Miksi sakemannit tuntuvat useinkin pelkäävän
toisia, monesti pieniäkin koiria?? Turhan usein
vastaantuleva sakemanni nostaa niskavillat
pystyyn ja murisee tai räyhää jo pelkästään
nähdessään toisen koiran. Muissa roduissa tänä ei
tunnu olevan ollenkaan näin tyypillistä.
toisia, monesti pieniäkin koiria?? Turhan usein
vastaantuleva sakemanni nostaa niskavillat
pystyyn ja murisee tai räyhää jo pelkästään
nähdessään toisen koiran. Muissa roduissa tänä ei
tunnu olevan ollenkaan näin tyypillistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No tuo on ainakin päästä ja koiran kasvatuksesta
kiinni... Eikä ne nyt välttämättä pelkää muita
koiria. Kuten huomataan mm. moni kääpiökoira
räksyttää tavatessaan muita koiria, ja siinäkin
on monta kertaa kiinni kasvatuksesta. Ja
sakemannien rähinään kiinnittää helpommin huomion
kun on iso ja yleinen koirarotu. Sakemanneja kun
tulee lähes joka nurkalla vastaan.
Olet ihan oikeassa SPL. Monesti se pieni koira
pelkää, alkaa räksyttämään, tuijottamaan silmiin
yms ja haastaa siten ison koiran.
Meidän nelivuotias narttu on rescu- koira, jolaa
on ollut suht'huono ensimmäinen vuosi. Se oli
muiden koirien kanssa autotallissa häkissä, pääsi
ulos vain joko koulutuskentälle tai muuten vain
ulkoilemaan. Omistajat asuivat maalla, jossa on
laajat pelto- ja metsäalueet, joten toisia koiria
ei tainnut paljonkaan vastaan tulla. Sai olla
irti, joten kaupunkilaiselämään tarvittavia
taitoja ei harjoiteltu pienestä pitäen. Eli
remmissä kulkemista sekä toisien koirien
kohtaamista ja ohittamista sievästi remmissä
kulkien. (tarkoittaa: ei hampaat irvessä).
Sitten koiramme pelasti ihminen jolla oli
entuudestaan n. 5v. collie. Ajatuksena oli saada
sakemanniressukalle koti ja vanhemmalle koiralle
kaveri. Colliepa ei sietänyt narttua, joten se
tuli meille.
Tämä toinen omistaja oli aluksi aivan helisemässä
kun saku ei osannut kulkea remmissä, vaan hyppi
ja pyöri ympyrää omistajan ympärillä. Eli aivan
kuin pieni pentu, joka ei osaa kulkea remmissä.
Oppi kuitenkin lopulta.
Vaikka narttu on jo neljä, ja on ollut meillä
2½vuotta, toisten koirien ohittaminen saattaa
olla täyttä työtä ja tuskaa. Sekä mamma että
koira ovat hampaat irvessä.
On ikävää, että kaikki koiran omistajat eivät
tunne vastuutaan koiran opettamisessa tavoille.
Esim. sakemannipiireissä voi olla tärkeämpää,
että koira on hyvä puruissa, mutta käytös on
peestä.
Tässäpä tätä tulikin.
Hyvää joulua toivottaa DS
Syyt saksanpaimenkoiran tilaan:
*Kasvattajien harhautuminen väärän rotuun.
*Saku täyttää aukon omistajan päässä.
*Saku raukka ei täytä alkuunkaan koiran mittoja.
*Omistajassa ei ole luontaista koiranohjaajaa.
*Saku saa liikaa väärää "rakkautta"
*Muut syyt.
Ai?
No täytyy sanoa, että meillä ei ole ollut mitään aukkoa päässä. Ehkä sakemannin mentävä....
Tuntuu siltä, ohrana parka, että olet sakuliiton, ja sen suojelupuolen, lobbari. Sen verran keskustelupalstamaisilta juttusi kuulostavat.
Syytä siihen, miksi lähes yksikään, koulutettu tai kouluttamaton, sakemanni ei osaa kulkea esim. taluttimessa, en tosiaan osaa sanoa.
Kaikki omistajat kun eivät ole sähköpanta toisessa ja ja raippa toisessa kädessä kulkevia aatun jälkeläisiä. Tai me ainakaan.
Meidän narttumme muistuttaa sakemannia lähes kaikilta ominaisuuksiltaan. Vahtii, viettiä riittää, mutta pilattu aiemmassa elämässään. Sitä mieltä olen, että pilattua elämää ei takaisin saa. Meillä ei aiemmin ole ollut koiraa, mutta voin lyödä vaikka vetoa, että paremman aikuisen koiran saan aikaiseksi, kuin koiramme ensiksi omistanut suojelutyyppi ikinä!
Kesken jätetty koulutus voi olla huomattavasti pahempi asia kuin kouluttamatta jättäminen. Jotkut eivät kouluta lainkaan, vaan pitävät "siinä sivussa", ja koira toimii kuin unelma.
Ammatimaisesti koiria kouluttavat ja pitävät ihmiset eivät monestikaan piittaa itse koirasta vaan siitä, millaisia pisteitä se tuo. Jos ei sijoitusta kuulu joko näyttelyssä tai puruissa(sakemannit) saa koira mennä, kuten meidän tapauksessamme. Eli kyllä sitä koiraa saa ja pitää helliä ja pitää hyvänä. Ei se raippa ja sähkis sitä onnea tuo!
Hyvää joulua kaikille!
Ensinnä tahdon pyytää sinulta anteeksi jos loukkasin ja vein hetkeksikin Joulun tunnelman.
Vastineeni pallo tuli väärän nimen alle, tarkoitus oli esittää vastine Daisyn kysymykseen "miksi saksanpaimenkoira pelkää" Vastineessa käyn läpi kärjistäen syyt muutamalle riville. Niissä ei ole mitään ihmeellistä ja jos unohdat hetkeksi itsesi, voisit olla niistä jopa samaa mieltä.
Kun nyt on palsta auki, niin muutama rivi sinullekin, ilman tunteita.
En tunnusta kuuluvani mihinkään ryhmään, käsittelen asioita ilman tunnemyrskyä ulkopuolelta lauman.
Sinulla on tunnetta tuota suojelupuolta kohtaan, kyllä siellä oikeita ihmisiäkin tapaa, on siellä minulla ystäviäkin, mutta paljon on pimeää puolta joka minua niin tympäisee.
Kuvaukseesi kyvyistäsi paremman koiran kasvattajana verrattuna jonkun suojelukouluttajan tuleviin syntymättömiin pentuihin en ota kantaa, kun en tunne kumpaistakaan.
Kesken jääneen koulutuksen haitallisuutta en ymmärrä, jos et nyt taas ole siellä suojelussa.
Ammattilaisia en nyt haluaisi tähän enää seata, vaikka jatkosta päätellen et sinäkään niistä kirjoita vaan himoharrastajista. Kysymys on vaikea, huipulle tähtäävä harrastaja tarvitsee lahjakkaan ja terveen koiran. Keskipakan koiraa jää käteen, vaihtoehtona on uusi yritys tai harrastuksen lopetus. Ei niitä voi ruveta keräämään, eikä niiden kohtalo siinä sivussa häävi olisi, parempi kun sinunlaisesi hyvä ihminen tarjoaa niille arvoisensa elämän.
Ammattilaiselle kysymys on vielä vakavampi, selvähän se.
Miellyttävää ja rauhallista Joulun aikaa sinulle DS.
Myönnetään myönnetään vedin herneen nenään ja aikas syvälle...mut jos se oli väärässä kohdassa niin sitten....
Listaasi en kovin hyvin muista, mutta totta on kyllä se kohta, jos oikein käsitin, että niitä on väärillä ihmisillä. Siis sakemanneja.Oli se sitten ammattikasvattaja tai omistaja.
Kesken jätetyllä koulutuksella meinasin just suojelua. Meidän narttu ei varmasti siitä ärhäkämmästä päästä ole, mutta keskeytetyn koulutuksen huomaa. Sekä aivan järkyttävän kammon koulutuskenttiä kohtaan, johtuen ilmeisestikin "parista" pakotteesta liikaa sekä tiettävästi myös erittäin kielletystä sähköpannasta. Tähän ilmiöön en ole törmännyt muualla kuin suojelupuolella.
Sitä en voi kieltää etteikö silläkin puolella olisi yläpäällään ajattelevia ihmisiä, mutta ne ilmeisesti "häviävät" tämän roskasakin sekaan.
Nyt kun ajattelen muitakin rivejäsi, suhtaudun niihin hieman erilailla. Ehdotan, että "lyödään kättäpäälle" kun sain herneet veke.
Joulua ja uuttavuotta toivottaen ds ja narttu