Vaikuttaako kissan kehräyksen äänenvoimakkuuteen rotu vai onko se yksilöllistä? Jos rodulla on vaikutusta...mitkä rodut kehräävät vähän ja hiljaa/paljon ja kovaa?
Hiljaa kehräävä kissa?
Nimetön
6971
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
yksilöllistä on. ittelläni 4 maatiasta joista vanhin kerhrää keskikovalla äänellä. toiseks vanhin joka on nuorimman emo kehrää todella hiljaa. toisiks nuorin taas erittäin kovaäänisesti ja nuorin kehrää kanssa melko kovaäänisesti vaikka on hiljaa kehräävän emon pentu.
Kaksi burmaani kehräävät todella kuuluvalla äänellä ja olen ajatellut että se riippuisi rodusta, noilla kun on muutenkin tosi kova ääni. Maatiaiseni kehrää niin hiljaa ettei sitä edes kuule, tuntuu vaan jos painaa käden kurkulle kun se kehrää. Sillä on muutenkin todella vieno ja hiljainen ääni.
Ei mielestäni rodulla/roduttomuudella pitäisi olla merkitystä. Meillä 6v leikattu maine coon-uros ei pidä ääntä, sen tietää vain koittamalla kurkun kohdilta. 7kk samanrotuinen tytteli kehrää niin lujaa että kuuluu varmasti naapuriinkin asti ;)
Maatiaiskissani (3,5v leikatut urokset) kehräävät äänen kanssa myös, mutta ei kovin lujaa kuitenkaan. Edesmennyt siamilaisurokseni (leikattu) kehräsi myös erittäin, erittäin lujaa 3,5v ikäänsä asti (lepää rauhassa)
Norskini (15 v leikattu uros) kehrää kuin pieni moottori. Jos tulee viereen nukkumaan, ei takuulla saa nukuttua. Joskus ottaa ihan korviinkin. Puolestaan naukumaääni on hiljainen. Maatiaiskissani (14 v leikattu uros ja osa pitkäkarvaa) kehrää hiljaisella äänella, muuta muuten on todella kova naukumaääni. Uusin tulokas uroskissanpentu (5 kk ja osa pitkäkarvaa) on kovaäänisin kissa kehräämään, mitä ikinä olen kuullut. Hassu tapaus, kun sitä koskettaa sormella, niin isoääninen moottori käynnistyy heti ja lakkaakin samantien, jos ei silitä. Useasti nukkuu pääni vieressä tyynylläni ja kehrää niin kovaa, että joko herään siihen tai en saa nukuttua. Onhan meitä ihmisiäkin kovaäänisiä ja sitten hiljaisempia tyyppejä. Lienekkö se mistään rodusta kiinni vai ihan vaan persoonasta...mene ja tiedä.
joilla ikäeroa reilu kuukausi, nyt ovat reilun vuoden ikäisiä. Tämä vähän vanhempi kehrää tosi hiljaisella äänellä, mutta jos otan ruokaa tai muita herkkuja esiin, silloin alkaa kovaäänisempi kehrimys. Nuorempi kolli taas sitten kehrää aina niin lujasti, että koko rappu tärisee :) Eli luulenpa sen olevan yksilöllistä. Toiset kehräävät hiljemmin, toiset kovemmin. Niinhän meissä kaikissa eläjissä on erilaisuuksia :) Joskus tämän vanhemman kollin kehräyksen tuntee vain kokeilemalla kyljistä tai kurkusta, mutta jos tarkkaan kuuntelee, yleensä sen kuuleekin.
Kyllä se taitaa yksilöllistä olla, nykyisistä sisaruskissoista toinen kehrää kuuluvalla äänellä ja toinen ei kehrää ollenkaan.
Aikaisemmat kolliveljekset kehräsivät molemmat,toinen kovempaa ja toinen hiljempaa.