Päivän Hesarissa kerrottiin että 70 % suomalaisista tuomitsee nykyisen metsänhoitotavan. Avohakkuualueista ei tykätä.
No, mhy-periaatteella ajatellen, koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Mutta onkohan varaa tuollaiseen ylimielisyyteen? Onko taloudellinen tulos ihan varmasti niin paljon parempi kuin muilla puuntuotantovaihtoehdoilla jotta kannattaa ottaa riski minkä yleisen mielipiteen aiheuttama vastustus aiheuttaa?
Meikäläistä kyrsitytti puolenkytä vuotta sitten kun talomme vierestä hakattiin satavuotias havumetsä. Räknäilin että vaikka kaikkiaan hakkuualue oli jotain 6-8 ha, kylläpä maisema muuttui! No, esteettinen elämys on toinen juttu, mutta toinen on tuollaisen avohakkuun aiheuttamat haitat ympäröiville kiinteistöille. Tämä hakkuualue sijaitsee 300 m päässä meren rannasta, harjulla jonka pohjoispuolella on 2-3 km pitkä jokilaaksossa sijaitseva peltoalue. Siis erittäin altis paikka sekä etelän että pohjoisen puoleisille myrskytuulille. Hakkuualueeseen rajoittuu 11 asuttua tonttia. Meidän talomme lisäksi toinen vakituinen asukas ja loput kesämökkiläisiä.
Pahiten kärsi hakkuuaukon pohjoislaidalla sijaitseva mökkitontti, josta hakkuun jälkeinen eka myrsky kaatoi ehken viitisenkymmentä tukkipuun kokoista kuusta. Kaksi puista kaatui mökin katolle. Meidän pihasta on kaatunut "vain" puolenkymmentä puuta, mutta kaksi näistä sähkölinjalle, ja sähkö- sekä puhelinlinjalle kaatuu puita yhä joka myrskytuulen yhteydessä, kaikkiaan ehken parikymmentä puuta on poistettu langoilta, 3-4 katkennutta tolppaa uusittu jne...
Onko se kumma että 70% kansasta vastustaa avohakkuita?
Tuulelle alttiit (vesistöön tai peltoaukeisiin rajoittuvat, harjujen laet) asutuksen vieressä sijaitsevat kohteet ovat ongelmallisia! Niille pitäisi olla erityisvaatimukset hakkuun suhteen. Muuten meininki vaikuttaa siltä kuin väenväkisin kaivettaisiin verta omasta nokasta :-(
Tuossa vieressä sijaitsevassakin kohteessa oli täysimittainen puuston alispuustona n. 10-15 m kokeita puita, olisko rinnankorkeudelta 12-15 cm paksuja etenkin teihin rajoittuvilla alueilla. Nyt ymmärrän että eihän niitä voinut jättää, se on vastoin metsänhoidon periaatteita (ihan tosissaan en kyllä ymmärrä miksi ei...). Mutta jos kuitenkin, aukon reuna-alueille olisi jättänyt suojuspuustoksi tuota alispuustoa, mitä se olisi lopulta haitannut? Alue maaperä on muokattu, nyt koivupuskat alkavat olla puolitoistametrisiä, ja kohta varmaan saadaan vattua jos viitsitään lähteä puskiin.
MHY:lle menevä metsänhoitomaksu tullee poistumaan, mutta VVM:n elkeet tuntien maksu säilyy ja jatkossa täyttää valtion kassaa. Vai mikä on teidän veikkauksenne tämän suhteen?
No, mhy-periaatteella ajatellen, koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Mutta onkohan varaa tuollaiseen ylimielisyyteen? Onko taloudellinen tulos ihan varmasti niin paljon parempi kuin muilla puuntuotantovaihtoehdoilla jotta kannattaa ottaa riski minkä yleisen mielipiteen aiheuttama vastustus aiheuttaa?
Meikäläistä kyrsitytti puolenkytä vuotta sitten kun talomme vierestä hakattiin satavuotias havumetsä. Räknäilin että vaikka kaikkiaan hakkuualue oli jotain 6-8 ha, kylläpä maisema muuttui! No, esteettinen elämys on toinen juttu, mutta toinen on tuollaisen avohakkuun aiheuttamat haitat ympäröiville kiinteistöille. Tämä hakkuualue sijaitsee 300 m päässä meren rannasta, harjulla jonka pohjoispuolella on 2-3 km pitkä jokilaaksossa sijaitseva peltoalue. Siis erittäin altis paikka sekä etelän että pohjoisen puoleisille myrskytuulille. Hakkuualueeseen rajoittuu 11 asuttua tonttia. Meidän talomme lisäksi toinen vakituinen asukas ja loput kesämökkiläisiä.
Pahiten kärsi hakkuuaukon pohjoislaidalla sijaitseva mökkitontti, josta hakkuun jälkeinen eka myrsky kaatoi ehken viitisenkymmentä tukkipuun kokoista kuusta. Kaksi puista kaatui mökin katolle. Meidän pihasta on kaatunut "vain" puolenkymmentä puuta, mutta kaksi näistä sähkölinjalle, ja sähkö- sekä puhelinlinjalle kaatuu puita yhä joka myrskytuulen yhteydessä, kaikkiaan ehken parikymmentä puuta on poistettu langoilta, 3-4 katkennutta tolppaa uusittu jne...
Onko se kumma että 70% kansasta vastustaa avohakkuita?
Tuulelle alttiit (vesistöön tai peltoaukeisiin rajoittuvat, harjujen laet) asutuksen vieressä sijaitsevat kohteet ovat ongelmallisia! Niille pitäisi olla erityisvaatimukset hakkuun suhteen. Muuten meininki vaikuttaa siltä kuin väenväkisin kaivettaisiin verta omasta nokasta :-(
Tuossa vieressä sijaitsevassakin kohteessa oli täysimittainen puuston alispuustona n. 10-15 m kokeita puita, olisko rinnankorkeudelta 12-15 cm paksuja etenkin teihin rajoittuvilla alueilla. Nyt ymmärrän että eihän niitä voinut jättää, se on vastoin metsänhoidon periaatteita (ihan tosissaan en kyllä ymmärrä miksi ei...). Mutta jos kuitenkin, aukon reuna-alueille olisi jättänyt suojuspuustoksi tuota alispuustoa, mitä se olisi lopulta haitannut? Alue maaperä on muokattu, nyt koivupuskat alkavat olla puolitoistametrisiä, ja kohta varmaan saadaan vattua jos viitsitään lähteä puskiin.
MHY:lle menevä metsänhoitomaksu tullee poistumaan, mutta VVM:n elkeet tuntien maksu säilyy ja jatkossa täyttää valtion kassaa. Vai mikä on teidän veikkauksenne tämän suhteen?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Sehän jäljittelee tehokkainta luonnollista metsänuudistumistapaa, eli metsäpaloa. Suojavyöhykkeet naapuripalstalle ja mökkitontteihin voi jättää. Tekee ne poimintahakkuina..
Avohakkuussa ei käsittääkseni synny lainkaan tuhkaa, kuten metsäpalossa. Siten ravinteiden kierto on olennaisesti hitaampaa. Sitäpaitsi metsäpalossa ainakin suurimmat petäjät jäävät pystyyn ja säilyvät usein jopa hengissä.
Ehkäpä metsänomistaja olisi jättänyt puut pystyyn, jos olisit tarjonnut saman summan pystyynjättämisestä kuin metsäfirma maksoi kaatamisesta. Rahalla saa. Metsänomistajalla on oikeus ottaa metsästään lainsäädännön puittessa paras tuotto niin kauan kuin elämme markkinataloudessa. Jos sosialisoidaan, niin sosialisoidaan sitten kaikki, myös sinun mökkisi.
Minä kun olen harkinnut hankkia metsämaata, niin haluaisin tietää että kuinka voimakkaasti MHY voi ohjata metsänomistajan toimia. Voiko MHY esim. määrätä alueelle avohakkuun, vai onko metsänomistajalla oikeus tehdä hakkuut niinkuin parhaaksi näkee?
Ei MHY ole mikään jumalasta seuraava metsäalalla. Metsänomistaja päättää, kunhan lakia noudatetaan. Oleellinen kysymys on se, mitä laki asiasta sanoo. Ja se sanoo mm., että metsää ei saa hakata aukoksi liian nuorena. Se ei sitävastoin sano, että sinun on hakattava metsäsi aukoksi. Voit halutessasi vaikka suojella metsäsi, jolloin mitään ei hakata.
Aukkoja tehdään, koska se on taloudellista. Isot koneet tekevät työt tehokkaasti ja metsäfirmat maksavat paremmin aukkohakkuista. Harvennuspuun hinta on huomattavasti matalampi. Aukko metsittyy hyvin nopeasti. Runsaassa kymmenessä vuodessa tilalla on jo tiheä nuori puusto. Lehtipuut kasvavat paikalle muutamassa vuodessa. Ei se ole pahan näköinen.
olla lapsellinen kysymys.
Joopajoo. Siinä jytäsi moto kolme vuorokautta kolmessa vuorossa, eipä siinä enää paljon voinut lähteä kuskille tarjouksia tekemään. Nyt on kuulemma joku uusi systeemi, jossa rajanaapureille tarjotaan mahdollisuutta esim. maisemasyistä maksaa metsähakkuuta ennen säilytettävästä suojapuustovyöhykkeestä. Olispa tuolloinkin ollut.
En oikeastaan halua sosialisoida mitään enkä halua että omakotitalonikaan sosialisoitaisiin. Mistä tuollaisen käsityksen sait?
Toisaalta, sisko laitatti mökillään verannalle lasitukset, tätä varten hän joutui hakemaan kaikilta mökkitontin rajanaapureilta luvat eli lausunnot siitä etteikö tuo haittaa. Siitä huolimatta että ko. rakennusmuutos ei näkynyt kenenkään mökille, vaikka osalla rajanaapureista ei ollut edes rakennuksia tonteillaan. Eikä siitä varsinkaan ollut mitään haittaa kenellekään. Melkoista sosialisoitintia vai mitä? Mutta aukkohakkuun saa tehdä, kuten tässä tapauksessa, vaikka asuttuja tontteja on toistakymmentä rajanaapureina, hakkuun jälkeiset myrskyvauriot aiheuttavat merkittävää haittaa.
Kauankohan nykytilanne säilyy, "lainsäädännön puitteissa" voi muuttua eduskunnan päätöksellä ja jos 70% kansasta vastustaa nykyistä metsänhoitoa niin metsänomistajana pelkään sitä että voidaan mennä taas ojasta allikkoon. Kannattaako kaivaa verta nenästään?
kuten varmaan olet itsekin :-)
Metsälaki ja siihen pohjautuvat metsänhoitosuositukset säätelevät miten metsiä meillä käsitellään. Joissain tapauksissa metsäkäsittelyyn vaikutta myös muita lakeja / viranomaismääräyksiä ( esim kaavoitus, luonnonsuojelulaki).
Noiden lakien ja määräysten puitteissa metsänomistaja päättää, miten hänen metsäänsä käsitellään. Tätä metsänomistajan vapautta rajoittaa normaalissa talousmetsässä vain muutama seikka: Liian nuorta ei saa päätehakata. Jos päätehakkaa on uudistamisesta huolehdittava. Jos harventaa ei saa hakata liian harvaksi. Metsälaki 10 pykälän suojelukohteet huomioitava.
Aukkoa ei ole koskaan pakko tehdä.
Hyvin monenmoiset jatkuvat kasvatukset ja poimintahakkuut ovat mahdollisia, kunhan metsänomistaja on valmis hyväksymään kohonneista korjuukustannuksista seuraavan alhaisemman hinnan.
Joku siitä aukkoja vastustavasta enemmistöstä voisi tehdä vaikkapa oman kansanedustajansa kautta kansalaisaloitteen avohakkuut kieltävästä laista. Loppu olisikin sitten normaalia lainsäädäntötyötä
Metsäinssi on hokannut hyvin: "Joku siitä aukkoja vastustavasta enemmistöstä voisi tehdä vaikkapa oman kansanedustajansa kautta kansalaisaloitteen avohakkuut kieltävästä laista. Loppu olisikin sitten normaalia lainsäädäntötyötä"
Justiinsa tuota minä pelkään! Jos 70% kansasta on jonkun jutun takana niin poliitikoilla on tuossa vähän liian herkullinen paikka tehdä melkosia mokauksia. Eikö kannattaisi ennemmin yrittää muuttaa mielipidettä, pehmentää vähän meininkiä pikkuhiljaa eikä kertarysäyksellä?
Ensinäkin koko kysely on täyttä huuhaata. Uskoisin että kyselyyn vastaajista vastaajista alle 5% tietää miksi avohakkuita tehdään ja kuka päätöksen avohakkuun käytöstä tekee.
Jos tämä kysely tehtäisiin metsänomistajille ja vielä rajattaisiin kyselyn ulkopuolelle kaikki jotka eivät viimeisen viiden vuoden aikana ole puuta myyneet ( passiiviset), olisi tuloskin aivan toinen.
Olen 20 vuotta ostanut puuta. Aika usein ostan puuta ihmisiltä jotka eivät halua aukkoja metsäänsä. Joillakin on karvaita kokemuksia metsänviljelystä, toiset kammoksuvat avohakkuun rumaa jälkeä ja haluavat säilyttää metsän metsänä. Asia on näin ihan ok, hyväksyn heidän näkemyksensä enkä väitä että he olisivat mitenkään väärässäkään. Silloin joudun myös selvittämään miksi heidän järeän tukkileimikon harvennus / poiminta hakkuusta tarjoamani hinta on pitäjässä maksettuja huippuhintoja alhaisempi. Arvioisin, että vuoden aikana tekemistäni kaupoista on noin 30-50ha päätehakkuuikäisten metsien harvennuksia.
Kun menen metsänomistajan kanssa katsomaan hänen metsäänsä, tapaan aina ensin kysyä hänen omaa näkemystään; Miten sinä itse olet ajatellut tämän hakattavan?
Periaatteessa on ihan hyvä kun metsäkäsittelyn menetelmistä keskustellaan ja eiköhän sinne pehmeämpään suuntaan olla kaiken aikaa mentykin, muistelkaapa vain 70-luvun aurauksia, 30 tonnin metsäkoneita jne.
Metsällä on muitakin kuin puuntuotannollisia arvoja ja näiden arvojen merkitys kasvaa. Hyvä niin, omatkin harrastukseni löytyvät paljolti noiden arvojen ympäriltä.
Mutta kun tehdään kysely asiasta kohderyhmälle joka ei asiasta oikein mitään ymmärrä, ei tuloksistakaan voi vetää kummoisia johtopäätöksiä
En koe itseäni mitenkään passiiviseksi,ja vähät metsäni muutenkin ovat näiden tietäjien mukaan keskiarvoa puisempia ja paremmin hoidettuja,aukkoja ei ole.
En kuitenkaan koe muiden kaltaisteni kanssa kuuluvani mihinkään huuhaa joukkoihin.
Pakon edessä nämä "metsäammattilaiset" ovat nyt joutumassa perääntymään siitä puhtaasta yhden totuuden keinollisesta avohakkuun ja istutuksen kautta tapahtuvasta uudistamisesta.
Perussyy lienee raha,työtähän tuli valtavasti kun koko viljelyketju useine paikkaamisineen hoidettiin,se taas pakotti uusiin avohakkuisiin,oli keksitty ilkiliikkuja,maan rajojen tullessa lopulta vastaan loppuivat aukotkin ja maanomistajalta rahat,esimerkkejä on valtavasti.
Metsäalalla näitä viisaita tulevaisuuden täydellisiä tietäjiä on ollut paljon,esimerkkinä muutama vuosi sitten joku ostoinsinööri kirjoitti tällä palstalla ettei tukkipuunhinta voi nousta yli 50e/m3,perustellen kannattavuudella,sekin kuten monet muutkin tulevan tietämiset meni täysin pieleen,kuitenkin valtaosa meistä "hölmöläisistä" uskoo näihin tietäjiin ja toimii näiden täydellisten ohjeiden mukaan,olen tuolla metsissä puuhastellut yli 50 vuotta ja nähnyt valtavan kehityksen suuntaan jos toiseenkin,kun myrkynkylvö metsiin aloitettiin perusteltiin ettei vesakoitumista voi muuten estää,vastaavia esimerkkejä on valtavasti,liekö nuista mitään opittu.
Siinäpä tuon kyselyn varsinainen pointti on, jos alle 5% kansasta tietää miksi avohakkuita tehdään!
Tässä viittasit aiemmin siihen, että säätäkööt lait uusiksi jos eivät tykkää avohakkuista. No, tuossa prosessissa ei paljon metsänomistajilta kysytä, jos kansa (populistipoliitikot) tahtoo lait muuttaa. Tätä kutsutaan demokratiaksi, jos yli puolet (tässä jopa 70%) kansasta tahtoo jotain, se myös sen saa! Joten, lainsäädännön muuttamista ajatellen kysely tehtiin juuri oikealle kansanryhmälle, nimittäin yli 18-vuotiaille suomalaisille.
Vielä tuosta asuinalueihin rajoittuvien aukkojen tekemisestä. Minun mielestäni joku ennakkoilmoitus ja/tai kuulemismenettely olisi luotava, mikäli yli hehtaarin suuruinen aukko tehdään niin että se rajoittuu asuttuun tonttiin eli toisen palstan pihapiiriin. Tällöin voisi neuvotella siitä kuinka hakkuun aiheuttamat vahingot toiselle kiinteistölle voisi minimoida, voisi arvioida sitä, kuinka paljon nämä toimet vähentävät hakkuun tuottoa tai lisäävät kustannuksia ja sopia niiden korvaamisesta rajanaapureiden kesken. Tässä sitä olisi mhy:ille asiallista hommaa, toimia asiantuntijana ja välittäjänä näissä kysymyksissä!
Muutoin, täällä tuo sosialismin peikko kaivettiin esille mikäli metsänomistaja ei saa tehdä täysimääräisesti vahinkoa ympäriöivien kiinteistöjen omistajille. Minun mielestäni, ja Brysseliin lähteneen valituksen mukaan, selkeä jäänne SovietFinlandista on metsänomistajilta veroluontoisesti kerättävä metsänhoitomaksu. Siitä pitää päästä eroon.
Aika näyttää miten metsiä tulevaisuudessa hakataan.
teollisuudella menee nyt huonosti eikä metsurillakaan mene hyvin. Metsänomistajankin tulo on lopuksi kiinni siitä mitä firmat pystyy puusta maksamaan. sihen taas vaikuttaa sahatavaran paperin ym hinta maailmalla. tähän hintaan ei meikäläinen metsäteollisuus voi juuri vaikuttaa.
Puhut paljolti asiaa. Maisemaa huomattavasti muuttavat toimet asuntoalueella (kaava), edellyttävät kunnan/kaupungin lupaa. E-P:n metsäkeskuksen mukaan tämä koskee kaikia ( myös) harvennushakkuita.
Meillä (UPM-Kymmene) on yhtiön sisäinen ohje olla aina yhteydessä rajanaapureihin silloin, kun hakkuu
"muuttaa asuntoalueen maisemaa). Mikäli avohakkuu rajoittuuu suoraan asuntojen tontteihin, otan asian aina puheeksi. Jos myyjä ei jousta, eikä laillista estettä hakkuun toteuttamiseen ole, se toteutetaan.
Oikein vaiko väärin? Mennään taas sinne lainsäädännön puolelle ja sinne kaikkein pyhimmälle puolelle, nimittäin yksityisen omaisuuden suojaan. Mitä rajoituksia ( entisten lisäksi) voidaan asettaa metsänomistajalle. Kuka maksaa mahdollisten rajoitusten aiheuttaman tappion jos maksaa, niin koska ja millä arvolla?
Kuulostaa hyvältä tuo ohje "olla yhteydessä rajanaapureihin", mutta en nyt muista minkä firman leimat oli tuossa vieressä tehdyn avohakkuun jälkeen tukkien päissä.
En asu taajama-alueella, asun maaseudulla. Kaikkihan nämä ovat nykyisin kait jonkun kaavan alueella, vähintään yleiskaavan, taisit tarkoittaa asemakaava-aluetta eli taajamaa?
Kuitenkin kyse on minun mielestäni "asutusta alueesta" jos avohakkuuseen rajoittuu 2 vakituisen asunnon ja 9 kesämökin pihapiirit. Ehkä juuri tuon takia asiasta ei menty ennen hakkuuta mitään kyselemään rajanaapureilta?
Minusta tässä mennään siihen monilla muillakin aloilla esiin nousevaan yksityisen tuotantotoiminnan ja yleisen edun tai esim. luonnon- ja maisemasuojelun väliseen yhteensovittamiseen. Tästä on kyse silloin kun sellutehtaat velvoitettiin putsaamaan jätevetensä ja kaikissa "ympäristövaikutusten arviointia" vaativissa hankkeissa ja myös maatalouden ympäristön- ja maisemansuojelun toimissa. Kyse on siitä, mitä yhteiskunta voi/saa vaatia tuotantotoiminnalta niin että ko. toiminnan haitat saadaan minimoitua kuitenkaan tappamatta lypsävää lehmää eli sellaiset vaatimukset jotka toiminnan harjoittajan on kuitenkin mahdollista täyttää ilman että tuotanto loppuu kokonaan.
Tätä olisi metsäasioissakin syytä pohdiskella. Monesti kannattaa sopeuttaa tuotantoa jo ennen viimeistä pakkoa (kuten sinä olet tuon rajanaapureiden kuulemisen suhteen tehnyt) jotta näin saatu kokemus "hyvästä käytännöstä" joka toimii, olisi ohjeena tiukkenevalle lainsäädännölle - vaihtoehtona byrokraatin hatustaan kaivamille määräyksille joilla ei käytännön elämässä ole mahdollista toimia. Tajuaakohan kukaan mitä yritän selittää?
Miksi uikutat nyt. Olisitte noiden 10 naapurin kanssa maksaneet metsänomistajalle hakkaamattomuudesta aiheutuneet menetykset. Suomessa on voimassa yksityinen omistusoikeus ja markkinatalous. Aukon reunalta voi kaatua puita aina. Ei ole merkitystä sillä, kenen maalla nuo kaatuneet puut ovat. Miksi metsänomistajan pitäisi antaa tuulen kaataa osan puistaan, jotta naapurin puut säästyisivät. LOPETA VALITTAMINEN.
Joo, jooo... olisin varmaankin maksanut, mutta etkö tajua mitä oikein uikutan. Mistä minä tai kukaan muukaan rajanaapuri osasi lähteä tarjoamaan yhtään mitään, kun ennen hakkuuta ei asiasta ollut mitään tietoa. Metsänomistaja asuu kaupungissa n. 50 km päässä, hänet olen tavannut kerran joskus parikytä vuotta sitten. Saattoi hakkaaja olla hänen perikuntansakin.
ENKÄ LOPETA VALITTAMISTA ENNEN KUIN NYKYKÄYTÄNTÖ MUUTTUU! Rajanaapureille tulisi kertoa jos viereen tulee pihapiiriin rajoittuva avohakuu! Vielä parempi jos tällöin olisi keskustelumahdollisuus siitä, että syntyneen aukon haittoja vähennetään, jos naapurit ovat valmiit korvaamaan tässä synytyvän taloudellisen mentetyksen.
Samalla logiikalla voidaan vaatia aina naapurin kuulemista aukkohakkuun yhteydessä ja se vie aikaa ja kuluttaa rahaa metsänomistajalta. Teidänkin tapauksessanne kuultavia olisi ollut 11 tonttia/tilaa (ja kuinkahan monta omistajaa?). Kuinka moni mahtaa olla ylipäänsä tavoitettavissa? Aukko altistaa aina puut kaatumisvaaralle, ei pelkästää asuntojen ja pihapiirien tapauksessa, vaan myös metsätiloilla.
Puita ei ylipäänsä pitäisi istuttaa rakennusten läheisyyteen. Jos ne kaatuvat rakennusten päälle, kannattaa katsoa vain peiliin. Ja puiden kaatumisen osalta ei ole eroa sillä, onko kyse naapurin vai omista puista. Miksi metsänomistajan pitäisi antaa tuulen kaataa omat puunsa, mutta ei naapurin puita?
Vai ei pitäisi istuttaa puita rakennusten läheisyyteen?
No, meillä on tämä talo istutettu joskus sata vuotta sitten tähän puitten viereen. Ei maha mitään... Samoin nuo kesämökit lähistöllä on rakennettu metsätonteille, eikä niiden omistajat ole mitään puita istutelleet.
Suo siellä, vetelä täällä... Jos ei tuo naapureiden huomioon ottaminen niinkin rankasti lähiympäristöön vaikuttavan toimen kuin pihapiiriin rajoittuvan avohakkuun yhteydessä tule kyseeseen niin pahaa pelkään että tuo 70% kansalaisia jotka eivät hyväksy (ymmärrä) nykyistä metsänhoitotapaa, se prosenttiluku tulee vaan kasvamaan. Elämme demokratiassa. Enemmistö säätää lait. 70% on enemmistö. Metsänomistajat eivät ole enemmistö.
Joo, metsänomistaja voi antaa kaataa omat puunsa, joko motolla yhdellä kertaa tai sitten osan metsurihommana sen jälkeen kun myrsky on pistänyt ne kumolleen. Nyt onneksi tuli pakkaset ja routa, tänä talvena tuskin kaatuu enää lisää puita. Nääs, suurin osa hakkuuaukon reunalla olevista puista kaatuu juurineen, etenkin roudattoman ajan talvimyrskyissä. Kyllä ne voi myydä. Tietysti on kalliimpaa käydä poimimassa ne myrskynkaatamat, mutta minähän esitinkin että "pehmennetyn" aukon lisäkustannukset sovittaisiin rajanaapurien kesken. Pahaa pelkään että kun se 70% pääsee äänestämään tästä asiasta, niin nuo kustannukset tulevat metsänomistajan eli avohakkaajan maksettavaksi, vai miten luulet?
Vertaa tosiaan asia siihen, että kesämökin veranta lasitetaan, mökin joka ei ole näköyhteydessä naapurimökkeihin. Tämä vaatii rakennusluvan. Rakennusluvan ehtona on lausunto (en vastusta...!) kaikilta rajanaapureilta, oli tontti sitten asuttu tai ei. Kuulostaa järjettömältä, mutta se että tehdään 6-8 ha hakkuuaukko, joka rajoittuu 9 kesämökin ja 2 vakituisen asunnon pihapiiriin, sen saa tehdä ilman mitään ennakkoilmoitusta, ilman mitään mahdollisuutta neuvotella suojavyöhykkeistä jne...
Luuletteko että tämä homma jatkuu tähän tapaan, vaikka 70% äänestäjistä on sitä vastaan, jos metsänomistajan eli metsänhoitoyhdistyksen ainoat kommentit asiasta ovat "Puita ei ylipäänsä pitäisi istuttaa rakennusten läheisyyteen" :-(
Muistanko väärin, vai onko tuollaisia aukot peittäviä maiseman suojakaistoja jätetty teiden varsille, esim. museoteiden vieressä olevien hakkuiden yhteydessä?
Jouko Ahonen ehdotti jonkun sellutehtaan lopettamisen yhteydessä lääkkeeksi puupulaan: Kaikki uudistuskypsät metsät aukoiksi tai muuten niile kova raippavero.
Saksassa on vain harvenneltu ja nyt on sormi suussa että mitä niille jättikuusikoille oikeen tehdään.
Jos sinne kuusikkoon jotain jätät niin ne kaatuu ensimmäisessä vähänkin kovemmassa tuulessa. Ja sitten ei kun taas korjaamaan. Ohuemmat eli nämä sinun "alispuut" taas katkee puolesta välistä.
Jokainen hakkaa metsäänsä niin kuin parhaimmaksi näkee. Jos se tekee aukon niin se siitä. Turha sinunlaisten tietämättömien on uikuttaa. Nuo sinun erityisvaatimukset on suoraan sanottuna perseestä.
Jossei taivu niin taittuu.
Pitäisi kysyä niiltä, joilla metsää on. Ja ehkä myös niiltä, jotka metsän arvoja jotenkin hyödyntävät. Mutta ei niiltä, jotka eivät ole koskaan metsää nähneetkään.
omistan pienen pläntin, noin 30 hehtaaria. en anna enää hakkauttaa aukkoja. jos ei muuta keinoa löydy olkoon sitten hakkaamatta.
mhy tarjosi, kun kyselin istutuksista, kaivuria sekä noin 50 % kalliimpia taimia kuin suoraan taimitarhalta saa. Aikoinaan tarjosi istutusmaan kyntämistä ojiksi, en suostunut siihenkään,enkä suostu kaivuriin nytkään.
loppui mhy:n "palveluiden" käyttö tähän. Tuo mhy maksu on täysin tarpeeton, oikeasti vaan vero.
Päivän Hesarin yleisönosastossa oli juttu, jossa pohdittiin samoja asioita, mitä kertoo se että 70% suomalaisista ei hyväksy avohakkuita ja mitä tästä voikaan seurata.
niin loppua ei tule
Kaupunkilaisena haluan jatkossa estää naapuritonteille rakentamisen, koska ne uudisrakennukset pilaavat maisemani. Kiinteistönikin arvo siinä varmaan alenee. Eli haluan ehdottoman kiellon, luulenpa että 90% tontin, varsinkin järvimaisematontin omistajista on samaa mieltä.
En myöskään halua että kaupungin vähäiset metsät hakataan aukkohakkuulla ja alueelle rakennetaan uusia taloja. Metsät ovat kauniita ja tuovat viihtyisyyttä asuntoalueelle. Siis, totaalikielto kaupunkialueiden metsien hakkuille. Luulenpa että jos kysyttäisiin, 90% hakkuualueen lähistön asukkaista olisi samaa mieltä. Rakentakoot jonnekin muualle.
Mitähän vielä...ai niin..
Kaatopaikka ja jätevedenpuhdistamo ovat niin lähellä, että haju tuntuu, samoin pari sellutehdasta. Vaadin että ne siirretään kauemmaksi. Väitänpä, että jos järjestettäisiin kysely, ainakin 85 % kyselyyn vastaajista ei hyväksy paskanhajua tontillaan, vaan vaatisivat niiden siirtämistä riittävän kauaksi jos vain pystyisivät ja maksajana olisi joku muu kuin itse.
No, mikä oli tarinan opetus?
Parempi kun hyväksyy asiat niin kuin ne on, säästyy paljolta päänvaivalta. Naapuritonteilla ja kauempana tapahtuu paljon sellaista mikä olis kiva kieltää jos olis valtaa ja muut maksaisivat kiellon aiheuttamat tulonmenetykset/kulut.
Onneks ei olla vielä tuossa tilanteessa.
Mitä demokratiaan tulee, niin sehän toimii juuri niin, että enemmistö päättää vähemmistön asioista riippumatta siitä maksaako ko enemmistö päätöksensä vuoksi vähemmistöille aiheutuneita kuluja. Yleensä ei maksa.
Hei, etkö tiedä mitään esimerkiksi rakennuslupaan kuuluvasta byrokratiasta? Etkä ympäristövaikutusten arvioinnista, ja naapureiden sekä kansalaisten valitusmahdollisuuksista erinäisten hankkeiden toteutussa?
Minun käsitykseni mukaan metsänhoito eli avohakkuu on viimeisiä taloudellisen toiminnan muotoja, jossa saa tehdä mitä lystää ilman että siihen on kellään naapurilla nokan koputtamista?
Esimerkiksi se, että kuisti lasitetaan, vaatii rakennusluvan (siis täällä haja-asutusalueellakin!) ja sitä varten tarvitaan lausunnot KAIKILTA rajanaapureilta. Esimerkiksi siltä kaupunkilaiselta metsänomistajalta, jolla ei ole mitään rakennuksiakaan tontillaan.
Joko et tiedä sitä mikä on tilanne tämän päivän Suomessa, mitä omalla tontillaan saa tehdä keltään lupaa kysymättä. Nyt ollaan siinä tilanteessa että valitusmenettelyllä ikävä naapuri voi estää tai ainakin vuosikausia hidastaa erinäisten tuotantohankkeiden toteutusta, tämä koskee niin kaatopaikkoja, suuria karjatalousrakennuksia, jätteenpolttoa, kivilouhoksia, jne...
Enkä välttämättä halua että sama byrokratia tulee metsäpuolelle. Valitettavasti nykyiset metsäammattilaiset pistävät päänsä pensaaseen tässä kysymyksessä sen sijaan että hakisivat aktiivisesti kompromissia metsänkäsittelyssä siten että yleinen mielipide saataisin metsäsektorin toiminnalle myönteiseksi. Tällöin on vaara että toiminnan muuttuminen tulee ylhäältä ohjatuksi, poliittisen päätöksenteon kautta. Näinhän se demokratiassa menee, jos enemmistö kansalaisista vastustaa avohakkuita, niin silloin enemmistö voi käyttää poliittista valtaansa ja säätää lain jossa määrätään metsänomistajien oikeuksista omilla maillaan. Näin se vain on, omistusoikeus on rajaton perustuslain mukaan, mutta yhteiskunta voi esimerkiksi luonnon- ja maisemansuojelun perusteella rajoittaa metsänomistajan oikeuksia, voidaan määrätä esim. rakennuslupaa vastaavalla prosessilla käsiteltävä toimenpidelupa hakkuisiin, jolloin kuultaisiin naapureita, jne...
Paljon järkevämpää olisi tiedottaa naapureille tulevista hakkuista, etenkin silloin jos se rajoittuu naapurin pihapiiriin. Tällöin voisi neuvotella mahd. "pehmennyksestä" pihapiiriä vasten tulevalla hakkuualueella, metsänomistaja voisi "myydä" naapurille palstallaan olevan pystyyn jätettävän maisema- ja tuulensuojapuuston. Eikös tämä olisi kaikkien etu? Etenkin Metsänhoitoyhdistysten, jotka voisivat hoitaa näitä asioita, jotain ihan tosiaan hyödyllistäkin - en käsitä miksi täällä ainaskin tuo kysymys on kyseiselle neuvontajärjestölle kuin punainen vaate?