Vannoin pienenä, etten koskaan tule sanomaan "Silloin kun minä olin nuori". Valitettavasti joudun pyörtämään puheeni.
On se kumma, kun ei enää lapselle opeteta pöytä(usein ei muitakaan)tapoja, vaan niitä joudutaan sitten koulussa, työpaikalla tai vaimon/aviomiehen toimesta kädestä pitäen vanhempana näyttämään.
Okei, aina ei vanhemmat todellakaan ehdi/jaksa/pysty pitkän työpäivän jälkeen komentaa sikailevaa lapsilaumaa, mutta tämä kostautuu viimeistään silloin kun ensi kertaa lähdetään koko perheen voimin ravintolaan.
Ei hetkeäkään voi se viisivuotias istua paikallaan ruokapöydässä, vaan vilistää ympäri ravintolaa tai ainakin nyhtää pöytäliinaa tai kiukuttelee tai heittelee patonginpaloja tai muita esineitä. Eipä siitä voi lasta syyttää, jos on kotona saanut mellastaa ja leikkiä ruualla miten huvittaa.
Lisäksi hyvää tarkoittavat ravintoloitsijat rakentavat pallomeriä ja leikkinurkkauksia ravintoloihin. (No, mikäpä siinä; onhan siellä baaritiskejäkin, jossa aikuiset sitten voivat leikkiä. Tosin homman idea ei taida tällaisessa illanvietossa toteutua...)
Lumista talvea!
On se kumma, kun ei enää lapselle opeteta pöytä(usein ei muitakaan)tapoja, vaan niitä joudutaan sitten koulussa, työpaikalla tai vaimon/aviomiehen toimesta kädestä pitäen vanhempana näyttämään.
Okei, aina ei vanhemmat todellakaan ehdi/jaksa/pysty pitkän työpäivän jälkeen komentaa sikailevaa lapsilaumaa, mutta tämä kostautuu viimeistään silloin kun ensi kertaa lähdetään koko perheen voimin ravintolaan.
Ei hetkeäkään voi se viisivuotias istua paikallaan ruokapöydässä, vaan vilistää ympäri ravintolaa tai ainakin nyhtää pöytäliinaa tai kiukuttelee tai heittelee patonginpaloja tai muita esineitä. Eipä siitä voi lasta syyttää, jos on kotona saanut mellastaa ja leikkiä ruualla miten huvittaa.
Lisäksi hyvää tarkoittavat ravintoloitsijat rakentavat pallomeriä ja leikkinurkkauksia ravintoloihin. (No, mikäpä siinä; onhan siellä baaritiskejäkin, jossa aikuiset sitten voivat leikkiä. Tosin homman idea ei taida tällaisessa illanvietossa toteutua...)
Lumista talvea!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Älä menee koskaan viikonloppuna (varsinkaan päivällä) Rossoon tai vastaavaan. Kierrä kaukaa yleensäkin tuohon aikaan ne ravintolat, jotka mainostavat itseään "myös lapset huomioivina". Noihin menee moukat kakaroineen.
on viisainta kääntyä ovelta ja etsiä parempi ravintola.
Eikä minulla ole mitään lapsia vastaan, itsellänikin on yksi, tosin jo 23 vuotias. Ulkona syöminen on kuitenkin juhlaa, eikä juhlaan kuulu ulvova Mika Petteri ja sen sata kaveria.
Ravintolaan mennessä kierrän kaukaa lapsiystävälliset ravintolat. Samoin, jos ravintolassa on jokin leikkinurkkaus, menen mahdollisimman kauas siitä.
Nyt olen uudessa tilanteessa, kun miesystävällä on 4-vuotias tyttö ja syömistavat ovat kamalat. Olen muutaman kerran pyytänyt heidät kahdestaan syömään. Eka kerralla pidin suuni kiinni ja ihmettelin hiljaa; tyttö otti ruokaa isänsä lautaselta, välillä minunkin lautaselta, pani jämiään meidän lautasille, koski moniin leipiin, vaikkei syönyt niitä, kävi näykkimässä pöydässä etukäteen vähän väliä... Seisoo tuolilla ja pelleilee pöydässä, leikkii kaikella ruoalla... Tyttö kantaa ruokaa ympäri huushollia jne. Jos käydään jossain hampurilaispaikassa (joihin olen tässä tilanteessa joutunut), tyyli on sama.
Kun tyttö sotki kankaisen nojatuolini suklaaseen ja isä ei ollut moksiskaan, päätin, että nyt komento muuttuu. Kun kerran isä ei pidä tyttöä kurissa, minä komennan häntä omassa kodissani, vaikka se on minulle äärimmäisen vastenmielistä. Olen kieltänyt syömisen missään muualla kuin pöydässä istuen - koskee myös aikuisia tytön läsnäollessa. En anna koskea millään lailla omaan ruokaani/lautaseeni. Kiellän ottamasta pöydästä mitään ennen kuin kaikki istuvat pöydässä. Ihan äärimmäisyyksiin en ole mennyt, mutta pikkuhiljaa aion "kiristää" tyyliä. Heidän kotonaan ja hampurilaispaikoissa en puutu asiaan muuten kuin että omaan lautaseeni en anna koskea.
Tyttö ymmärtää kyllä ja tottelee. Mistäpä hän voisi tapoja oppia, kun vanhemmat eivät opeta.
Tätä tapojen opettamattomuutta on vaikea ymmärtää kun isä itse on kuitenkin poikkeuksellisen hyvätapainen kaikin puolin. Mutta kai vanhemmat ovat sitten sokeita lapsensa käytöksen suhteen kun katsovat heitä vain ihastuksissaan - varsinkin kun lapsi ei ole aina läsnä.
Omaa kotiani en kuitenkaan anna lasten terrorisoida missän muodossa.
Oikea linja - myös sen pikkuprinsessan kannalta (oppii myöhemmin tarvitsemansa hyvät tavat). Ja jos ei jätkälle sovi, että pikkuneiti oppii tapoja, näytä molemmille ovea - siinä tapauksessa eivät ole arvoisiasi!
noo mistähän alkaisi,ehkäpä siitä että taidan itse kuulua tiukkis äiteihin.ollessamme jälleen kerran lasteni kanssa ruokailemassa ojensin lastani pöytätavoissa melko tiukaan sävyyn jolloin ystävällinen naapuripöydän kaikkitietävä haahka moitti kasvatustyyliäni ankaraksi ja julmaksi.ja haimpa kerran lapseni iltatarhan hoidosta jossa oli meneillään iltapala.näin suureksi hämmästyksekseni lapseni kirmaavan muiden kanssa pöydällä ilman että henkilökunta sitä noteerasi.
ja olipa kerta kun mummolassa sai mennä kesken ruokailun pelaamaan kivaa peliä.
kavereilla voi syödä olohuneen lattialla kuulemmma ihan laatikosta suoraan pizzaa.
no ihan kiva, että se on aina vanhempien vika!
mainittakoon että olen oolut ravintola-alalla 18 vuotta ja odotan lapsiltani sivistynyttä etikettiä jonka he luojankiitos tänä päivänä taitavat ovat iältään 13 ja 15
t tiukkis
ps. isän lepsuilu voi johtua huonosta omastatunnosta pikkutytärtä kohtaan ja neljävuotias on vasta aloittelija käytöstavoissa
mutta sinä olet hyvässä asemassa opettamaan koska omia vanhempia harvemmin niin hyvin uskotaan kertaheitolla.älä kuitenkaan komenna itseäsi pois hänen sydämestään:!!
Sinä näköjään pyrit kyllä opettamaan lapsiasi tavoille mutta tapakasvatustasi vesitetään joka puolelta (tutut ja vieraat mummot, kaverien luona, tarhassa jne.). Voin kuvitella, että on hankalaa kun tämän hetken suomalaisessa kulttuurissa ei näköjään lapsia saa komentaa.
"...isän lepsuilu voi johtua huonosta omastatunnosta pikkutytärtä kohtaan..."
Näin uskon osittain olevankin. Kuitenkin tuntuu käsittämättömältä, että vieraassa huushollissa annetaan sotkea miten vain - siis kerta kaikkiaan tehdä tuhoja!
"...neljävuotias on vasta aloittelija käytöstavoissa..."
Mutta jos isä käyttäytyy pöydässä hyväksyvästi ja kannustavasti lapsen pelleillessä, on aivan selvää, että tavat ei siitä parane.
"...älä kuitenkaan komenna itseäsi pois hänen sydämestään:!! ..."
Juu, tuotahan minä pelkäänkin kun muutenkaan en osaa olla lasten kanssa. Yritän olla puuttumatta liian moneen asiaan kerralla mutta aion kyllä pitää kiinni siitä, mitä olen sanonut. Esimerkiksi siitä, että minun kotonani ei syödä missään muualla kuin ruokapöydässä.
Kannattajalle:
Ei millään pahalla, mutta miesystäväni ei ole sitä tyyppiä, jota kutsutaan jätkäksi ;-) Jos mies olisi minulle niin yhdentekevä, että tällaisesta syystä heittäisin hänet pihalle, en olisi hänen lapsensa kanssa alkanut tuttavuutta edes tekemään. Sitä paitsi hän selkeästi yrittää kyllä "myötäillä" minun "komentojani". Jos hän yrittäisi vesittää niitä, niin silloin olisi tosiaan riidan paikka.
... eikä mikään sikolätti! Koskee myös
lapsiperheitä. Kun meille tulee näitä lapsia
jotka sotkisi mielellään jukurttiensa kanssa
pitkin taloa, niin kyllä niille kuuluu isäntä-
väen sanoa ellei lapsen vanhemmat sitä tee!
Syödään VAIN keittössä ruokapöydässä!
Se on lapsellekin paras että kasvattaa ja
opettaa alusta asti, kyllä kolmevuotiaskin
jo tosi paljon tajuaa mikä on oikein ja mikä ei.
Todellakin. Kasvatuksessa, tiukassakin, ei ole mitään vikaa. Ei sen enemmän vikaa kuin koulujen käymisessä myöhemmin elämässäkään!
Jos tämä keskustelu käytäisiin tuolla "äidit&isät"-osastolla, olisi varmasti paljon suuttuneita huonoja kasvattajia, jotka puolustaisivat tekojaan "antakaa meidän kasvattaa tavallamme" -tyyliin.