Tervehdys vaan kaikille!
Olisin sellaista asiaa kysymässä, että mistä materiaalista (sipo, leca, lammin vai EPS palikka?) saa edullisimmin tehtyä kellarin?
Tiedän ettei hintaa pitäisi aina kytätä, mutta joku muukin on varmaan huomannut, että rakentaminen on aika arvokas harrastus, niin pitäisi yrittää edes jossain säästää.
Tontti on hiekkainen (ei moreenia) rinnetontti, vaati todennäköisesti paalutuksen.
Kellari jätettäisiin joko autotalliksi (jolloin raakaseinät käyvät) tai sitten sijoitettaisiin aputilat sinne (sauna, khh, ym.)
Omaa työtä käytetään niin paljon kuin pystytään mutta emme ole rakentaneet mitään aikaisemmin.
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista!
-Maija-
Olisin sellaista asiaa kysymässä, että mistä materiaalista (sipo, leca, lammin vai EPS palikka?) saa edullisimmin tehtyä kellarin?
Tiedän ettei hintaa pitäisi aina kytätä, mutta joku muukin on varmaan huomannut, että rakentaminen on aika arvokas harrastus, niin pitäisi yrittää edes jossain säästää.
Tontti on hiekkainen (ei moreenia) rinnetontti, vaati todennäköisesti paalutuksen.
Kellari jätettäisiin joko autotalliksi (jolloin raakaseinät käyvät) tai sitten sijoitettaisiin aputilat sinne (sauna, khh, ym.)
Omaa työtä käytetään niin paljon kuin pystytään mutta emme ole rakentaneet mitään aikaisemmin.
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista!
-Maija-
Vastaukset 43
Vanhimmat
seinät leca harkosta ja ota muurari ne tekemään ja muurauttakaa seinät "puhtaaksi", joten ei tarvii muutakuin maalata esim. juuri tallin /varaston seinät.
Muille seinille riittää tasoite sisäpuolelle....
voi perheineen kantaa harkkoja ja vääntää lasstia muurarille.
...linjoilla. Tosin meilläpäin muurataan HB-harkoista.
Nykyinen u-arvovaatimus täyttyy muurattavalla eristeharkolla 290...300 mm kunhan se eriste on uretaania eikä mitään EPS:ää. Vaakasaumoihin joutuu laittamaan villakaistan ja pystysaumat vaahdottamaan. Ko. tuotteita löytyy kaikilta valmistajilta ja ainakaan nykyisillä energiahinnoilla ei matalaenergiaratkaisut ole kannattavia.
Eiköhän se tontti kanna jos kerran hiekkaa on. Paaluttaminen se rahaa vie ja kustannusssäästöjähän teil mieles oli. Käytä rakennusvalvojaa paikalla ja kysy mielipidettä. Älä kuitenkaan aina usko niihin :)
Viime kesän vietin muurarin apupoikana juuri Lammin kevytsoraharkkokellari projektissamme.
Muutama vinkki:
- Osta muurauskelkka
- Sijoita laasti piste keskelle perustuksia
- Osta kestävät kottikärryt
- Osta laastilapio ja saman mallinen pienellä varrella
- Tasaa pohja kohtalaisen suoraksi ennen töiden aloittamista
- Tee ensin ulkoseinät ja sitten vasta sisäseinät. Sisäseinän tartuntaraudan voi lyödä moskalla ulkoseinään
- Hommaa muuraustelineet työn edettyä vyötärön ylöpuolelle, noin 120cm leveät koko rakennuksen ympäri (sisäpuolelle). Nopeuttavat työtä huomattavasti, kun ne nostaa iana optimaaliselle korkeudelle illalla kun muurari tulee taas seuraavana päivänä.
- Pyydä nosturi tahi vastaava aina käymään nostamassa laastisäkkejä ja harkkoja suoraan talon sisälle. Harkot voi nostaa myös suoraan kestäville muuraustelineille. Me jätimme etuseinän muurauksen viimeisiksi, koska nostimme harkot haarukkatrukilla suoraan sisään.
- jne.
ps. kunto kasvaa ja läski lähtee
tehty 2-kerroksinen sipotalo, jossa kellari.
Tavallinen 20x60cm antura riitti. Asia selvisi pohjatutkimuksella, pari reikä kuvitellun raksan kohdalle.
Kellarikerros on muurattu itse 340mm papuharkosta siten, että viisi ylimmäistä varvia halkaistu 15 15, välissä 4cm eriste. Aukkojen ylityksiin käytetty 15x15cm L-rautaa. Asuintilojen siporex-rakenteen voi tehdä itse 20-25cm harkoista, joiden ulkopuolelle 175mm eristettä ja laudoitus tai rappaus, aukkojen ylitykset joko sipo-palkeista tai L-raudasta.
Kapeampi harkko pelittää täysin ja on puolet halvempi kuin paksummat sekä kevyt käsitellä.
Välipohjat joko ontelolaattaa tai sipo-palkkia.
Mikäli ladot yläpohjan palkit lappeiden suuntaan viistoon, säästät kattotuolirahat.
Mikäli vielä rakennan, voisin kokeilla kellarin seiniin siporexin maanpaine-elementtejä. Niistä kellaritilat saa parissa päivässä pystyyn ja voi jatkaa ylöspäin.
Muista salaojittaa raksasi ja jos on harjulla, tee radon-putkisto ennen anturan valua.
Onnea projektiin.
homeongelmat kellaritiloissa .siinäpä pulma.eli rakentakaa oikein,sisäpuolelle tuleva kondensiokosteus suurin pulma,sitä harva kellarintekijä on osannut ratkaista,varsinkin
harkkotaloissa.
Kun harkkokellarissa harva osannut ratakista, niin sanotko olisiko vaikka puu parempi?
kun on koneellinen ilmanvaihto ja pieni kuivain allastiloissa.
Kiva nytkin lähteä saunomaan ja polskuttelemaan, heippa.
kyllä nämä,mitä itsekkin rakensin 80-luvulla harkoista,niistä ei saa millään toimivaa,kuivaa tilaa,kovasti ainakin täytyy ilmaa kierrättää,ja lämmittää,ulkoa suojata näillä mustilla levyillä
jossa ilmankierto vedenkulkutoiminto.mutta sittenkin epäilen,Aina kun myynnissä olevassa
kohteessa on kellaritiloja,kyllä kriittisesti
kannattaa katslla tiloja,se vielä pahimpana,jos ja kun kellaritilat vielä eristetään villalla
ja peitetään verhouksella:(varma homepommi)
Kun kirjoitat, että varsinkin harkkotaloissa on tällaista homeongelmaa, niin kerrotko nyt sitten sen paremman vaihtoehdon?
Puinen kellariko on se joka toimii???
kahdessa tunnissa, pelkkä kierrättäminen ei riitä.
Tee kellarisi Jämerän maanpaine-elementeistä. Ei homehdu ja nopea asentaa.
Eli jos ymmärsin oikein niin kevytsoraharkolla, muurari palkaten ja itse apuväkenä toimien?
Onko se muuraaminen vaikeaa vai onko siihen jokin muu syy miksi palkata muurari?
Siis ajattelen ettei meillä siinä mikään kiire ole, mutta jos itse tekemällä syntyy sutta ja sekundaa niin sitten ymmärrän.
todella helppo muurata,onnistuu kaikilta,mutta ne kaikki muut työt mitä siihen kellarintekemiseen sisältyy,antakaa ammattiihmiselle,ja kantakaa harkkoja,sekä pysykää pois tieltä,sitten voi onnistuakkin.
vastaavan työnjohtajan, voitte itsekin valaa anturan, muurata kellariharkot, slammata ja kosteuseristää ne patosuojalla, tehdä salaojat ja täyttää maan pinnan tasoon.
Itse muuraaminen ei ole vaikeaa, linjapuut nurkkiin ja lanka varvin mukaan. Ruukkia muurauskelkkaan ja kiviä varville. Muista asentaa rakenteisiin piirretyt vaakateräkset sekä aukkojen ylityspalkit.
Tee Jämeräön maanpaine-elementeistä. Ovat yksiaineisia eivätkä homehdu. Paras ja turvallisin kellariratkaisu vaikka maksaakin muutaman tonnin enemmän kuin kevytsorakellari.
Kuinka korkeasti voi tehdä seinää maan alle muuraamalla?
Maapaine on suuri jos seinä on korkea.
Ja seinän ulkopuolen TÄYTTÖ, siihen kannattaa varata riittävästi rahaa.
meinasitko täyttää euron kolikoilla, setelit pitää lämmintä paremmin.
papuharkoista muurattu maanpaineinen seinä,
pituus reilut 8metriä ja korkeutta vajaa 4metriä.
Rakennesuunnittelija sen siihen paikkaan laski riittäväksi. Muuratessa käytimme sekä vaaka- että pystyteräksiä. Ulkopuolella vesieristys ja styrox-levyt pystyssä maan pinnalle asti. Anturan vieressä salaoja ja 3m korkea täyttö tehtiin soralla/sepelillä. Kun murehdit täytön hintaa, se maksoi sepelin verran ja lennätettiin paikalleen 17m pitkällä autossa mukana olevalla nauhakuljettimella. Muistaakseni siirtotyö maksoi 1eur/kuutio, joten käsipelin voi tulla kalliiksikin:- Talkoomiehet eivät nykyään ole ilmaisia.
Tavallinen papuharkko on halvin tapa, eristämätön valuharkko kallis ja eristetystä valuharkosta ei paineista seinää taida voida tehdä ollenkaan. Mutta, kuten sanottu, se on rakennesuunnittelijan päänvaiva.
anturaan asti ja ylhäältä pintaan asti.
Kellarista saadaan kuiva ja toimiva melko yksinkertaisesti. Rakennetaan tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, sekä sijoitetaan lämmöneristys kauttaaltaan kantavan rakenteen ulkopuolelle.
Kellarissa lämpötilaero on ympäri vuoden maanalaisissa osissa sisäpuolen eduksi, jolloin kosteus pyrkii kokoajan ulospäin kohti viieleämpää.
Valettavilla harkoilla, kuten Lammin kivillä ja Malandereilla ei tarvita sisäpuolella tukevia väliseiniä, kuten kevytsoraharkoilla, jotka painuisivat muuten maanpaineesta sisään.
Palstalla www.rintamamiestalo.fi on käyty paljon keskustelua rintamamiestalojen kellarien kosteusongelmista ja niiden korjaamisesta, suosittelen uudisrakentajankin käymistä siellä.
Sisäpuolinen eristäminen on pääsääntöisesti vaarallista, eikä puukoolattua villaeristeistä kellaria yleensä homeettomana tapaa.
Patolevyjä yleisesti luullaan tuulettaviksi rakenteiksi, mikä ei pidä paikkaansa, ne perustuvat vesihöyryn pisaroitumiseen patolevyn taustapuoleen. Siksi anturoissa käytellään kermisuojausta, jotta palovyä alaspäin valuvat vesipisarat eivät kastelisi anturaa.
Itse en pidä patolevyä kovinkaan hääppöisenä tuotteena ja olen korjaillut patolevykellareita aivan riittävästi.
340mm riittää sellaisenaan kellarin seiniin ja jos haluat hifistellä, muuraa viisi ylintä (maan pinnalle tuleva osa) kerrosta halkaistuna rakenteena 15cm harkoista ja 4cm levyeristettä väliin. Tukirakenteita tarvitaan yli 9 metrin seiniin, esimerkiksi ulkopuolinen sepelitäyttö estää osaltaan kosteutta pyrkimästä seinän viereen ja pienentää painekuormaa toisin kuin routuivalla roskamaalla tehty täyttö.
Rakennusten korjaaja lienee korjaillut tuulettumattomia salaojittamattomia rakenteita, kun on noin pessimistinen. Homeetonta kellaria kun ei edes tarvitse korjata, ei niitä ole hänelle tullut vastaan. Patolevyn alarajassa pitää olla anturan suojana puolen metrin kermisuikale, joka ohjaa veden ohi anturan vaikka salaojaan. Patolevyä saa puhkoa, kiinnitys vain tarkoitukseen varatuilla kiinnikkeillä limityskohdista.
Mikäli kellaritilassa ulkopuolella on kermistä tehty vesieristys, et voi vesieristää seinää myös sisäpuolelta, koska kosteus ei pääse mihinkään. Suihku-, sauna-, yms tila edellyttää ilmarakoa ulkoseinään ennen vesieristystä. Noudata tarkasti rakennesuunnittelijan ohjetta!
Kellaritilaan pitää järjestää normaali ilmanvaihto. Mikäli siellä on kovasti käytetyt saunatilat tai uima-allas, suosittelen myös pientä ilmankuivainta, niin koneellista ilmanvaihtoa ei tarvitse huudattaa koko aikaa täysillä.
lisä muiden mukana mutta yksinään se on lähinnä näkösuoja ja erottaja sepelin ja muurin välillä.
Kevytsoraharkko on kellarirakenteessa ja muutenkin melko rapeaa tavaraa, sekä imee kosteutta kohtuullisen herkästi.
Kiinnittäminen aavistuksen vaikeeaa ja varsinkin lämpöeristettyihin versioihin, joissa suurin osa on eristettä.
Tukiseinien väli on muuten 5 metriä tai jopa tiheämmin riipuen välipohjan rakenteesta. Kevytsoraharkon maanpaineen kesto on valettuihin rakenteisiin verrattuna erittäin heikko. Mikäli maakallistukset ovat hiemankin väärin tulee vesi seinästä läpi, niin että kohahtaa.
Mikäli ulkopuolella käytetään tiivistä kermieristystä tai patolevyä, ei sisäpuolelle voi laittaa ilman riskiä mitään tiivistä pintaa. Ei höyrynsulkuja tai Finnfoam tai Uretaani eristeitä.
On totta että puurunkoisia villaeristetyjä kellareita on paljonkin tuhoutuneita ja varsinkin kevytsoraharkoilla tehtyjä. Tuollaisesta levytetystä rakenteesta, kun ei yleensä vika näy ennen kuin koko rakenne on totkuna.
lämpöeristysharkoilla ei kannata tehdä mitään kellaria juuri huonon maanpaineen keskon vuoksi.
Tavallinen 29/34 sentin harkko ja siihen tarvittaessa pystyraudoitus, selviät yli 8 metrin jänneväliin. Välipohjan rakenne ei tähän vaikuta, ellei välipojhja itse tarvitse tukea joa lyhyemmällä välillä. Kaiken voi tehdä väärin, myös maakallistukset tai tehdyn tilan voi jättää ilman ilmanvaihtoa, niin homehtuu varmasti.
Pakkohan se harkko on jotenkin eristää, koska pelkän harkon lämmöneristyskyky on melko olematon.
Paras paikka, joka yleensä tuottaa vähemmän ongelmia on ulkopuolelle.
Ulkopuolinen eristäminen onkin melko simppeliä, kun koko talo tehdään harkoista. Mikäli päälle tulee puurunko tarvitaan jo melkoisia sunnitelmia, jotta vältetään lämpö- ja ilmavuodot rakenteissa.
Maanpaineen kestoon vaikuttaa tietysti myös täytön syvyys, mutta myöskin välipohjan materiaali, puu välipohjan tukevat ominaisuudet ovat heikommat.
Kevytsoraharkollakin saadaan kohtullinen talo, kun muurataan 290 mm harkosta koko runko, kivisellä välipohjalla. Ulkopuolelle rappaus Styroxia 200 mm ja maanalaiseen osaan saman paksuinen Fuktisol eristys.
Pysyy runko lämpimänä ja kuivana. Rakenne on merkittävästi eristeharkkorakennetta parempi kauttaaltaan. Ei näy halkeamia ikinä ja ikkunatkin on helpompi kiinnittää.
Fuktisol levy kuivaa rapeaa harkkoa tehokaasti, myös vesivahinkotapauksissa.
Olen korjannut jo vuosikausia kevytsoraharkko kellareita ja lämmöneristettä ei pidä missään nimessä laittaa sisäpuolelle.
vaihtoehto paineseinään. Niillähän niitä tehdään.
Kevytsoraharkosta ei voi tehdä noin isoa paineseinää ilman lisätukia mitä kerroit.
Lisätuet voi olla petonipilareita tai poikkeavia seiniä, mutta tuo kertomasi seinäala tuskin on onnistunut ilman näitä.
kun meillä on sellainen tehty 1981.
290mm harkosta.
350mm lammi eristeharkko. Ei tarvitse vääntää kuraa eikä pelleillä tukien kanssa.
Miksi naapurin muurattavassa eristeharkkotalossa (villakaistaleet) näkyy kelin lauhtuessa "harkon kuvat" seinässä, mutta lammissa ei? Molemmat rapattu samavärisiksi eli tummaksi?
Meillä meni kellarin latomiseen 2 viikkoa löysällä tahdilla, naapurilla 2kk. Lammiladonnassa vauhdin määrää apupojan kantonopeus. Kellarin latoo kahteen pekkaan 5 päivässä a´10h. Tällöin apupojan penkkitulos pitää olla 100kg.
johtuu sokkelirappauksen ohuudesta ja toisessa mainitsemassasi mallissa ei kai erillisiä saumalaasteja olekaan erottamassa harkkoja toisistaan. Kun vedät pariin kertaan kuitulaastin ja pinnan, ei näy harkot eikä imeydy kosteus väärään suuntaan.
Suosittelen hiabin käyttöä mieluummin kuin apupojan rasittamista joutavalla kanniskelulla.
Mitähän muuta etua eristeharkosta on kellarissa.
Pumppuautojumppaa ja pystyraudoitussambaa tartuntraudat anturasta huomioiden. Samoin tartunnat välipohjaan, pystyraudoitetun seinän ollessa kysessä.
"Pumppuautojumppaa ja pystyraudoitussambaa tartuntraudat anturasta huomioiden. Samoin tartunnat välipohjaan, pystyraudoitetun seinän ollessa kysessä."
Kyllä on tanssin ainekset pientä kun vertaa siihen että vääntää betonimyllyssä 3 tonnia muurauslaastia ja kädet lasivillassa vääntelet jotain kaistaleita. Pystyraudoitussamba oli sen verran helppoa että katkoin samalla vaivalla tuplaraudat seiniin ja pudottelin ne paikoilleen.
Välipohjan tartuntoihin menikin sitten vallan 10 minuuttia aikaa kun tökin ne valun jälkeen paikoilleen.
Lammikivet painaa 23kg/kpl muistaakseni...hiiabilla homma kestäisi 3 kuukautta....
Aukkojen ylitykset ovat muurattavissa ratkaisuissa ihan pyllystä. Helpoiten nekin onnistuvat lammista ja ilman nostureita.
Aukkojen ylitykset onnistuvat helpoiten leveän valutilan Eps-muottivaluharkoilla, kuten koko kellarikin, ilman kylmäsiltoja ja Hiabeja.
Eivät myöskään ime kosteutta ja ovat helppoja katkoa, sekä roilottaa.
Eristävät vielä pirun hyvin ja ovat rakenteena helppoja rapata, suorina seininä, ilman tasoitteluja.
Kestävät moninkertaisesti maanpaineita valettaviin kiviharkkoihin verrattuna ja koko lopputulos on silti kevyt.
Eivät kuljeta kylmää, eivätkä läpöä kohti maaperää jne...
tavallinen papuharkko maksaa itse muurattuna tuosta murto-osan.
aukon ylitykseen on paras. Muut ryömii perässä.
muovivaluharkko ja betoni ja teräkset:- saattavat kiinnostaa jotain köyhää rakentajaa.
papuharkon ja lammin välillä koko rungon osalta 4000€. Lammi tietysti kalliimpi, mutta työtä on paljon vähemmän ja rappauskin halvempi, niin lopputulos tuli lammilla halvemmaksi.
-239m^2 kaksikerroksinen tasamaatalo.
Betonipalkki hyvin eristettynä on ylivoimaisesti aukonylityksissä, paras, halvin ja nopein tehdä.
Eps-muottivaluharkoilla toteutuu samalla materiaalilla, mitään erikoisosia ei tarvita. Täysin kylmäsillaton rakenne ja voidaan tehdä monenkin metrin jännevälillä. Sama toteutuu paaluperustuksissa, pitkillä jänneväleillä.
Hintakin on varmasti kilpailukykyinen ja jos muita toteutettaisiin edes lähelle samoja U-arvoja, niin hintaero olisi vieläkin suurempi.
Olen tutustunut tuotteeseen muutaman talon kokemuksella ja homma alkaa auveta, en ole vielä ainakaan löytänyt yhtään huonoa puolta.
Tänään valetaan heti aamusta toisen kerroksen runko 3 metrin valua, eikä pakkasen takia tarvita minkäänlaisia erityistoimia, pressut vaan päälle valun jälkeen.
huonosta eristävyydestä. Lämpö ja kosteus sieltä harkkojen välistä tunkee ulos ja jäätyy ulkoilmaa lähestyessää. Seuraavaksi joku varmaan väittää että se muurauslaastilla kyllästetty kastunut villakaista on yhtä tehokas lämmöneriste kuin esim. uretaani.
Voihan siihen vetää vaikka 10 sentin rappauksen, mutta ei se mitään auta rakenteen huonoon eristävyyteen.
Lopettakaa nyt se huijaaminen
Meillä kevytsora ja valuharkkojen hintaero olematon. Mutta pitää muistaa että rautaan ja petonkiin menee yllättävän paljon rahaa.
puuttua betonit kokonaan. Entä harkot, Aeroc maksaa 4,5eur/kpl ja niitä meneen 8,3 neliölle. Papuharkko taitaa olla vielä halvempi. Miten valuharkon rappaus olisi halvempi kuin tavallisen papuharkon tai kevytbetonin rappaus. Onkohan valuharkko höynäyttänyt oikein kunnolla. Samoja työvaiheita niissä läpikäydään sekä ulko- että sisäpuolelta.