48.800 euroa voittoa

Kts Oikotien kohde 547252

Vuonna 1990 samanlainen samasta talosta mutta eri rapusta maksoi euroiksi muutettuna 67.300 euroa. Vuonna 1995 lama oli liki syvimmillään ja tuolloin sama asunto maksoi nykyrahaksi muutettuna 39.400 euroa. Nyt 2008 samanlainen maksaa 80.000 euroa. Hmm - hinta on siis tuplaantunut 13 vuoden aikana.

Toisaalta tilalle ostettu kolmio maksoi 1995 vain 68.300 ja nyt siitä voisi saada tuollaiset 145.000 euroa.

Ensimmäisestä asunnosta otettu tappio 27.900 täytyy siis vähentää tuosta nykyisen asunnon voitosta > 145.000 miinus ostohinta 68.300 miinus edellisestä aiheutunut tappio 27.900 > olen voitolla ainoastaan 48.800 euroa.

Pirun pieni kupla, mutta parempi sekin kuitenkin kuin maksaa vuokraa läskille vuokraisännälle, eikö totta?
9639
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Vituttaa kun en tajunnut ostaa 8-vuotiaana omaa kämppää.

Äänestä
  • Vittu, 6 vuotiaana olisi pitänyt ostaa.

    Äänestä

Ihan kiva... Omaa asuntoa vain kovin harvoin kannattaa tarkastella puhtaasti sijoitusmielessä (vaikka siitähän tällä palstalla onkin kyse...) Vertailun vuoksi toisenlainen laskelma:

28.12.1990 hex-yleisindeksi 1000 pistettä. Nyt (pörssin jo rommattua reippaasti) liikutaan reilun 5000 pisteen tasolla, eli sijoittamalla 1990 pörssiin ja pitämällä rahat siellä (melko passiivisesti indeksin mukaisena) olisivat ne nyt viisinkertaistuneet.

Kun lasket vaikkapa pelkästään tuolla vuoden 1990 sijoituksellasi, niin huomaat, että tuotoilla kuittaisi aika monta vuokranperintääkin. Voit armollisesti itsellesi jättää pienemmälle huomiolle tuon vuoden 1995 lisäsijoituksenkin ja osingot... Eli yhteenvetona voisi todeta, että keskimäärin asuntojen tuotto ei ole lähelläkään sitä mitä esim. pörssisijoitusten (toki tuotto on pienempiriskistä).

Omakotitalo on tullut itsellekin hankittua (hiljattain suuren rommauksen aattona) ja puhtaasti sijoitusmielessä kyseessä on paska ratkaisu. Sen tiesin jo ostohetkellä, vaikkei hintarommauksesta silloin ollutkaan mitään merkkejä (tämän palstan jo vuosikausia jatkuneiden spekulaatioiden lisäksi). Ja paska sijoitus se olisi edelleen vaikka olisin malttanut odotellut nyt jatkossa nähtävät asuntojen hintakehityksen pohjatkin. Juuri rommauksen alla ostaminen ei niin paljon harmita, kun tiedän, että muutoin rahat olisivat olleet pääosin kiinni osakkeissa ja rahastoissa, joissa jo tultu alamäki on erittäin todennäköisesti huomattavasti rajumpi kuin asuntojen hinnoissa nähtävä. Onneksi läävä on velaton, niin voi vähäisiä kasaan jääviä ropoja alkaa jälleen tunkemaan osakkeisiin...

Vaan kylläpä oman varaavan takan ääressä on mukava istuskella omenalimonadia naukkaillen, vaikka tietää etteivät rahat olekaan kiinni kovin tuottoisassa sijoitusinstrumentissa ;)

Äänestä
  • Mutta valitettavasti se laskelmointi on yleensä kovin yksipuolista. Mutta sehän riittää, ei kokonaistalodellisuudella tai järkevyydellä olekaan laskelmoijille merkitystä, kunhan vaan saa uskoteltua itselleen tekevänsä oikein. Pari esimerkkiä:

    1) Tuhnutetaan vuokralla esim. 5 vuotta ja odotetaan hintojen "romahdusta". Sitten se 10 % "romahdus" tulee ja juhlitaan sitä fiksua odotusta jolla säästettiin 20000 € mutta unohdetaan, että viidessä vuodessa paloi vuokraan 50000 €.

    2) Mietitään vaikka jotain 20000 € lämmitysinvestoinnilla saatavaa laskennallista säästöä, jonka perusteella laitteiston takaisinmaksuaika on 10 vuotta. Mutta kun se kämppä piti ostaa niin kaukaa että työmatkaa tulee 100 km/päivä niin samaan aikaan poltetaan auton moottorissa tuplasti määrä, joka talon lämmitykseen kuluisi.

    3) Ostetaan uusi 30-40 tuhannen auto, jonka arvo puolittuu 3 vuodessa (+ käyttökustannukset). Ja tämä on siis varmaa rahanmenoa. Samalla kuitenkin tuhnutetaan vuositolkulla ja toivotaan, että mahdollisesti säästetään 20 tuhatta asunnon ostossa. Tuossakin juuri eräs kaveri osti 50 tuhannen pakettiauton (ei tunnu missään) ja mielellään maksaa sitä 1000 € kuukausivuokraa (asunnot ovat niin kalliita).

    Summa summarum: Useimmat ihmiset mitoittavat rahankäyttönsä niin, että kaikki menee mitä tuleekin, korkeintaan vähän laitetaan säästöön. Muttta siinä onkin sitten isommat erot että mihin ne rahat oikein kuluvat.

    Äänestä

  • varaa oma nimimerkki kirjoitti:

    Mutta valitettavasti se laskelmointi on yleensä kovin yksipuolista. Mutta sehän riittää, ei kokonaistalodellisuudella tai järkevyydellä olekaan laskelmoijille merkitystä, kunhan vaan saa uskoteltua itselleen tekevänsä oikein. Pari esimerkkiä:

    1) Tuhnutetaan vuokralla esim. 5 vuotta ja odotetaan hintojen "romahdusta". Sitten se 10 % "romahdus" tulee ja juhlitaan sitä fiksua odotusta jolla säästettiin 20000 € mutta unohdetaan, että viidessä vuodessa paloi vuokraan 50000 €.

    2) Mietitään vaikka jotain 20000 € lämmitysinvestoinnilla saatavaa laskennallista säästöä, jonka perusteella laitteiston takaisinmaksuaika on 10 vuotta. Mutta kun se kämppä piti ostaa niin kaukaa että työmatkaa tulee 100 km/päivä niin samaan aikaan poltetaan auton moottorissa tuplasti määrä, joka talon lämmitykseen kuluisi.

    3) Ostetaan uusi 30-40 tuhannen auto, jonka arvo puolittuu 3 vuodessa (+ käyttökustannukset). Ja tämä on siis varmaa rahanmenoa. Samalla kuitenkin tuhnutetaan vuositolkulla ja toivotaan, että mahdollisesti säästetään 20 tuhatta asunnon ostossa. Tuossakin juuri eräs kaveri osti 50 tuhannen pakettiauton (ei tunnu missään) ja mielellään maksaa sitä 1000 € kuukausivuokraa (asunnot ovat niin kalliita).

    Summa summarum: Useimmat ihmiset mitoittavat rahankäyttönsä niin, että kaikki menee mitä tuleekin, korkeintaan vähän laitetaan säästöön. Muttta siinä onkin sitten isommat erot että mihin ne rahat oikein kuluvat.

    Uutisten mukaan tulossa suurempi asuntojen hintaromahdus kuin 10 %. Ja jos ei asu Helsingissä, hyvään vuokrakolmioon voi päästä vuokralle 600 - 700 € vuokralla ja odotella rauhassa hintarommausta.

    Äänestä

  • varaa oma nimimerkki kirjoitti:

    Mutta valitettavasti se laskelmointi on yleensä kovin yksipuolista. Mutta sehän riittää, ei kokonaistalodellisuudella tai järkevyydellä olekaan laskelmoijille merkitystä, kunhan vaan saa uskoteltua itselleen tekevänsä oikein. Pari esimerkkiä:

    1) Tuhnutetaan vuokralla esim. 5 vuotta ja odotetaan hintojen "romahdusta". Sitten se 10 % "romahdus" tulee ja juhlitaan sitä fiksua odotusta jolla säästettiin 20000 € mutta unohdetaan, että viidessä vuodessa paloi vuokraan 50000 €.

    2) Mietitään vaikka jotain 20000 € lämmitysinvestoinnilla saatavaa laskennallista säästöä, jonka perusteella laitteiston takaisinmaksuaika on 10 vuotta. Mutta kun se kämppä piti ostaa niin kaukaa että työmatkaa tulee 100 km/päivä niin samaan aikaan poltetaan auton moottorissa tuplasti määrä, joka talon lämmitykseen kuluisi.

    3) Ostetaan uusi 30-40 tuhannen auto, jonka arvo puolittuu 3 vuodessa (+ käyttökustannukset). Ja tämä on siis varmaa rahanmenoa. Samalla kuitenkin tuhnutetaan vuositolkulla ja toivotaan, että mahdollisesti säästetään 20 tuhatta asunnon ostossa. Tuossakin juuri eräs kaveri osti 50 tuhannen pakettiauton (ei tunnu missään) ja mielellään maksaa sitä 1000 € kuukausivuokraa (asunnot ovat niin kalliita).

    Summa summarum: Useimmat ihmiset mitoittavat rahankäyttönsä niin, että kaikki menee mitä tuleekin, korkeintaan vähän laitetaan säästöön. Muttta siinä onkin sitten isommat erot että mihin ne rahat oikein kuluvat.

    Erittäin osuvat esimerkit, noita täsmälleen samoja asioita on tullut itsekin kelattua.

    Autoon Kalle Keskiverto saa kyllä upotettua rahaa käsittämättömiä määriä. Ja kun niitä vielä useimmissa perheissä pitää olla vähintään kaksi... Itse jouduimme tekemään valinnan väliltä:
    a) kauempana palveluista ja keskustasta => tarvitaan kaksi autoa TAI
    b) huomattavan paljon lähempänä palveluita (pyöräilymatka) ja bussilinja vierestä => vastaava talo maksaa 50000€ enemmän, mutta yhdellä autolla pärjää mainiosti

    Tuli noista valittua vaihtoehto b), jonka arvelen pitemmällä aikavälillä olevan järkevää. Aikaa ja rahaa säästyy ja lapsetkin pääsevät kulkemaan omatoimisesti harrastuksiin jne. Moni olisi valinnut toisinkin, mutta itse en halunnut "kahden auton loukkuun"...

    Auton ohella loistava tapa puolittaa omaisuuden arvoa on sijoittaminen kodin elektroniikkaan. Esimerkiksi vuosi sitten mykistyi aataminaikainen DVD-soittimemme. Kaupassa katselin ohimennen Blu-ray soittimia, joiden hinta oli silloin noin 500 euroa. Päädyin kuitenkin hankkimaan pelkän DVD soittimen (laadukkaan sellaisen) noin satasen hintaan, koska välitöntä tarvetta blu-raylle ei ollut. Nyt saa blu-ray soittimia jo reiluun kahteen sataan, eli jos hankkisin sellaisen nyt DVD-soittimen rinnalle, niin tekisin silti melkein kahden sadan "tilin". Ja tili sen kuin paranee, koska edelleen pärjään pelkällä DVD:llä... (Ymmärrän kyllä myös erittäin hyvin miksi monet ovat halunneet siirtyä blu-rayn käyttöön heti alusta alkaen).

    No, nämähän nyt ovat lillukanvarpuja (verrattuna esim. asuntokauppojen rahasummiin), mutta pienistä puroista ja mitenkäs se sanonta nyt menikään... Jos kaikesta kulutuksesta saa nipistettyä vaikkapa keskimäärin 10% pois säästöön/sijoitettavaksi, niin aika äkkiä siitä kertyy merkittäviä summia. En tosin missään nimessä kehota lukijoita tähän, päinvastoin, pitäkään vain kukkoron nyörit löysällä ja kansantalouden rattaat pyörimässä ;)

    Ainiin ja ehkä kaikkein tyypillisin "sijoitus" Kalle Keskiverrolle (jos jotain sattuu jäämään säästöön) on tietenkin se etelänmatka... No, sekin huvi kansalle suotakoon.

    Äänestä

  • varaa oma nimimerkki kirjoitti:

    Mutta valitettavasti se laskelmointi on yleensä kovin yksipuolista. Mutta sehän riittää, ei kokonaistalodellisuudella tai järkevyydellä olekaan laskelmoijille merkitystä, kunhan vaan saa uskoteltua itselleen tekevänsä oikein. Pari esimerkkiä:

    1) Tuhnutetaan vuokralla esim. 5 vuotta ja odotetaan hintojen "romahdusta". Sitten se 10 % "romahdus" tulee ja juhlitaan sitä fiksua odotusta jolla säästettiin 20000 € mutta unohdetaan, että viidessä vuodessa paloi vuokraan 50000 €.

    2) Mietitään vaikka jotain 20000 € lämmitysinvestoinnilla saatavaa laskennallista säästöä, jonka perusteella laitteiston takaisinmaksuaika on 10 vuotta. Mutta kun se kämppä piti ostaa niin kaukaa että työmatkaa tulee 100 km/päivä niin samaan aikaan poltetaan auton moottorissa tuplasti määrä, joka talon lämmitykseen kuluisi.

    3) Ostetaan uusi 30-40 tuhannen auto, jonka arvo puolittuu 3 vuodessa (+ käyttökustannukset). Ja tämä on siis varmaa rahanmenoa. Samalla kuitenkin tuhnutetaan vuositolkulla ja toivotaan, että mahdollisesti säästetään 20 tuhatta asunnon ostossa. Tuossakin juuri eräs kaveri osti 50 tuhannen pakettiauton (ei tunnu missään) ja mielellään maksaa sitä 1000 € kuukausivuokraa (asunnot ovat niin kalliita).

    Summa summarum: Useimmat ihmiset mitoittavat rahankäyttönsä niin, että kaikki menee mitä tuleekin, korkeintaan vähän laitetaan säästöön. Muttta siinä onkin sitten isommat erot että mihin ne rahat oikein kuluvat.

    Oivia esimerkkejä jotka pätevät paikkansa niin enemmän kuin vähemmän koulutetuilla. Viihde-elektroniikan ja auton suhteen järki näyttää loppuvan ostohetkellä. Tähän voisi lisätä vielä näiden osalta kyvyttömyyden hyödyntää käytetyn tavaran markkinoita jotka nykyisenä nettiaikana ovat euroopan laajuiset. Lisäksi se BB ei muutu sen paremmaksi vaikka sitä katsoisi 60" plasmaorgasminäytöltä.

    Laitetaan pari lisää jotka liittyvät enemmän yleiseen elämänhallintaan.

    4.) Alkoholi. Tästä ei olla valmiita nipistämään vaikka elämäntilanteeseen baarikäynti ei tuo minkäänlaista muutosta kun juhlimisikä on vietetty. Sinkuilla on toki oma hyvä syynsä juottoloissa juoksemiseen mutta kyllä vakiintunen virikkeet baarissa jäävät aika vähäisiksi. "Parhaassa" tapauksessa vapaa-aika vietetään töllön, tissuttelun ja baarikäyntien merkeissä. Ihmetellään kun oma elämä on tylsää ja on jatkuvasti väsynyt. Tässä tilanteessa toki vaikka ammattiavustakin voisi olla apua ja se on pienempi häpeä kuin jumittua.

    5.) Ruoka. Käytetään mieluummin kymmenen minuuttia enemmän töllön vahtaamiseen kuin tehtäisiin ruokaa perusraaka-aineista joista saa parempaa, terveellisempää ja ennen kaikkea halvempaa ruokaa kuin eineksistä ja puolivalmisteista. Jälkikasvulle ostetaan karkkia, sipsiä ja kolaa tonnikaupalla. Ihmetellään rahanmenoa ja kunnon rapistumista.

    6.) Sisustus. Etenkin naisten rahareikä. Ollaan valmiita rahtaamaan rahaa Ikeaan tms. kun se on niin halpaa. Kalusteiden elinkaari on mitätön ja ne ovat useimmiten käytössä epämukavia. Elinkaariajattelu puuttuu täysin.

    En toki väitä että omat elämäntavat olisivat mitenkään optimaalisia tai että kenenkään jaksaminen välttämättä riittää kaiken pähkäilyyn mutta nämä jutut tulivat mainitsemiesi ohella mieleen.

    Äänestä

Onnittelut vanhus. Satuit syntymään oikeaan ajankohtaan. Ei minun tasku- tai kesätyörahoillani osteltu 90-luvulla asuntoja.

Typerys. Kehtaatkin kehua tuollaisella.

Äänestä
  • Sama juttu meilläkin, asunto piti ostaa vuonna 2006 kun sille oli tarvetta. 98-06 tuhnutettiin vuokralla. Minkäs sille mahtaa. 20 vuoden sisällä tulee reilusti "hyvää".

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


laskelmoija kirjoitti:

Kts Oikotien kohde 547252

Vuonna 1990 samanlainen samasta talosta mutta eri rapusta maksoi euroiksi muutettuna 67.300 euroa. Vuonna 1995 lama oli liki syvimmillään ja tuolloin sama asunto maksoi nykyrahaksi muutettuna 39.400 euroa. Nyt 2008 samanlainen maksaa 80.000 euroa. Hmm - hinta on siis tuplaantunut 13 vuoden aikana.

Toisaalta tilalle ostettu kolmio maksoi 1995 vain 68.300 ja nyt siitä voisi saada tuollaiset 145.000 euroa.

Ensimmäisestä asunnosta otettu tappio 27.900 täytyy siis vähentää tuosta nykyisen asunnon voitosta > 145.000 miinus ostohinta 68.300 miinus edellisestä aiheutunut tappio 27.900 > olen voitolla ainoastaan 48.800 euroa.

Pirun pieni kupla, mutta parempi sekin kuitenkin kuin maksaa vuokraa läskille vuokraisännälle, eikö totta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu