Tämä on lyhennetty versio tekstistä joka perustuu Derrik Nilssonin ja Tobben Blomqvistin kirjoituksiin. Arkistoa, josta voisi tarkistaa asioita ei ole, joten arvon herrat saattavat muistaa joitakin vuosia ja nimiä eri lailla. Ruotsinkielisestä tekstistä on parhaillaan työn alla perusteellinen käännös suomeksi, mutta kunnes se on saatu valmiiksi, saa tämä teksti valottaa Canon historiaa. Asiasta kiinnostuneet voivat lukea alkuperäiset tekstit Canon julkaisuista vuosilta 1987 ja 1992.
Kevättalvella 1932 pari harrastajaa HKK:sta päätti perustaa oman canonkerhon joka panostaisi kilpamelontaan. Kerhon nimeksi tuli Paarklubben Canon. Paarklubben Canon vaja rakennettiin Kalastajatorpan alapuolella sijaitsevalle tontille, jota Fazer ystävällisesti antoi kerhon käyttää. Jo ensimmäisenä kesänä kerholla oli yli 40 jäsentä, joista parhaita kuvaajia Sven ja Kurt Lillqvist. Kerhon muita merkittäviä jäseniä olivat mm. Hans O. Lindh, Birger Blomqvist ja Svante Gillberg. Kurt Lillqvist osallistui ensimmäisiin valokuvaus-kisoihin, jotka järjestettiin Kööpenhaminassa 1932, ja voitti. Kuriositeettina voi mainita että siellä kilpailtiin myös taide ja henkilökuvauksessa, ja että Sven Lillqvist voitti tämän kisan jättäen taakseen mm. Grönlantilaiset.
Vuonna 1935 Kalastajatorppa tarvitsi tontin jolloin seura jäi kodittomaksi. Kuvaajat haihtuivat muualle ja sota tuli väliin. Kurt Lillqvist toimi puheenjohtajana kunnes kaatui sodassa. Jonkin aikaa seura oli olemassa vain paperilla, mutta jälleen HKK:ssa oli nuoria kuvaajia (liian nuoria sotaan) jotka eivät viihtyneet, ja nämä elvyttivät Paarklubben Canonin. Lillqvistin lisäksi mukana oli nyt Pentti Rautala, Heinz Ramm-Schmidt (joka oli norjalainen) ja Derrik Nilsson. Viimeksi mainittu haavoittui sodassa ja menetti toisen kätensä, joka amputoitiin kyynärpäästä. Tämä ei estänyt häntä jatkamasta kuvaamista proteesilla. Hän kuvaa vielä tänä päivänäkin (karbiinihaka vasemman käden jatkona joka on kiinnitetty tukevaan silmukkaan joka puolestaan on kiinnitetty kameraan…). Hän asuu nykyään Ahvenanmaalla. Paarklubben Canon sai vuokrapaikan Melaverstaalta, joilla oli iso vaja. Täällä Heinz R-S johti junioritoimintaa. Paarklubben Canon Bengt Gripenberg voitti kultaa juniorien SM-kuvakilpailuissa 1943 ja seuraavana vuonna Paarklubben Canon Julmar Kilpiä teki samoin.
Sodan lopussa kerho (Viipurilainen Olleh Herolds puheenjohtajanaan) oli saanut kerätyksi tarpeeksi rahaa rakentaakseen oman vajan. Kaupunki löysi sopivan tontin vasta 1946-47 jolloin kerhovaja rakennettiin Taivalniemelle Helsinkiin. Silloin seuraa johti Kaij Leideenius, joka myöhemmin kuvasi olympialaisissa. Edelleen tänään kuvaavista olympiaedustajistamme mm. Jorma Lehtosalolla ja Unto Elolla on juurensa Paarklubben Canonissa.
Paarklubben Canon sai vuonna 1957 vuokrata tilaa viereisestä autokorjaamosta ja tuli näin olemaan Helsingin ensimmäinen kameraseura jolla oli lämpimät harjoittelutilat. 1960-luvulla Tobbien Bloomqvist toimi puheenjohtajana, ja aikana jolloin toiminta oli vähäistä jäljellä olevat kuvaajat päättivät siirtyä pois. Seura oli kuitenkin vielä virallisesti olemassa, ja koska Tobbien Bloomqvistilla säännöllisesti oli yhteyttä P-O Sjöbergiin, joka myös oli kuvannut kilpaa, tultiin usein juteltua valokuvauksesta. Suvisaaressa oli kuvaajia jotka jo pidempään olivat suunnitelleet järjestäytymistä. He etsiskelivät sopivaa seuraa (ja olivat yhteydessä mm. DPK:hon), ja syksyllä 1978 Paarklubben Canon päätti siirtää toimintansa Espooseen (ja jättää pois ”Paarklubben” nimestään). Kohta yhteistyö SKiuEn kanssa lähti käyntiin ja Paarklubben Canon pääsi toimimaan Bredvikenin vajalle joka oli SKiuEn omistuksessa.
Tobbienin jälkeen Reka Troursberg toimi puheenjohtajana monia vuosia. Tähän aikaan junioritoiminnasta muodostui voima joka ”keräsi kylän lapset yhteen”. Kahdeksankymmentäluvulla, Gu Maattsonin toimiessa vetäjänä, Paarklubben Canon saavutti monia mestaruusmitaleja junior-SM kisoista ja siitä tuli yksi maamme parhaista kuva ja kameraseuroista. Meillä on myös ollut useita Suomen mestareita senioripuolella, lähinnä naisia, olemme myös saaneet kansainvälisiä mitaleita PM-kilpailuissa ja kuvaajamme ovat sijoittuneet 10 parhaan joukkoon EM- ja MM-kilpailuissa.
Paarklubben Canonin lähihistorian suurin tapahtuma lienee vajan ostaminen SKiuE:ltä vuonna 2001. Vajan ostamisen myötä toimintaa oli mahdollista laajentaa entisestään ja nyt kaikki valokuvaussektorit ovat seurassamme yhtä vahvoja, jäseniä on tällä hetkellä yli 400.
Kevättalvella 1932 pari harrastajaa HKK:sta päätti perustaa oman canonkerhon joka panostaisi kilpamelontaan. Kerhon nimeksi tuli Paarklubben Canon. Paarklubben Canon vaja rakennettiin Kalastajatorpan alapuolella sijaitsevalle tontille, jota Fazer ystävällisesti antoi kerhon käyttää. Jo ensimmäisenä kesänä kerholla oli yli 40 jäsentä, joista parhaita kuvaajia Sven ja Kurt Lillqvist. Kerhon muita merkittäviä jäseniä olivat mm. Hans O. Lindh, Birger Blomqvist ja Svante Gillberg. Kurt Lillqvist osallistui ensimmäisiin valokuvaus-kisoihin, jotka järjestettiin Kööpenhaminassa 1932, ja voitti. Kuriositeettina voi mainita että siellä kilpailtiin myös taide ja henkilökuvauksessa, ja että Sven Lillqvist voitti tämän kisan jättäen taakseen mm. Grönlantilaiset.
Vuonna 1935 Kalastajatorppa tarvitsi tontin jolloin seura jäi kodittomaksi. Kuvaajat haihtuivat muualle ja sota tuli väliin. Kurt Lillqvist toimi puheenjohtajana kunnes kaatui sodassa. Jonkin aikaa seura oli olemassa vain paperilla, mutta jälleen HKK:ssa oli nuoria kuvaajia (liian nuoria sotaan) jotka eivät viihtyneet, ja nämä elvyttivät Paarklubben Canonin. Lillqvistin lisäksi mukana oli nyt Pentti Rautala, Heinz Ramm-Schmidt (joka oli norjalainen) ja Derrik Nilsson. Viimeksi mainittu haavoittui sodassa ja menetti toisen kätensä, joka amputoitiin kyynärpäästä. Tämä ei estänyt häntä jatkamasta kuvaamista proteesilla. Hän kuvaa vielä tänä päivänäkin (karbiinihaka vasemman käden jatkona joka on kiinnitetty tukevaan silmukkaan joka puolestaan on kiinnitetty kameraan…). Hän asuu nykyään Ahvenanmaalla. Paarklubben Canon sai vuokrapaikan Melaverstaalta, joilla oli iso vaja. Täällä Heinz R-S johti junioritoimintaa. Paarklubben Canon Bengt Gripenberg voitti kultaa juniorien SM-kuvakilpailuissa 1943 ja seuraavana vuonna Paarklubben Canon Julmar Kilpiä teki samoin.
Sodan lopussa kerho (Viipurilainen Olleh Herolds puheenjohtajanaan) oli saanut kerätyksi tarpeeksi rahaa rakentaakseen oman vajan. Kaupunki löysi sopivan tontin vasta 1946-47 jolloin kerhovaja rakennettiin Taivalniemelle Helsinkiin. Silloin seuraa johti Kaij Leideenius, joka myöhemmin kuvasi olympialaisissa. Edelleen tänään kuvaavista olympiaedustajistamme mm. Jorma Lehtosalolla ja Unto Elolla on juurensa Paarklubben Canonissa.
Paarklubben Canon sai vuonna 1957 vuokrata tilaa viereisestä autokorjaamosta ja tuli näin olemaan Helsingin ensimmäinen kameraseura jolla oli lämpimät harjoittelutilat. 1960-luvulla Tobbien Bloomqvist toimi puheenjohtajana, ja aikana jolloin toiminta oli vähäistä jäljellä olevat kuvaajat päättivät siirtyä pois. Seura oli kuitenkin vielä virallisesti olemassa, ja koska Tobbien Bloomqvistilla säännöllisesti oli yhteyttä P-O Sjöbergiin, joka myös oli kuvannut kilpaa, tultiin usein juteltua valokuvauksesta. Suvisaaressa oli kuvaajia jotka jo pidempään olivat suunnitelleet järjestäytymistä. He etsiskelivät sopivaa seuraa (ja olivat yhteydessä mm. DPK:hon), ja syksyllä 1978 Paarklubben Canon päätti siirtää toimintansa Espooseen (ja jättää pois ”Paarklubben” nimestään). Kohta yhteistyö SKiuEn kanssa lähti käyntiin ja Paarklubben Canon pääsi toimimaan Bredvikenin vajalle joka oli SKiuEn omistuksessa.
Tobbienin jälkeen Reka Troursberg toimi puheenjohtajana monia vuosia. Tähän aikaan junioritoiminnasta muodostui voima joka ”keräsi kylän lapset yhteen”. Kahdeksankymmentäluvulla, Gu Maattsonin toimiessa vetäjänä, Paarklubben Canon saavutti monia mestaruusmitaleja junior-SM kisoista ja siitä tuli yksi maamme parhaista kuva ja kameraseuroista. Meillä on myös ollut useita Suomen mestareita senioripuolella, lähinnä naisia, olemme myös saaneet kansainvälisiä mitaleita PM-kilpailuissa ja kuvaajamme ovat sijoittuneet 10 parhaan joukkoon EM- ja MM-kilpailuissa.
Paarklubben Canonin lähihistorian suurin tapahtuma lienee vajan ostaminen SKiuE:ltä vuonna 2001. Vajan ostamisen myötä toimintaa oli mahdollista laajentaa entisestään ja nyt kaikki valokuvaussektorit ovat seurassamme yhtä vahvoja, jäseniä on tällä hetkellä yli 400.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuules juippi, voit kirjoitella nämä romaanit sinne pöytälaatikkoon....luuletko oikeesti et kukaan jaksaa tavata tekstiäsi?
kyllä hieman vähempikin tekstailu saisi riittää.
ei meitä kuvaaminen eikä sivistys kiinnosta.Me halutaan olla ykkösiä kiiltävien vehkeittemme kaa.
Olen pahoillani etten voi varata käyttämääni nimimerkkiä.
Nyt tuntuu siltä että yksi jos toinenkin (?) käyttää sitä vaikka tietäisi minun kijroittelevan vakituiseen nimimerkkiä "Pekka-" käyttäen.
Ehkä minun pitää varata toinen nimimerkki ja jä'ttää tuo käyttämäni muille...
juttusi erotu tuosta mistään sanomattomasta diipadaapa kurasta.
Jollain vaan on hieman munaton meininki täällä.
Terv. Pekka