Uuutisiaaaa
tuulivoimastaaaa ..
19601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
homohommaa.
Kaikki ne on kansantaloudessa mukana, fiksuja insinöörejä ihan kaikista puolueista. Huipputekniikkaa.
Tuulivoimalat tarvitsevat oman tehonsa verran varavoimaa eli ns. säätövoimaa, joka Suomessa joudutaan koskien puutteessa tuottamaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla.
Jossain Norjassa voidaan kuivien kelien varalle laittaa tuulimyllyjä. On ikävää jos tehtaat pysähtyy tai parhaaseen katseluaikaan tv:t sammuu tuulen tyyntymisen vuoksi.
Eipä oo Suomella lisäydinvoimalle kilpailijaa jos aioitaan pysyä ilmastotavoitteissa.
> Tuulivoimalat tarvitsevat oman tehonsa verran varavoimaa eli ns. säätövoimaa, joka Suomessa joudutaan koskien puutteessa tuottamaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla.
Höpö höpö. Jos/kun tuulivoimaloita rakennetaan merkittäviä määriä, niin ei niitä yhden ainoan kukkulan huipulle kaikkia tungeta, vaan tuulipuistoja tulee eri puolille maata - tuntureille, avomerelle pitkin rannikoita yms.
Kun Suomellakin on pituutta toista tuhatta kilometriä, tyyntä säätä harvemmin sattuu koko maan mitalle - ja vielä harvemmin niin, että tilanne tulee täytenä yllätyksenä.
Ja kannattaa myös huomata, että "isojen poikien" vehkeissä on napakorkeus 100 m, jolloin roottori on suurimmaksi osaksi vapaassa virtauksessa, jossa tuulen nopeus (ja usein suuntakin) on jotain ihan muuta kuin maanpinnan läheisyydessä.
Mistä voidaankin päätellä, että TT:n esittelemä "mullistava" myllykeksintö on pelkästään pienvoimaloihin tarkoitettu. Meinaan, saattaa olla 100 m pituisen voimansiirtoakselin ongelmat (paino yms.) "hieman" suurempia kuin kustannukset generaattorin sijoittamisesta tolpan nokkaan.
tarpeeksi merkittävään tuulivoimatuotantoon, ks fmin tilastot.
b) sähkön sdiirto pitkiä matkoja ei ole järkevää häviöiden takia.
-> koko maan kattava tuulivoimatuotanto on utopiaa.
> tarpeeksi merkittävään tuulivoimatuotantoon, ks fmin tilastot.
Ai jassoo, nyt löytyy jo kelvollisia tilastoja eli vähintään rannalta ja mieluiten avomereltä ja 100-150 m korkeudelta mitattuja tuulennopeuksia?
Vai tarkoititko sittenkin jotain lentoasemien 10 m korkeudesta tekemiä mittauksia, joilla ei ole paljoakaan asian kanssa tekemistä?
> b) sähkön sdiirto pitkiä matkoja ei ole järkevää häviöiden takia.
Niin, tämänpä takia ei sähköä lainkaan liikutella esim. Suomen ja Ruåtsin välillä...
Nyk. verkon kestävyydestä tulee kyllä ongelma välittömästi, kun aletaan rakentamaan kymmenien tai satojen megawattien tuulipuistoja jonnekin huitsin nevadaan, mutta rahallahan nämä ongelmat ovat yleensä ratkenneet ;-)
http://www.wunderground.com/MAR/eum.html?map=wave
"Kun Suomellakin on pituutta toista tuhatta kilometriä, tyyntä säätä harvemmin sattuu koko maan mitalle - ja vielä harvemmin niin, että tilanne tulee täytenä yllätyksenä. "
Kun tuuleton jakso tulee (ennustettu tietenkin), millä sähkö silloin tuotetaan? Se on ihan sama onko isojen vai pienten poikien lelut kyseessä, kun ei tuule niin ei tuule.
Onko sulla kasvihuonepäästöjen kannalta ydinvoimalle vaihtoehtoa?
Ei tuulivoimalla ole tulevaisuudessakaan tarkoitus kaikkea sähköä tuottaa. Hyvin harvoin on täysin tyyntä monessa paikkaa. Mielestäsi varmaan ilmalämpöpumputkin ovat järjettömiä, koska joskus on kovia pakkasia ja silloin lämpöä tarvitaan muista lähteistä. Onko tuulivoima mielestäsi kasvihuonepäästöjen kannalta huono vaihtoehto? Ja onko ydinvoima mielestäsi ainoa kannatettava energiantuotantomuoto?
Mielestäsi varmaan tuulivoiman 1kWh vastaa ydinvoiman 10kWh:ta, on se niin hyvä. Ja ledeillä valaistaan lähes ilman voimaloitakin, ne kun ei kuluta juuri yhtään sähköä eikä lämpene.
jos euroopassa voidaan korvta vaikka 10% sähköstä tyylivoimalla onko se huono juttu?.
tekniikat menee eteenpäin pikkahiljaa joten miksi pitäis junan kulkua hidastaa.
joskus se ydin voimakin on tiensä päässä kuten öljy jokatapauksessa tarvitaan uutta tilalle ja siinä tarvitaan kokeilua ja välivaiheita.
Edellä ollaan täysin oikeassa. Jokaista tuulivoimalaa kohti pitää olla reservissä saman verran nopeasti säätyvää sähköntuotantoa.
Tämän vuoksi tuulivoiman mallimaa Tanska on samalla hiilidioksidipäästöjen kauhumaa, 80% sähköstä tuotetaan hiilellä.
Oletetaan että pitkä maa kompensoi ja tuulivoiman ailahtelut saadaan hoidettua toiseen paikkaan sijoitetulla tuulivoimalla. Mutta silloinhan tuulivoiman kapasiteettia pitää nostaa hurjasti jotta etelän tuulet kompensoi pohjoisen tyvenet. Entä sitten kun tulee se päivä että koko maassa ei tuule?
Suomessa tuulee ihan liian vähän tuulivoimaa ajatellen. Rannikollakin päästään vain noin 6m/s keskituuliin ja keskimaassa vain 4m/s, kun voimalat vaativat yleensä noin 8-12m/s toimiakseen kunnolla.
No onko ilmalämpötalossa varavoimaa täyden lämmitystehon verran? On, sillä jollain se kämppä pitää lämmittää myös 30 asteen pakkasella kun ilppi ei enää käynnisty lainkaan.
Aivan, ilmalämpöpumpulla ei voida korvata täysin muita lämmönlähteitä, koska ilmalämpöpumppu ei pysty kovilla pakkasilla hoitamaan lämmitystä. Onko ilmalämpöpumppujen käyttö tämän vuoksi turhaa?
Vastaavasti, kannattaako tuulienergia jättää kokonaan hyödyntämättä siksi, että joskus ei tuule?
> Edellä ollaan täysin oikeassa. Jokaista tuulivoimalaa kohti pitää olla reservissä saman verran nopeasti säätyvää sähköntuotantoa.
No ei sulla ihan turhan nopeasti ajatus kulje. Liekö joku remmi löysällä?
Ensin yksi fakta pellen ihmeteltäväksi: jokaiselle voimalaitokselle, jopa 1600 MW ydinvoimalalle, pitää löytyä sen verran reserviä /säätövoimaa, ettei koko sähköverkko romahda, mikäli ko. laitos tipahtaa jonkin vian vuoksi yllättäen pois verkosta.
Yksittäisen tuulivoimalan teho on niin pieni, ettei sen simahtaminen missään tunnu. Toisaalta *kaikkien* tuulivoimaloiden simahtaminen samanaikaisesti on ihan täysi mahdottomuus - ottaen huomioon, että asumme ihan vaan pikkuisen Tanskaa suuremmassa maassa. Eli reserviä pitää olla, mutta sen ei tarvitse olla mallia vesivoimala tai kaasuturbiinit 5 min hälytysvalmiudessa, jos/kun ns. vapaan tuulen ennustustarkkuutta saadaan parannettua.
Nykyisillä sääennusteilla (lue: malleilla) ei saada kovinkaan hyvin ennustettua tuulen nopeuksia yli 100 m korkeudessa, koska mallien kehityksessä on keskitytty maan pinnan oloihin.
> Tämän vuoksi tuulivoiman mallimaa Tanska on samalla hiilidioksidipäästöjen kauhumaa, 80% sähköstä tuotetaan hiilellä.
Tanska on CO2 päästöjen kauhumaa, koska siellä on perinteisesti tuotettu öbaut kaikki energia hiilivoimalla. Eihän siellä, sattuneesta syystä, paljoa vesivoimaa olekaan, tai turvesoita....
Tuulivoima on hyvinkin pitkälti jälkikäteen päälle liimattu juttu, jolla on - tehokkaan markkinoinnin avulla - saatu luotua mielikuva jonkinmoisesta ympäristöteknologian mallimaasta. Mikä siis on silkkaa valhetta. Vrt. ydinvoimasta "luopunut" Ruåtsi, jossa ydinvoimakapasiteetti on vain kasvanut luopumispäätöksen jälkeen (1 vikapesä suljettu ja muiden tehoja nostettu).
Tanskan ongelmina ovat
- pieni maa = likimain samat tuuliolot koko maassa
- säätövoiman puute = ei vesivoimaa, isot lämpövoimalat varsin "hidasliikkeisiä" eli käynnistys kestää tunteja, jos/kun ennustettu tuulirintama sattuu vaikka myöhästymään muutamalla tunnilla
> Suomessa tuulee ihan liian vähän tuulivoimaa ajatellen. Rannikollakin päästään vain noin 6m/s keskituuliin ja keskimaassa vain 4m/s, kun voimalat vaativat yleensä noin 8-12m/s toimiakseen kunnolla.
Koita nyt jo vähitellen, pelle, uskoa, että vapaan tuulen nopeus (=tuulen nopeus 100+ m korkeudella tasaisessa maastossa & meren yllä, mäkisessä maastossa pinnan vaikutus ulottuu vielä korkeammalle) on jotain ihan muuta kuin 1) sääennusteiden lupailema 2) jostain lentokentän sääasemalta mittailtu nopeus ... en nyt muista ulkoa, mutta 2x 10 m korkeudelta mitattu nopeus ei liene kaukana totuudesta.
Hyvä gagd agfsdf, nyt ei kyllä päätelmäsi osuneet oikeaan. Mistä päättelit moista?
Pystyakselituuliturbiini ei ole mikään uusi keksintö, kuten tuosta uutisesta on varmaan moni päätellyt. Eikä uutisessa kerrota, onko tuossa jotain parempaa perinteisiin pystyakseliturbiineihin verrattuna.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Darrieus-roottori
http://www.verticalwind.se/SV/technology.html
http://www.thebackshed.com/Windmill/AssemblyA.asp
Suuret voimalat eivät ole ihan sattumalta nykyisen mallisia vaaka-akaseloituja, sillä tuollaisen hyötysuhde on selvästi parempi kuin pysytyakselisessa.
Kotitarvenäpertelijälle tällä ei ole merkitystä, sillä on joksenkin yhden tekevää että onko pikkumyllyn lavan mitta metrin vai puolitoista metriä, mutta kymmenien mertien lavoissa tällä alkaa jo olla merkitystä.