Olen normaali 23-vuotias opiskelija nainen. Teen opiskelujeni ohella töitä siivoojana, ja viimeisen puolen vuoden aikana olen siivonnut todella aikaisesta aamusta lähtien n.4kk ajan. En sen kummemmin ole ikinä aamuisin pelännyt mitään, mutta ennen jouluaattoa sattui tapahtuma jota en ikinä unohda.
Sain kaavoista poiketen aamuksi 6 alkaen siivottavakseni alueen, jota en aiemmin ollut tehnyt. Kyse oli erään vanhan ja pitkät perinteet omaavan suomalaisen yliopiston ruokalasta. Sain tehtäväkseni siivota ruokalan kahtena aamuna peräkkäin. Ennen minua ruokalaa oli siivonnut toinen nuori nainen koko syksyn, mutta lähti kotipaikkakunnalleen joululomalle.
Ensimmäisenä aamuna en tullut edes ajatelleeksi, että pelkäisin jotain uudella alueella. Olinhan tehnyt tätä työtä jo useamman kuukauden aamuisin yksin. Kuitenkin minua alkoi vaivata joku, tulin kiusaantuneeksi siivotessani. Ikäänkuin joku olisi tuijottanut ja arvioinut minua. Selkäpiitäni karmi ja minulle tuli tunne, että minua ei haluta tänne. Tahdoin lähteä aikaisemmin, mutta hoidin työni loppuun kun en tahtonu saada valituksia. Kuulin joitakin pieniä ääniä, mutta mietin että ne on jotain koneita, ilmavirtaa tms.
Toisena aamuna tunne oli huomattavasti voimakkaampi ja se alkoi heti kun tulin sisään taloon. Ihoni oli kananlihalla. Harvoin oikeesti pelkään niinkuin silloin pelkäsin! Otin mopilla ruokalan lattioita ja takana on ns. suurkeittiö, josta oli valot pois. Ruokala aukesi vasta 9.30 ja työntekijöitä siellä ei ole vasta kuin yhdeksän maissa. Kello oli 6.00 aamulla. Ensimmäinen ääni, jonka kuulin oli kuin joku olisi kävellyt ja törmännyt teräksiseen telineeseen, johon nostetaan likaiset/pestyt lasit sellaisella muovialustalla. Tarkoitan sellaista telinettä mitä käytetään kaikissa kouluissa ja sen tapaisissa ruokaloissa. Ääni oli kova ja se kuulosti siltä kuin joku olisi kävellyt suoraan siihen, lasit helisivät. Säikähdin todella paljon. Koitin jatkaa töitäni ja keksiä kaikenmaailman rationaalisia syitä mistä ääni olisi voinut kuulua.
Pian tämän jälkeen kuulin toisen voimakkaan äänen. Ovi tai kaappi narahti pitkään ja painettiin kiinni. Se ei pamahtanut, vaan tuntui että se painui kiinni. Sen jälkeen aloin olemaan niin paineessa, etten uskaltanut enää olla siellä. Läksin pois ennen aikojani ja jätin työt tekemättä. Tuli niin voimakas fiilis siitä, että minut halutaan täältä pois. Toista kertaa en mene sinne siivoamaan.
Sain kaavoista poiketen aamuksi 6 alkaen siivottavakseni alueen, jota en aiemmin ollut tehnyt. Kyse oli erään vanhan ja pitkät perinteet omaavan suomalaisen yliopiston ruokalasta. Sain tehtäväkseni siivota ruokalan kahtena aamuna peräkkäin. Ennen minua ruokalaa oli siivonnut toinen nuori nainen koko syksyn, mutta lähti kotipaikkakunnalleen joululomalle.
Ensimmäisenä aamuna en tullut edes ajatelleeksi, että pelkäisin jotain uudella alueella. Olinhan tehnyt tätä työtä jo useamman kuukauden aamuisin yksin. Kuitenkin minua alkoi vaivata joku, tulin kiusaantuneeksi siivotessani. Ikäänkuin joku olisi tuijottanut ja arvioinut minua. Selkäpiitäni karmi ja minulle tuli tunne, että minua ei haluta tänne. Tahdoin lähteä aikaisemmin, mutta hoidin työni loppuun kun en tahtonu saada valituksia. Kuulin joitakin pieniä ääniä, mutta mietin että ne on jotain koneita, ilmavirtaa tms.
Toisena aamuna tunne oli huomattavasti voimakkaampi ja se alkoi heti kun tulin sisään taloon. Ihoni oli kananlihalla. Harvoin oikeesti pelkään niinkuin silloin pelkäsin! Otin mopilla ruokalan lattioita ja takana on ns. suurkeittiö, josta oli valot pois. Ruokala aukesi vasta 9.30 ja työntekijöitä siellä ei ole vasta kuin yhdeksän maissa. Kello oli 6.00 aamulla. Ensimmäinen ääni, jonka kuulin oli kuin joku olisi kävellyt ja törmännyt teräksiseen telineeseen, johon nostetaan likaiset/pestyt lasit sellaisella muovialustalla. Tarkoitan sellaista telinettä mitä käytetään kaikissa kouluissa ja sen tapaisissa ruokaloissa. Ääni oli kova ja se kuulosti siltä kuin joku olisi kävellyt suoraan siihen, lasit helisivät. Säikähdin todella paljon. Koitin jatkaa töitäni ja keksiä kaikenmaailman rationaalisia syitä mistä ääni olisi voinut kuulua.
Pian tämän jälkeen kuulin toisen voimakkaan äänen. Ovi tai kaappi narahti pitkään ja painettiin kiinni. Se ei pamahtanut, vaan tuntui että se painui kiinni. Sen jälkeen aloin olemaan niin paineessa, etten uskaltanut enää olla siellä. Läksin pois ennen aikojani ja jätin työt tekemättä. Tuli niin voimakas fiilis siitä, että minut halutaan täältä pois. Toista kertaa en mene sinne siivoamaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suosittelen lämpimästi että kerro tuo tarinasi esimiehellesi, ihan siksi ettet menetä työpaikkaasi tai saa turhia nuhteita työn tekemättömyyden vuoksi. Uskon vakaasti että tämä ei ole ainut kerta kun esimiehesi kuulee saman tarinan, ja ymmärtänee sinua.
ota lääkkees
Kyseessä tuskin oli mikään kummitus. Köyhissä opiskelijapiireissä voi käydä niinkin, että kotiin ei aina ehdi, vaan voi olla mukavampaa viettää yö koulun tiloissa. Jos on saanut käsiinsä tilojen avaimet, niin sinne voi tulla vaikka suoraan baarista.
"Henki" vaikutti menneen paniikkiin tultuasi ja pimeässä tilassa piilopaikkaa etsiessään törmäsi kuivaustelineeseen xD. Olisi ollut myös huomiota herättävää, jos olisit huomannut kaapin oven olevan auki. Siksi se piti sulkea. Kun ovi suljetaan hitaasti, niin se voi narista pitkään :).
Tuntemasi pelko on ihan normaalia, varsinkin jos alitajuisesti aistit tilassa ihan oikean kutsumattoman elävän henkilön. Onneksesi hän ei vaikuttanut kovin vaaralliselta, pikemminkin tumpelolta :D.
sillä tilassa on hälyt jotka ovat päällä kun siellä ei ole ketään, ja jos siellä joku liikkuu niin ne menevät päälle ja vartia tulee paikalle. Laitan hälyt pois kun menen siivoamaan sinne.
...on meidän kohteessa 2 ruokalaa, joista pienempää siivotessa tuntuu, kuin keitiön puolella liikuskelisi joku. Eräs kollegani oli kertaalleen nähnyt jonkun kulkevan ohi, muttei tiedä minkä.
Minulla on tunne että keittiösn puolelta katsellaan. Aiemmin piti siivota keittiön puolelta sosiaalitilatkin ja silloin kuulin itse pariin kertaan kun heiluriovi kävi ruokalan ja keittiön välillä. Siivotessani pidän ruokalan oven lukittuna ja paikka on tyhjä.
En ole antanut asian häiritä, sillä kohteessa on kuollut viimeisen 40-vuoden aikana liki 10 ihmistä. Siellä voi siis tosiaan tulla vastaan kummituskin. :oD Ei ainakaan olisi ihme.
Kohteeseen kuuluu muuten naapurikylässä sijaitseva rakennus, jonne tulee komennuksia silloin tällöin. Siellä on aina tunne, kuin tunkeutuisi jonkun kotiin vasten tämän tahtoa. Yläkerrassa siivotessani alakerrasta on kuulunut kolinaa, jne.
Olen tyytyväinen, ettei tarvitse mennä tuohon ruokalaan, tai toiseenkaan kohteeseen kuin harvoin tuuraamaan. Siivoojana ei vaan aina voi valita kohteita...
mie en kyl usko moiseen mut kuiteski rupes pelottaa se että sulta tais jääd lääkkeet! ota lääkkeet O.O
että jotain siellä on.. mulle tulee heti vedet silmiin kun luen tarinasi.
Koita kestää ja uskon kyllä niinkin että mitään pahaa siellä ei haluta.. joku siellä nyt vaan "asustelee".