Olen tässä harkitsemassa ensimmäisen digijärkkärin ostamista ja samalla olen perehtynyt hieman asioihin kuten kennokoko, polttoväli ja croppikerroin.
Nykyisen kamerani Panasonic Lumix DMC-FZ7:n polttoväli (focal lenght) on speksin mukaan 6- 72 mm ja kinofilmivastaavuus 36 - 432 mm. Eli croppikerroin on 6.
Onko siis niin että jos otan tuolla Lumixilla kuvan zoomin ääriasennolla, niin se on optisesti vastaava kuin ottaa kuva jollain täyden kennokoon kameralla polttovälillä 72 mm ja sitten cropata kuva 1/6:aan leveydeltään ja korkeudeltaan?
Nykyisen kamerani Panasonic Lumix DMC-FZ7:n polttoväli (focal lenght) on speksin mukaan 6- 72 mm ja kinofilmivastaavuus 36 - 432 mm. Eli croppikerroin on 6.
Onko siis niin että jos otan tuolla Lumixilla kuvan zoomin ääriasennolla, niin se on optisesti vastaava kuin ottaa kuva jollain täyden kennokoon kameralla polttovälillä 72 mm ja sitten cropata kuva 1/6:aan leveydeltään ja korkeudeltaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja vastaavasti 1.5 rajauskertoimen kameralla 48mm ja rajaus 1/6 niin kuvakulma sama.
Aloin miettiä noita polttovälejä luettuani että kinofilmikameralla n. 50 mm polttovälillä otetut kuvat vastaavat ns. luonnollista perspektiiviä. Niissä ei siis ole laajakulmaa eikä "zoomia".
Lumixin suurin aukko on kooltaan F2.8 ja pienin F8. Ymmärtääkseni syväterävyys vastaa kinofilmikameraa/täyskennokameraa jonka aukkokoko olisi välillä 16,8 - 48.
Niin se menee. Kuten huomaat, järkkärillä pitää käyttää pienempiä aukkoja että päästään samaan syväterävyyteen kuin pienikennoisilla kameroilla. Pienempi aukko vaatii aina suurempaa herkkyyttä (iso-arvoa) tai pidempää valotusaikaa. Siksi monet, kuten minäkin, käyttää pienikennoisia maisemakuvaukseen jossa saa helposti suuren syväterävyyden eikä tarvi valotusaikoja venyttää kohtuuttoman pitkiksi, tai nostaa herkkyyttä ja kärsiä kohinasta. Järkkäri on omiaan tilanteisiin jossa lyhyt syväterävyys on haluttua, tai valoa on huonosti jolloin pitää nostaa herkkyyttä. Mitä suurempi kenno, sen pienempi kohina samalla iso-herkkyydellä. Järkkäreihin saa myös sellaista valovoimaa joihin ei mikään pokkari yllä. Esim 50mm/1.4, jolla valotusaika on vain 1/4 siitä mikä pokkarissa olisi aukolla 2.8, jos molemmissa sama herkkyys. Monet tilanteet on sellaisia ettei kävisi mielessäkään yrittää kuvata pokkarilla, esim. lavaesitys jossa salama pilaa tunnelman täysin mutta valotusaikaa ei voi venyttää koska kohteet liikkuu, ja suurempi herkkyys pilaa kuvan kohinalla. Järkkäreillä saa asiallista kuvaa vielä iso1600:llakin mutta pokkareissa tuo herkkyys tahtoo olla jo sellainen että värit kärsii eikä pieniä yksityiskohtia enää kuvassa erotu. Kauniista mallistakin saa finninaamaisen pedon kun kuvaa pokkarilla herkkyys maksimissa.
Molemmille kameroille on siis paikkansa.
Pokkari on aina sellainen miksi se on tehtaalla tehty, mutta järkkäri muuttuu objektiivia vaihtamalla. Siihen saa mieleisen polttovälin ja valovoiman eikä tarvi maksaa sellaisesta mitä ei tarvi. Lintukuvaaja ei tarvi laajakulmaa eikä maisemakuvaaja tarvi metristä teleä.