ”vedetty hatusta”. Esityksen tehneet olisivat voineet edes vaivautua keksimään sopivat perustelut juuri näille nimille. Tiedotus- ja kuulemistilaisuus loppui klo 21, jonka jälkeen menimme kotiin kirjoittamaan mielipidettämme koulun lakkauttamisesta. Mielipidehän piti jättää seuraavan päivän klo 12 mennessä.
To 18.12 klo 13 alkoi hallituksen kokous, jonka yhteydessä hallituksen jäsenille jaettiin kaikki mielipiteet skannattuina sekä kuulemistilaisuuden muistio. Olikohan hallituksen jäsenillä aikaa lukea koko 25-sivuinen paperinippu ennen alakoulujen kouluverkkoasian päättämistä? Epäilen, että ei ollut.
Pe 19.12. noin klo 16 sain käsiini valtuuston kokouksen esityslistan, josta käy ilmi, että kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan esityksen. Siis kuulemistilaisuuden annilla oli vain media-arvoa, päätökseen se ei ainakaan vaikuttanut. Vuorokurssijärjestelmä koskee kaikkia kyläkouluja ja sen mukaan paras lakkauttamisvuosi on pariton. Tämä on sanottuna myös kouluverkkoselvityksessä 2008 sivulla 32. Kaupunginjohtaja oli ymmärtänyt tämän asian vasta ke 17.12. aamupäivällä puheluni aikana. Näin hän sanoi julkisesti kuulemistilaisuudessa saman päivän iltana 17.12.
La 20.12. sain kuulla, että edellisillan pikkujouluissa Alhon mms-talolla oli julkisesti sanottu, että työryhmä pystyi vaikuttamaan ettei Alhojärven koulu ole nyt lakkautettavien koulujen listalla. Miksi minulle valehdeltiin 12.12.?
Nyt elämme päivää 27.12. ja tätä asiaa on mietitty enemmän tai vähemmän 5 viikkoa ja 2 päivää. Jo kahden päivän päästä kaupunginvaltuusto päättää alakoulujen kouluverkosta. Eli aikaa ehtii kulua 5 viikkoa ja neljä päivää ensimmäisestä huhusta lopullisen päätöksen tekoon. Onpa nopeaa tahtia!!
Terveisin Merja Lahtinen, kaupunginvaltuutettu ja Partalan koulun vanhempain yhdyshenkilö Partalan kylältä
Lopputuloksesta ei voi vielä puhua mitään, koska kaupunginvaltuusto päättää alakoulujen kouluverkosta kokouksessaan 29.12.2008. Joulun pyhien aikaan on ollut aikaa rauhoittua ja pohtia asioita itsekseen ilman tietokoneen avaamista. Jos olisin kirjoittanut tämän ennen joulua, teksti olisi ollut purevampaa.
Normaaliaikataululla asioita valmistellaan lautakunnissa. Nyt asioiden valmistelu on tapahtunut mediassa ja ennen kaikkea kabineteissa. Olkoon tämä oma panokseni asioiden valmisteluun ennen valtuuston kokousta.
Minulle uudelle valtuutetulle tämä on ollut aikamoinen joulukuu. Olen saanut kokea valtataistelua ja poliittista peliä näin lyhyessä ajassa. Huh! Kuten Saksan ensimmäinen kansleri Otto von Bismarck on joskus sanonut: ”Jos pidät politiikasta ja makkarasta, älä ota selville miten ne on tehty.”
Eräs henkilö sanoi minulle 15.12.2008, että olihan tämä kyläkoulujen lakkautus nähtävissä jo kesällä kouluverkkoselvityksen valmistumisen myötä. Kyllä, päättäminen kyläkoulujen lakkauttamisesta joo, mutta minkä kyläkoulujen, se onkin eri asia. Luulin kaikkien kyläkoulujen olevan samalla tavalla liipasimella, mutta toisin kävi. Luulo ei tosiaan ole tiedon väärtti. Tämä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen päätösesitys kun ei mene minkään kouluverkkoselvityksen vaihtoehdon mukaan. Kouluverkkoselvitys liitteineen löytyy Jämsän kaupungin nettisivuilta osoitteessa: http://www.jamsa.fi/ajankohtaista/uutiset_ja_tiedotteet/2008/kouluverkkoselvitys_jamsa_-_jamsankoski_2008.html .
Kuntalaistapaamisessa to 20.11. kuulin kuinka nykyinen kaupunginhallituksen jäsen sanoi kaikille läsnä olevilla, että nytkin suunnitellaan neljän kyläkoulun lakkauttamista. Tuumasin, että nytkö tämä alkaa ja että millähän aikataululla. Olin hämmästynyt. Samana iltana sain kuulla, että Alhojärvellä on su 30.11. tilaisuus koulun tilanteesta ja meitä partalalaisia pyydettiin myös mukaan. Tiesin ison osan perheistä olevan samana päivänä 30.11. samaan kellonaikaan paikallisen pvy:n pikkujouluissa, mutta lupasin levittää sanaa, josko joku pääsisi paikalle. 20.11. minulta kysyttiin myös yhteistyötä Partalan ja Alhon väen kesken. En voinut sitä yksin luvata, koska asiaa oli kysyttävä isommalta joukolta.
Olin samalla viikolla vielä yhteydessä Partalan koulun johtajaopettajaan ja olimme yhdessä sitä mieltä, että koska emme olleet nähneet mitään esitystä, niin ei kannata vielä kovin suurta ääntä pitää asiasta, jota ei tiedetä olevan olemassakaan.
Ke 3.12. olin kaupunginjohtajan pitämässä tiedotustilaisuudessa keskustan valtuutetuille ja varavaltuutetuille, jossa esiteltiin vielä salaista säästötarjotinta. Näin joulukuun lopulla voin sanoa nähneeni siellä alakoulujen lakkauttamisten osalta kouluverkkoselvityksen vaihtoehdon 3: 2010 Alho, Lahti ja Partala, 2012 Ruotsula. Kyseenalaistin lakkauttamisvuoden 2010 vuorokurssien takia.
Alhojärvellä taidettiin jotain tietää tai erittäin hyvin aavistaa, sillä Alhojärven väki ei aikaillut yhtään, sillä jo seuraavalla viikolla Vekkarissa ja Keskisuomalaisessa oli juttu Alhojärven koulusta ja kylästä. To 4.12. Vekkarissa ilmestyi yleisöosastokirjoitus, jossa luki, että eteläisessä Jämsässä on myös tilaus yhteiselle lähikoululle Arvaja-Hassi-Alhojärvi-Partala akselilla. Siis Partalan koululaisille järjesteltiin jo koulupaikkoja ennen kuin vanhempiin oltiin oltu paremmin yhteydessä.
Su 7.12. pidimme Partalassa palaverin kaupungin mahdollisista säästötoimenpiteistä koskien kouluverkkoa. Kutsu oli lähetetty kaikille Partalan koulun oppilaiden vanhemmille. Tilaisuudessa keskustelimme Alhojärven väen yhteistyötarjouksesta sekä koulun tulevaisuudesta. Useampi paikallaolija oli lukenut Vekkarissa olleen yleisöosastokirjoituksen ja vaikka esitin kirjoittajan anteeksipyynnön tilaisuudessa, niin silti paikallaolijat olivat yksimielisiä siitä, että pyrimme kaikkien kyläkoulujen kanssa yhteistyöhön, ei pelkästään Alhojärven väen kanssa. Kaikki paikallaolijat haluavat lastensa jatkavan koulunkäyntiään Partalan koulun lakkautuksen jälkeen pysyvässä koulussa Jokivarressa. Sovimme seuraavan palaverin pidettäväksi su 14.12.
Kävin samana iltana 7.12. kertomassa tämän tiedon Alhojärven koululla kokoontuneelle ryhmälle. Ryhmä suunnitteli esittää koulupäätöksen pöydällejättöä valtuuston kokouksessa. Tämä toteutettaisiin paperilla, jonka mahdollisimman moni valtuutettu allekirjoittaisi jo ennen hallituksen kokousta. Ryhmä jäi suunnittelemaan sanamuotoa, kun lähdin kotiin.
Ke 10.12. Lahden koululla oli tilaisuus heidän koulunsa tilanteesta. Lahden koulun väki ei lähtenyt kaikkien kyläkoulujen kanssa yhteistyöhön. Soitin asian samana iltana Alhojärven ryhmän henkilölle. Kysyin samalla ovatko he saaneet lapun aikaiseksi ja tarjosin apuani, että voin myös kierrättää sitä valtuutettujen keskuudessa allekirjoituksien saamiseksi. Tähän en saanut kunnon vastausta.
To 11.12. päiväkodin parkkipaikalla kuuli toiselta ryhmän jäseneltä, että lappu oli jo toimitettu eteenpäin. Täh! Ei se siis ainakaan kai ollut pöydällejättämisen esitys.
Pe 12.12. Partalan (ja Ruotsulan) koulun oppilaiden mukana tuli kotiin lappu, jossa tiedotettiin tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta koskien koulujen lakkauttamista. Lapun toimittamistapa oli törkeä. Lappu olisi voinut olla edes suljetussa kirjekuoressa eikä suoraan koululaisten luettavana. Samana iltapäivänä oli sovittu palaveri kaupungintalolla virkamiesten ja Alhojärven porukan kesken. Minä olin myös saanut kutsun ko palaveriin, jossa oli tarkoitus kysyä tarkemmin koulujen remonttikustannuksista. Olin erittäin tuohtunut jo palaveriin mennessä lapusta johtuen. Palaveri oli asiallinen, vaikka partalalaisia syytettiin siitä, ettemme voineet lähteä Alhojärven kanssa yhteistyöhön. Ennen poistumistani palaverista kysyin vielä Alhojärven ryhmältä, että mitä he olivat tehneet, että Alhojärven koulu ei ole lakkautettavien koulujen listalla. Ryhmä totesi, että ei me mitään olla tehty.
La 13.12. saimme lukea kuulutuksen kuulemistilaisuudesta sekä tietoja tulevista säästöistä paikallislehdestä. Minä valtuutettuna en ollut saanut mitään paperilla, vaan olin samalla tavalla lehtitietojen varassa kuin muutkin kuntalaiset.
Su 14.12. Partalan vanhempien palaverissa keskustelimme tulevasta kuulemistilaisuudesta ja lakkautusesityksestä.
Ma 15.12. keskustan väellä oli oma palaveri kaupunginjohtajan säästöesitykseen liittyen ja siinä tilaisuudessa sain ensimmäistä kertaa käsiini paperin, jossa oli säästöistä hieman tarkemmin. Samassa tilaisuudessa Alhojärven edustajat olivat hyväksymässä kaupunginjohtajan esitystä ja minä kyseenalaistin sen. Sain myös taas Alhojärven väen haukut päälleni, kun partalalaiset eivät voineet lähteä yhteistyöhön.
Ke 17.12. kuulemistilaisuudessa esitimme hämmästyksemme lakkautusesityksestä ja pyysimme perusteluja esitykselle. Perusteluja emme saaneet. Edelleen vahvistui se käsitys, että lakkautettavien koulujen nimet on ”vedetty hatusta”. Esityksen tehneet olisivat voineet edes vaivautua keksimään sopivat perustelut juuri näille nimille. Tiedotus- ja kuulemistilaisuus loppui klo 21, jonka jälkeen menimme kotiin kirjoittamaan mielipidettämme koulun lakkauttamisesta. Mielipidehän piti jättää seuraavan päivän klo 12 mennessä.
To 18.12 klo 13 alkoi hallituksen kokous, jonka yhteydessä hallituksen jäsenille jaettiin kaikki mielipiteet skannattuina sekä kuulemistilaisuuden muistio. Olikohan hallituksen jäsenillä aikaa lukea koko 25-sivuinen paperinippu ennen alakoulujen kouluverkkoasian päättämistä? Epäilen, että ei ollut.
Pe 19.12. noin klo 16 sain käsiini valtuuston kokouksen esityslistan, josta käy ilmi, että kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan esityksen. Siis kuulemistilaisuuden annilla oli vain media-arvoa, päätökseen se ei ainakaan vaikuttanut. Vuorokurssijärjestelmä koskee kaikkia kyläkouluja ja sen mukaan paras lakkauttamisvuosi on pariton. Tämä on sanottuna myös kouluverkkoselvityksessä 2008 sivulla 32. Kaupunginjohtaja oli ymmärtänyt tämän asian vasta ke 17.12. aamupäivällä puheluni aikana. Näin hän sanoi julkisesti kuulemistilaisuudessa saman päivän iltana 17.12.
La 20.12. sain kuulla, että edellisillan pikkujouluissa Alhon mms-talolla oli julkisesti sanottu, että työryhmä pystyi vaikuttamaan ettei Alhojärven koulu ole nyt lakkautettavien koulujen listalla. Miksi minulle valehdeltiin 12.12.?
Nyt elämme päivää 27.12. ja tätä asiaa on mietitty enemmän tai vähemmän 5 viikkoa ja 2 päivää. Jo kahden päivän päästä kaupunginvaltuusto päättää alakoulujen kouluverkosta. Eli aikaa ehtii kulua 5 viikkoa ja neljä päivää ensimmäisestä huhusta lopullisen päätöksen tekoon. Onpa nopeaa tahtia!!
Terveisin Merja Lahtinen, kaupunginvaltuutettu ja Partalan koulun vanhempain yhdyshenkilö Partalan kylältä
Vastaukset 31
Vanhimmat
Olet huono poliitikko jos et tuolla työmäärällä saa vielä Alhojärvenkin koulua lopetetuksi!
Sen vakuuttuneemmaksi tulee, että nämä tuppukylissä keskenään kilpailevat kuppikunnat ei vapaaehtoisesti tee mitään kaupungin talouden tervehdyttämiseksi ja koko kunnan ihmisten hyväksi.
On aika pistää parin kohkaavan kyläkunnan lapset keskustan kouluihin ja alkaa näiden tappeluun mieltyneitten aikuisten ihmisten käyttää energiaansa johonkin hyödylliseen. Mennään eteenpäin eikä linnoittauduta vanhoille taistelulinjoille. Nyt ei eletä 50-lukua ja kukoistavien kylien ja kyläkoulujen kulta-aikaa.
Tähän mennessä on jo monta kyläkoulua lakkautettu. Äkkiä tulee mieleen ainakin Suinula, Vaheri, Sammallahti, Hopsu, Mustinka, Ehunsalmi ja Arvaja. Kylien ihmiset ovat olleet lakkautuksista pahoillaan, mutta ovat silti käyttäytyneet korrektisti. Eivät ryhtyneet sättimään naapurikyliä puhumattakaan siitä että olisivat alkaneet syytää keksittyjä ilkeyksiä nimeltä mainittujen kaupungin päättäjien päälle.
Partalassa kaikki on toisin. Mikään teko ei ole niin likainen, ettei kelpaisi omien etujen puolustamiseen.
Mielenkiintoinen kertomuksesi todistaa, että Alhojärven poliitikot ovat kovia lobbareita eivätkä muista taida välittää. Poliitikkohan se poliitikon pahin vihollinen ja vielä ryhmätoveri, eikös niin tavata sanoa?
Tuo kuvaamasi lakkautusesitys 3 kuulosti paljon järkevämmältä. Kyllä tämän 3 opettajan ja 40 oppilaan koulun jatkoaikaa on ihmetelty. Toisaalta jos nyt parissa vuodessa lopetetaan kolme koulua, tulee keskustassa ahdasta. Mutta 2012-13 joutaa lopettaa kaikki.
Joku Alhojärvi tai Partala on koko Jämsän mittakaavassa kuin Jämsä Suomen.
Täällä on ajateltava kokonaisuutta ja tehtävä sen kannalta järkeviä ratkaisuja. Pikkukylät pitävät puolestaan moninkertaisesti ääntä verrattuna suureen jämsäläisten taajamissa asuvaan enemmistöön.
Partalaan/Ruotsulaan niiku Alhojärvellä on, nii koulut säiylyy.
Houkutteleva ajatus, mutta tällä kyläpolitikoinnilla on kaksi varoittavaa esimerkkiä ihan vierestä. Korpilahdella oli vahvat kylät ja suunnilleen jokaisessa koulu. Keskustaajaman ja kokonaisuuden kehittäminen näivettyi, kun vahvat kylät valvoivat etujaan. Kuinkas kävi: rahat loppuivat ja edessä oli liitos Jyväskylään.
Sama juttu Längelmäellä. Piti lakkauttaa viimeiset kaksi kyläkoulua ja supistaa paljon muutakin, jotta kunta pysyisi itsenäisenä. Ei käynyt vaan huudettiin selvitysmies apuun, jotta mm. koulut säilyisivät. No, nyt kunta on kahtia, koulut (onneksi) Orivedellä, joka lakkauttaa ne parin vuoden sisällä. Kyllä Jämsässä kannattaa ennemmin lakkauttaa kyläkoulut kuin koko kaupunki. Ja jos joudutaan osaksi Jyväskylää, se viimeistään lakkauttaa ne.
Kiitos kaikille annetusta palautteesta!!
Kaupungin talous on siinä jamassa, että säästää pitää ja kaikesta. Meilläkin täällä Partalassa on jo toinen ilta peräkkäin, ettei katuvalot pala tuolla kylän keskustassa ollenkaan mihinkään aikaan vuorokaudesta.
Erittäin todennäköisesti Partalan koulu päätetään lopettaa, mutta mikä on se lakkautusvuosi, se jää nähtäväksi. Arvelisin, että lakkautusvuotemme on ennen vuotta 2013 ja voi olla, että silloin ei ole Jämsässä jäljellä enää ainoatakaan kyläkoulua. "Tähän palvelurakenteeseen meillä ei ole varaa."
Olen kaupungin työntekijä itsekin ja kun puhutaan lomautuksista, niin voisin itsekin hyvin jäädä (talkoohengessä) viikon tai kahden pakkolomalle. Saisinpahan tehtyä ainakin osan niistä rästiin jääneistä ei niin välttämättömistä kotitöistä.
jäädä lomautetuksi talkoohengessä. mites ne jotka ei voi. jos pitäis lainaa maksaa ja vielä ruokaakin ostaa. tää palkka kun ei muutenkaan meinaa riittää mihinkään.
Ei ne katuvalot pala koko Jämsässä,
ei pelkästään Partalassa.
Eikä tarvi edes.
Kynttilänvalosta jouluntunnelmaa, kun ei sitä muuten ole.
Lomatus kaataa minun perheeni kylläkin vaikkei
koko Partalaa vaikka koulu lopetetaan...
kaikilla kun ei ole muutakuin se pieni kunnan palkka
(eikä lähelläkään opettajien palkkoja)
ja työttömyyttä perheessä jo ennestään.
Revi siitä huumoria toisten lapsien tulevaisuuden
hyväksi, kun ei omassa perheessä ole edes kohta leipää.
Ja se tulevaisuus mielestäni ammennetaan
paremmin nykyaikaisesta koulusta,
jonne ne kylienkin lapset pääsee vihdoinkin.
Tätä mieltä olen, vaikka muuten jos olisi varaa,
kyläkoulut saa pysyä pystyssä.
Ei oteta toisilta pois sitä mikä voidaan ottaa kaikilta
kuntalaisilta kenenkään siitä yksityisesti kärsimättä.
Kouluja on ja tulee olemaan,
jokaiselle taataan oppivelvollisuuden suorittaminen.
Työttömyyttä on Jämsässä paljon ei aiheuteta sitä
lisää vielä kun ei ole vielä pakko.
Ensin rakenteista missä on ylimääräistä ja sitten vasta lisää
työttömyyttä jos ei riitä ja on pakko.
Luulisi että kannat huolta koko sivistyspuolta uhkaavista säästöistä etkä vain nurkkakouluista.
Parin viikon lomautus sotkee pahasti monen talouden, sen tietävät kertoa yksityispuolella asian kokeneet. On suurta ylimielisyyttä väittää ettei näin olisi. Maailmassa on niitä joihin se koskee ja niitä joihin se ei koske. Fiksut ymmärtävät että kaikilla ei ole asiat yhtä hyvin.
Olen siis lukiolla opettajana ja säästöt kohdentuvat yhtä lailla meidänkin kouluumme. Kurssien määrä vähenee, mutta väheneekö koulumme vetovoima samalla tavalla, jää nähtäväksi. Toistaiseksi lukiolta ei tarvitse ymmärtääkseni irtisanoa ketään.
Muukin sivistyspuoli joutuu yhtä lailla säästämään. Sen voin lukea valtuuston esityslistan liitteestä. Ryhmiä vähenee neljältä koululta ja se "tuottanee" neljän määräaikaisen irtisanomisen. Kirjastoja vähennetään, maksuja korotetaan ym.
Puolustan tuota yhtä nurkkakoulua, koska se on meidän lähikoulu ja olen sen koulun vanhempain yhdyshenkilö. Kaksi lasta on jo siellä koulussa, kolmas aloittaa ensi syksynä ja neljännen aloittaessa koulutiensä 2011 ei Partalan koulua enää todennäköisesti ole.
Minunkaan resurssini eivät riitä ihan joka asian puolustamiseen. Olen saanut ison osan äänistäni juuri Partalan alueelta, joten he ovat valtuuttaneet minut puolustamaan koulua ja kylää. Tätä on minulle sanottu vaalien jälkeenkin, että puolustathan sitten meitä partalalaisia. Parhaani teen.
Lomautus pitäisi olla vapaaehtoista. Ne jäävät pakkolomalle, jotka haluavat ja pystyvät.
Merja Lahtinen on kaikesta päätellen valtuutettu, joka on tutkinut kouluverkkoasiaa pintaa syvemmältä. Rohkenen väittää, että suurin osa valtuutetuista menee 29.12. valtuuston kokoukseen päättämään asioista joista eivät tiedä tarpeeksi.
Epäilen löytyykö moneltakaan valtuutetulta rohkeutta sanoa ääneen, että aikalisää tarvitaan. Kouluverkon supistamisen kerrannaisvaikutuksista ei ole kuulemistilaisuuksissa edes keskusteltu, enkä valitettavasti usko edes selvitysryhmän niitä pohtineen. Ainut mahdollisuus saada todellista tietoa, olisi ollut käydä keskustelua kyläläisten kanssa suunnitteluvaiheessa.
Olen väsynyt lukemaan paikallisuutisia hätiköiden tehdyistä päätöksistä. Näitä säästöpäätöksiä voi varmasti tehdä myös kiireettömästi, avoimesti valmistellen ja keskustellen.
Ei ole nyt Ahonen oikein selvillä siitä, mitä merkitsee kun rahat loppuvat. Jämsältä ne ovat loppuneet jo aikoja sitten, joten kyllä kiirettä on aiheellista pitää. Jos kyläkouluista aletaan neuvotteluja käymään, niin siitä jorinasta ei ikinä loppua tule. Mielipiteitä piisaa ja esityksiä riittää vaikka kymmeneksi vuodeksi tästä eteenpäin.
Kokemuksesta voin sanoa, että kyllä ne mustapukuiset miehet tulevat, kun kassan pohja paistaa. Älä yhtään sitä epäile.
Jos ne miehet mustissaan tosiaan tulisivat, sanoisivat, että tutkikaa ensin kaupungin hallinto. Se päättäjiä nyt pelottaa.
Partala ja Ruotsula lopettamalla saadaan aikaiseksi ainoastaan eripuraisuutta, yksi tai useampi käräjointiprosessi ja kaupungin kulut entistä enempi miinukselle.
Meinaatko yllyttää niitä kahjoja vielä käräjöimäänkin?
Miten on, Risto? Riittäiskö 10v pohtimisajaksi sinun mielestäsi? Nyt taitaa olla niin, että on pohdiskeltu liian kauan ja nyt on toiminnan aika. Nyt tai ei koskaan. Ks. linkki:
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/kuul e-jämsä-juhlat-ovat-ohi/317368
Häpeän paikallispäättäjiä joilta ei nyt löydy kykyä tehdä päätöksiä. Seuraan huomisen valtuuston äänestystä lehteriltä tarkkaan...
Pakko tunnustaa, että olen oikein perusjunttihämäläinen ;^)
En sentään ottaisi 10v aikalisää, mutta moni asia menee nyt mielestäni käsittelyyn läpihuutojuttuna. Ei sitä konsultin säästöpakettia ole riittävästi avattu ja perusteltu päättäjille.
Mutta nyt on pakko lopettaa keskustelu, enkä muuten tule lehterille ;^)
Hih, vai perusjunttihämäläinen. Minä taas olen jämsäläinen ja siis keskisuomalainen!
Keski-Suomesta mallia päätöksentekoon! Muuramesta, Jyväskylästä ja vaikkapa uudesta Äänekoskesta, joka muistuttaa jämsää-jämsänkoskea kovasti. Siellä on lippu korkealla ja katse eteenpäin. Samaa asennetta kaivataan tännekin, antaa oikeiden hämäläisten jahkailla siellä etelässä, pistetään me keskisuomalainen Jämsä nousuun!
http://www.aanekoski.fi/files/hallinto/talousarvio 2008.pdf
- veroprosentti nostettiin 19 -> 19.75. Tarkoitti 2 miljoonan lisätuloja kaupungille v. 2008
- tiukat säästöt eri kaupungin toiminnoille.
Velkainen kaupunki alkaa päästä jaloilleen. Ottakaa jämsän valtuutetut oppia rohkeasta päätöksenteosta.
http://www.aanekoski.fi/hallinto/
"Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski yhdistyivät yhdeksi uudeksi kaupungiksi 1.1.2007.
Kuntafuusion keskeisin idea on siinä, että hallinnon rakenteet voidaan keventää ja yhdistää tehokkaasti. Yhdistyminen tuo mukanaan yhdet päätöksenteko- ja hallintoelimet, yhden kassan ja yhden johdon. Samalla fuusio säilyttää suoran kunnallisen demokratian, valtuuston ja lautakunnat lähellä kuntalaisia.
Äänekosken seutukunta on aiemmin kokeillut myös nk. seutuyhteistyötä, mutta todennut sen tehottomaksi ja byrokratiaa lisääväksi ja sen vuoksi päätynyt yksinkertaiseen kuntafuusioon. "
Samaa asennetta tänne!
Uusi jämsä, 23 000 asukasta:
http://www.jamsanseutu.fi/jamsa_2009/henkilostolle/
"Vuoden 2009 alusta Jämsän kaupungista muodostuu lähes 1800 työntekijän organisaatio. "
Uusi Äänekoski, 20 000 asukasta:
http://www.aanekoski.fi/perusinfo-kaupungista/
"Uusi Äänekosken kaupunki on myös merkittävä työnantaja. Palveluksessamme on n. 1100 henkilöä."
Meillä on kaupungin työntekijämäärä suhteessa veronmaksajiin aika paljon korkeampi. Kysymys kuuluu miksi?
Merkittävä osa oikeaa vastausta tuohon kysymykseesi on, että täällä Jämsässä on erikoissairaanhoihon tuotantoyksikkö, sairaala. Äänekoski ostaa ne palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä, joka on iso yksikkö ja tuottaa palvelun huomattavasti edullisemmin kuin Jokilaakson sairaala. Myös Jämsä ostaa erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiireiltä (JKL, TRE) mutta tuottaa sitä myös itse.
Toinen osa oikeaa vastausta on se, että täällä Jämsän seudulla myös Kuhmoisten kunnan so-te palvelut tuotetaan uuden Jämsän kaupungin toimesta. Toki Kuhmoinen myös maksaa tarvitsemansa palvelut. Toisin sanoen väestöpohja johon henkilöstän määrää tulee verrata ei ole 23000 vaan noin 27000. Se on merkittävästi enemmän kuin Äänekosken 20000.
Olet oikeassa sen suhteen että henkilöstömäärä on uuden Jämsän aloittaessa liian suuri, mutta edellä mainituilta osin syyt ovat perusteltuja. Mutta esimerkiksi virkahallinnon pöhöä Jämsässä ei voi perustella mitenkään. Ei tilaaja-tuottajamallilla eikä millään muullakaan järkisyyllä. Se on purettava pois vaikkakaan poispurkaminen ei ratkaise talouskurimusta. Virkapöhön poispurkaminen tuo talousongelman ratkaisemiseen uskottavuutta.
Tosi on!
Kuka osaa laskea montako alakoulua meille tänne Jämsään jää vaikka Ruotsula ja Partala nyt laakkaavatkin? Näppituntuma on että noin kymmenen. En oo hyvä matkikassa joten saatto mennä väärinkin.
No montako alakoulua on Äänekoskella? Olisko suunnilleen puolet meidän määrästä. Kuka ehtii selaamaan nettiä...
besserwisser joka ei tiedä sairaanhoidon kuluista pierun vertaa. K-S sairaanhoitopiiri ostaa nyt ja tulevaisuudessa Jämsän sairaalan erikoissairaanhoidon palveluita, riippumatta onko yksityinen tai kunnallinen. Ja meillä kustannukset kestää vertailun ihan kenenkä kanssa vaan, Vesala on ne moneen kertaan esittänyt - jos on vaan ollut tilaisuuksissa läsnä.
Partalan ja Ruotsulan lakkautuksen jälkeen alakouluja jää 11, yläkouluja 3, lukioita 2.
Terveysasemia 5 ja sairaaloita 1.
Alakouluja jää 12, Partala säilyy, muuten arvaus ok
Aika isolta osin runsas henkilöstö johtuu kuntaliitoksista, joita on tapahtunut peräkkäin nopealla tahdilla. Töiden mielekäs järjestäminen ei ehkä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla viiden vuoden irtisanomissuojan aikana.
Toisaalta meillä on melko paljon johtaja- tittelillä olevia. Kunta on suhteessa pienehkö, joten johtaja-titteleitä ei mielestäni tarvittaisi ihan näin monta. Suorittavalla tasolla henkilöitä on vähemmän liikaa.
No ei se säily se partalan koulu. Tänään on sen tarinan loppuunkirjoituksen päivä. Mene kokoukseen jos töiltäs ehdit; näet itse kuinka se sujuu koulun lopettaminen.
Jos terveysasemien lukumäärään ei uskalleta tehdä muutosta niin loppuu vielä moni muukin kyläkoulu kuin partala ja ruotsula.
Näin se vaan on kun euro konsultoi.
Partalan väki oli tehnyt kaupungin tiedotus- ja kuulemistilaisuuteen plakaatin (oli koilarin etusivullakin) jossa oli 13 koulun kustannustiedot. Kaupunginjohtaja piti pitkiä luentoja kukista ja mehiläisistä tms kun häneltä tivattiin miten Ruotsulan ja Partalan tiedot oli saatu datasta poimittua.
Jotain plakaatista jäi kuitenkin Mattilankin takaraivoon muhimaan, sillä 20.12 Keskisuomalaisessa hän kertoi 2 koulun lakkauttamisen jälkeen jäävän vielä 11 alakoulua.
Noh
Plakaatissa oli sellainen käpy, että kiireessä Kaipola oli unohtunut kokonaan pois, po. 8. Kaipola 6417 eur / oppilas. Ja yhteensä 14 koulua.
Kun Seppola ja Kankarisvesi eivät ole lainkaan alakouluja niin alakouluja on lähtötilanteessa siis 12. Jos Kaupunginjohtajan veikkaus 11 jäljellejäävästä alakoulusta tarkoittaa vain Ruotsulan lakkauttamista niin kyllähän se ainakin meille Partalaisille sopii ja ehkä Alhon valtuutetukin voi sen edelleen hammasta purren kovan paineen alla hyväksyä.
Empä tiedä sinun ja kaupunginjohtajan välisestä keskustelusta mitään mutta kun katson hallituksen esitystä valtuustolle ja otan huomioon tilanteen missä ollaan niin ainoa oikea johtopäätös on että molemmat koulut, partala ja ruotsula, on laitettava kiinni ja pian.
Miksi muuten siihen kaupunginjohtajaan viitataan toistuvasti? Eikö asia ole valtuuston päätettävissä nyt?
Menettelytavat vielä varmasti katsotaan käräjöimällä.
"mustatakkisten" tulo alkaisi tuntua todella tervetulleelta. Niillä olisi ehkä kantia kääntää nämä poliittisesti pyhät kivet ympäri ja saada todellisia säästöjä aikaiseksi.
Nyt tämä säästöjen metsästys on aika naurettavaa nyhräämistä. Isommat säästöt on niin kovan poliittisen suojan alla, että jäävät täysin katsomatta?