Täällä kun niin usein tapellaan ilman faktoja mm. tiiviyksistä, niin alla pari linkkiä mittaustuloksiin. Tuloksien mukaan nämä pahimpien mölyturpien (lammi, siporex) torpat ovatkin saaneet aika heikkoja tuloksia. Edelle menevät näymmä "risukasatkin"!
http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/2008/Tiiveysmit-tuloksia-26112008.pdf
http://moodle.uku.fi/file.php/1472/Tiivistelmat/tiivistelma_TAULU100x230cm_FH15102008.pdf
http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/2008/Tiiveysmit-tuloksia-26112008.pdf
http://moodle.uku.fi/file.php/1472/Tiivistelmat/tiivistelma_TAULU100x230cm_FH15102008.pdf
Vastaukset 107
Vanhimmat
Sekä Lammilla että Jukka-talolla on vaihteluväli parhaasta huonoimpaan 0,5...1,6 ja keskiarvo on 1,5. Suoraan sanoen en ymmärrä, millä aineistoilla tämä tulos on edes matemaattisesti jotenkin perusteltavissa. Esim. 5 kpl 1,6 ja 1 kpl 0,5 antaa keskiarvoksi 1,4.
rakennusvalvonnan politiikkaa, onhan K-talo paikkakuntalainen. Samoin muut "huipputuloksen" saaneet läheltä piiriä. Epäilen...
luulis olevan ilman paha liikkua esim.Lammi valuharkko rakenne.
Mutta on kivitalossa yläpohja ja se on ihan sama rakenne kun puutalossa.
Seinän ja kattohöyrysulun liitos, siitä on varmaan riski tulla vuotava!
Minimiotos on kuusi kohdetta, mutta jos niitä on enemmän niin matemaattisesti ihan mahdollista päästä tuohon 1,5.
Omasta mielestäni tuo suuri vaihteluväli on mielenkiintoisin asia. Korostaa vaan sitä, että oli se talo tehty ihan mistä vaan materiaalista, niin työn laatu on se tärkein seikka
(ei ole mainos) tiivistalon sivuja miten tehdään hyvät liitokset kivi/puu
ihan minusta looginen. hirsitalot tuulee läpi. "puupakettitalosta" saa hyvän jos tekee tarkkaa työtä tai sit täyden suden. Harva tietää miten teippaukset pitää 20 vuoden päästä. Onko liimat kuivuneet ja sieltäkin tuulee läpi. Kivitaloissa ihan samat ongelmat yläpohjassa. Itse asiassa muovi on helpompi liittää muoviin kuin kivitalojen muovi harkkoon. No YP läpiviennit kuitenkin samanlaisia. Sit Jämerän sipo palkit halkeilee (hius) josta tulee ilmavuotoa. Tutkimukset Jämerä tulos oli minulle silti vähän yllätys. Miten huono se oli. Ei oo hyvä ei. Yhteenveto : kaikista saa hyvän tai huonon paitsi hirsitalo on aina huono jos siinä ei ole muovia seinissä lisäeristys(YP siinä useasti onkin jo muovista)
Siltikin tulos on tilastollisesti outo: vaihteluväli 0,5...1,6 ja keskiarvo 1,5 on äärimmäisen kaukana satunnaisjakaumasta. Joillakin muilla talotyypeillä on lähes sama vaihteluväli, mutta keskiarvo taas arveluttavasti vaihteluvälin alapäässä.
Otosta pitäisi suurentaa, että saadaan tilastollisesti merkittävä aineisto. Tai sitten siellä joukossa on virhemittauksia paljon.
eli jos 1 talo on 0,5 ja loput talot ovat 1,5 ja keskiarvoksi pitää saada 1,4, niin silloin voi käyttää kaavaa:
(0,5 X x 1,5): X 1= 1,4 mistä laskien X=9
Näin ollen tarvitaan 9 taloa missä arvo on 1,5 ja 1 talo, missä arvo on 0,5. Mutta tällaisessa tapauksessahan aineisto ei voi olla validi, eli näillä arvoilla ei kyllä ole mahdollista tehdä päätelmiä.
Mutta muutoin hyvä tutkimus. En usko että kukaan hakuaisi asua talossa, missä vuotoluku lähestyy 0, vaan optimi voisi olla hiukan 1 alapuolella, jolloin itsellä olisi tunne terveestä ja energiatehokkasta talosta.
Tahdot siis varmistaa, että pöpöille riittää happea & juomavettä rakenteissa?
muovin oikealla paikalla. Ei se turhaan ole sähkäreiltä suojassa.
nyt jokainen ymmärtää että Lammin "betonibunkkerista" ei tule ilmavuotoja kuin yläpohjasta/ikkunoista. Jos sen on joku aliurakoitsija räntäsateessa/pakkasella kyhännyt niin voi voi,
Yläpohjan tiiveys on tekijän käsissä siksi teen sen itse...tuleva betonibunkkerin omistaja ;)
Noita nähty paljon haljenneita. Usein vaakatasossa koko talonkin ympäri. Johtunevat varmaan puutteellisesta raudoituksesta ja ammattitaidottomista betonivalun tekijöistä. Ennen ei raksoilla saanut kuka vaan tehdä valutöitä, kun niissä pitää oikeasti tietääkin jotain. Nykyäänhän nuo talot urakoidaan pääsääntöisesti venäjä-balttia hartia voimin.
osoite edes niin mennään katsomaan porukalla, veikkaan että olet toivonut naapurin Lammin korkkaavan mutta eipä taida olla.
koko talon ympäri menevän hiushalkeaman sillä, että kun seinä valetaan useammassa osassa, niin valun ylin harkko valetaan täyteen ja jätetään pystyteräkset siitä kohdasta liian lyhyeksi, että harjateräksien limitys on lähes nolla.
Ylin harkko kuuluu valaa vain puoleenväliin, että kun seuraava valu tulee, niin valujen "sauma" jää yhden harkkovarvin puoleenväliin. Ja tietysti pystyterästen kuuluu jatkua koko seinän korkeudelta.
ollaan luettu jostain jotain viisasta, piikkaa saumasta betoniliima pois niin kaikki ok ja homma jatkuu..
seudulla on aika pitkä ja kylmä talvi, kannattaa tehdä yläpohja hommat kevät/kesä aikana.
millä tunnuksilla pääsee katsomaan toista linkkiä?
Mielestäni pitää mittailla kaupunkiasumiseen sopivia 2 -kerroksisia taloja, joissa on liitoksia muuallakin kuin kurkihirressä.
Muovipussissa on varmaan kodikasta asua.
"Muovipussissa on varmaan kodikasta asua."
Ainakin kodikkaampaa kun kovetetussa kermavaahdossa.
kumpaakaan.
kato tuulipukukansaa. Ja sen puvun kun ostaa euromarketin alesta niin se on kuin muovipussissa asuisi/eläisi kun ei hengitä tippaakaan.
...puuelementtimiehille yksi haasteellisimmista yksityiskohdista on perustuksen, lattian ja seinän liitos. Se on jopa vaikeampi tiivistää kuin välipohjan seinäliitos. Siinä kohtaa saattaa olla myös precuttien ja elementtien merkittävin eroavuus - preekätissä kun seinämuovin saa yleensä limitettyä alapohjan betonilaatan alle...
Mitä taas muovipussissa asumiseen tulee, niin nykyaikainen ilmanvaihto on hyvä tapa hallita ilmanvaihtoa - vuotoilmoissahan huonoin ominaisuus on juuri se hallittavuuden puute.
Onnea testissä menestyneille precut-merkeille!
Tuossa ammutaan aika onnistuneesti alas yksi elementtimiesten argumenteista - pahat puheet paikallarakentamisjärjestelmien tuottama "epälaatuisuus".
Edelleen tuossa näkynee selvästi ammattityön vaikutus, sillä Jopera ja JT-talo myyvät pääsääntöisesti kohteisiinsa myös muovin asennuksen (ovat leimallisesti valmistaloja). Ja taitaa Kastellinkin aineistossa olla valmistalotuotantoa seassa - tuo 0,2 arvo kun edellyttää erityistä huolellisuutta - tosin Kastellihan on julkaissut seikkaperäisen tiivistysohjeen, jota noudattamalla huolellinen perusrakentajakin tekee hyvän tuloksen.
Vastaavasti kivitalojen odotettua heikompi menestys saattaa hyvinkin johtua siitä, että kivitalojen rakennustyömailla toimii huomattavasti sekalaisempaa porukkaa kuin noilla kärkitiimeillä - harva kivitalotoimittaja esim. pystyttää omat talonsa itse/omien vakiasentajien avulla.
Kiitos Oulun kaupungille tutkimuksesta ja Tenholle, Antille ja Jormalle precut-rakentamisen maineen kunniakkaasta puolustamisesta!
yli kaksikerroksisten precut-talojen mittaustuloksia, niin päästään samalle viivalle
yleisimpien kivitalotoimitusten kanssa.
Ja kivitaloistakin pitäisi sarakkeeseensa laittaa vain niitä, joissa myös yläpohja on kiveä.
Oma sarakkeensa sekarakenteille. Niistähän ei saa tiivistä edes muovipussilla.
...otettaisiin mukaan vain kiviyläpohjalliset, mentäis kahdellakin tapaa metsään. Ei saatais tilastollisesti edustavaa otosta ja asiakkaatkin hämääntyisivät, koskapa kuvittelisivat puhuttavan heidän omasta talostaan - joka useimmiten on se puuyläpohjallinen. Sen verran vähän tehdään "oikeita kivitaloja".
Precut-rakentajille kaikkein haasteellisimpia ovat 1 1/2 kerroksiset - etenkin sellaiset kehäristikoilla toteutetut, mutta niitäkin on tehty reilusti alle 1,0-kertoimella.
Tuskin nuo tulokset kauhiasti otosta suurentamalla muuttuisivat.
erinomainen testi tekijöiltä ja koska kokeen tavoitteena yleensä on saada aiheesta viritettyä keskustelua, niin jo nyt näyttää siltä, että testi on onnistunut.
Mutta juuri tuo otos. Niin mikä otos? Voidaanko julkaista "testiä" tai "vertailua" ilman, että selvitetään testin taustoja, otoksia jne. nythän tämä tulos kuullostaa samalta kuin TV:n ryppyvoidemainokset: xxx käyttämällä jopa 86% parannus ryppyihin jne. Toistaiseksi siis kyseessä on tieteisarvoltaan 0-tutkimus.
Eli toivoisin, että tämä erinomainen testi vielä tekisi itsestään uskottavan tuomalla esiin talot, lukumäärät ja tekotavat (so onko rakennettu samojen standardien mukaan, samantyyppisille paikoille jne), jolloin tulokset oikeasti ovat vertailukelpoisia.
Mutta edelleenkin; erinomaisen kiinnostava ja ajankohtainen testaus.
vertailuakin antaa hyvän kuvan eri talomerkkien paremmuusjärjestyksestä nykytilanteessa.
Useimmiten Kastellin muovin laittaa muut kuin pystyttäjät paikoilleen mutta hyvillä ohjeilla se onnistuu keneltä vain.
...ex officio huolehtivan talopakettitoimittajien tasapuolisesta kohtelusta tuollaisessa tutkimuksessa ja talopakettifirmojen nostavan älämölön, jos kokevat tulleensa kaltoin kohdelluksi.
Tietenkin voi asiasta kiinnostunut esittää Oulun kaupungin rakennusvalvontavirastolle tiedustelun tutkimuksen perusteista, mutta itseäni ei jaksa niin paljoa epäilyttää erityinen kotiinpäinveto, että lähtisin tuolle tielle - vaikka kolme parasta tutkimustulosta onkin oululaisten firmojen.
lähinnä kiinnostaa/harmittaa tuo kokeen suunnittelu ja sen tulosten julkistamisen "amatöörimäisyys" ottaen huomioon, että datan kokoajina ovat olleet henkilöt, joilla laskutikku pysyy kourassa. Mutta samaa mieltä, että suuntaa-antavia kyllä varmasti tulokset ovatkin, mutta pikkuviilauksella voisi tieteellisen näytön asteen korottaa "mutu" --> "kiva tutkimus" -korokkeelle.
...jonka toimintaa eläissäni olen päässyt lähietäisyydeltä seuraamaan, aloitti miltei jokaisen lauseensa: en tahdo arvostella, mutta...
Osoittautui myöhemmin, että yritti pönkittää ansiosta heikkoa itsetuntoaan kritisoimalla toisia. Myös sinun jutustasi paistaa tarve epäillä menetelmää, kun tulos ei vastannutkaan odotuksia.
Jos olisit aidosti tutkimuksen akateemisuudesta huolissasi, sinä olisit tiedustellut perusteita tulosten julkaisijalta ja raportoinut tänne havaintoja totuudesta - etkä pelkkää mutua mussuttaisi.
ja sekarakenteinenkaan ei kyllä taida kivitalopalstalle kuulua.
Sinänsä koko testi Raunon esittämässä muodossa kuuluu jonnekin muualle kuin kivitalopalstalle.
...saanen huomauttaa, ettei tutkimustulosten esittely ollut minun avaukseni.
Toisekseenkin avaus kyllä sopii kivitaloryhmään, sillä juuri tällä palstalla on käyty aiheeseen liittyvää keskustelua, kun kivitalokauppiaat ovat suu vaahdossa paasanneet kivitalojen loistavista tiiveysarvoista.
Mietin, että vaikuttaako talonmalli tulokseen. Jos verrataan neljän nurkan ja perusikkuna taloa monimuotoiseen lasipalatsiin on varmaan silläkin vaikutusta tuloksiin.
Uskonkin, että jos tehdään kivi ja puutalo identtiseksi on kivitalo tiiviimpi varsinkin kymmenen vuoden kuluttua. Myös otanta pitäisi olla yli 50 taloa/toimittaja jolloin eri tyyppisten talojen erot häviäisivät.
tiiviysarvot.
Esimerkiksi kauttaaltaan kevytbetonista taloa on vaikea tehdä hataraksi. Samoin muurattua harkkotaloa, jossa väli- ja yläpohjat kivirakenteisia. Samoin betonielementtitaloa.
Erikseen on kivitaloina myytävät seinäkeratkaisut, joihin tehdään tikkuyläpohjat
muovipussilla tai ilman. Näitä lienee tutkimuksen ratkaisut ja vielä yksikerroksisina.
kuin seula ja vaikea niitä on tiiviiksi saada verrattuna muovitettuun puutaloon. Myös kaikki läpimenot on riskikohtia. Harkostahan vaikka puhaltaa läpi.
Mitä paremmin eristettyjä ja vähemmän kuluttavia taloja toteutetaan, sitä tärkeämmäksi käy ilmavuotojen määrä.
Keskustelu on mielenkiintoinen ja juuri oikealla palstalla, sekä oikeaan aikaan. Tällä hetkellä moni talovalmistaja ja talonrakentaja miettii Passiivitalon rakentamista.
Voidaan ajatella, että yhden neliösentin reijästä vaipassa hukkuu lämmitysenergiaa harakoille vuodessa 2 kwh/m2/vuosi.
Jos pyritään Passiivitaloon, joka kuluttaisi 20 kWh/m2/vuosi. Siis puhutaan 10 prosentin hävikistä Passiivitalon kohdalla, normitalossa prosentit ovat aivan toista maata, kun talon kulutus on 150 kWh/m2/vuosi.
Siis huolellisuuden osuus korostuu tulevaisuudessa merkittävästi, kun talojen päästöjä pyritään pienentämään.
Oulun rakennusvalvonta on ollut poikkeuksellisen edistyksellinen näissä asioissa jo vuosia ja hyvä näin.
Oulussa on myös tietoa jaettu rakentajille aivan eri tapaan ja epäilen että jos vastaava testi tehdään jossain muualla Suomessa ovat vuotoluvut huonompia jopa merkittävästi. Sama pätee myös Kastelliin ym. muiden Oululaisten yritysten muualle toimittamiin taloihin.
Ilmavuotojen mittauksesta ja lämpökuvauksista tulisi tiedottaa rakennusporukoille jo ennen rakentamisen aloittamista, niin eiköhän ole merkitystä toteutuvaan laatuun. Käytännön tutkimukset ovat kova sana, pelkkiin laskelmiin verrattuna. Hyvin huomaa, että tämänkin palstan kivitalovouhottajat ovat olleet hyvin hiljaista poikaa, luettuaan tutkimuksen lopputuloksen.
Sekarakenteita tunnutaan helposti moitittavan, mutta uskallan väittää, että huolimattomuus ja tietämättömyys on paljon pahempi asia rakennettaessa laatua. Sekarakenteillakin saadaan hyviä tuloksia, kunnon suunittelulla ja toteutuksella.
Ikkunoiden ja ovien asennukset ovat ilmeisesti, niitä suurimpia ongelmien aiheuttajia kivitaloissa. Erilaiset pattinkiviritykset ikkunoiden ympärillä on yksi riskitekijöistä, joilla aikaansaadaan helposti suuriakin ilmavuotoja. Myös Uretaanit ikkunoiden ympärillä ovat useasti ehtineet tuhoutua UV-säteilyn ansiosta, ennen kuin rappaus on saatu tehtyä.
Valettavissa kivissä valutulos on monasti holvauksen vuoksi hyvinkin epätäydellinen ja harkot on liitetty toisiinsa miten sattuu. Kevytsoraharkot taas ovat hyvinkin ilmaa läpäiseviä jo isestään ja vuodot lisääntyvät myös huolimattoman työn johdosta.
Halkeamillakin alkaa olla oma merkityksensä, sitten vuosien saatossa.
Jos verrataan talon rakentamista esimerkiksi autojen rakentamiseen, laatu ei missään talossa yllä edes Mossen tasolle, joten paljon on tehtävää.
Lisää vaan tutkimuksia ja lämpökuvauksia, niin saadaan todellista faktaa, tämä tutkimus on hyvä alku ja saa ansaitusti keskustelua aikaan.
Mahdollisuus on saada hyvä lopputulos aikaan miltei kaikilla rakennusmateriaaleilla, niin puulla, kuin kivelläkin, sekä sekarakenteilla. Muovi on yksi maailman parhaista keksinnöistä, siis käyttäkäämme sitä oikeaoppisesti ja huolellisesti, turha mollata muovipussitaloiksi, ilmanvaihto hoitaa hommat hallitusti ja taloudellisesti.
suositusten mukaan. Kaikki ulkoseinien harkkopinnat pitää päällystää ulkovuorilla tai vaikka jalorapata (slammata) molemmin puolin. Näin saadaan yhtenäisiä vuotamattomia rakenteita.
Jostain syystä sisäpuolinen vetonit-pinta on minusta luotettavampi kuin rotansyömä muovi.
Esimerkiksi silica-pinnoitettuun harkko- (tai siporex) seinään voit huoletta ulkopuolelta ruiskuttaa vaikka vettä letkulla, niin se seinä ei kastu, mutta rakenteiden höyryt se kyllä päästää ulospäin. Pinta jopa puhdistuu moisesta käsittelystä. Kokeile!
...tiiviystutkimuksista olisi kiva lukea tutkimustuloksia. Sinulla varmaan olisi linkittää joku sellainen, kun noin varmana asian esität.
Meneeköhän tässä taas puurot ja vellit sekaisin. Kyseessä oli aivan tavalliset talot, eikä passiivitalot, joten miksi verrata passiivitaloja reaalimaailmaan?
"Voidaan ajatella, että yhden neliösentin reijästä vaipassa hukkuu lämmitysenergiaa harakoille vuodessa 2 kwh/m2/vuosi.
"
Voidaan varmaan ajatella, mutta eihän tuo pidä lähellekkään paikkaansa. Lasketaanpa ensin teoreettisesti
Jos lämmityskaudella on keskimäärin 20 asteen lämpötilaero ulkoilman ja sisäilman välillä ja talon koko 300m2, jolloin sentin aukosta pitäisi kulua 600kWh vuodessa. Ilmamäärän pitäisi olla
600kWh = 2160MJ
20K * X m3 * 1,3 kg/m3 * 1 kJ/kgK = 2160MJ
X = 83 000
Jos lämmityskausi on vaikka 200päivää, niin virtaama on
83 000m3 / 200 / 24 / 60 / 60 = 5 ltr/s
Aika moinen puhuri noin pienestä aukosta. Ilmavirtaus olisi siis 50 m/s. Toivottavasti ei tullut pilkkuvirhettä.
Sitten esimerkki aivan käytännöstä. Rakenuksen (300m2) kuivattamisessa jätin kellariin 20cmx20cm aukon ja samankokoisen yläpohjaan. Sisälämpötila oli keskimäärin 17 astetta ja energiaa paloi koko lämmityskaudelta 18 000kWh. Sinun esimerkissäsi vaikka kaikki lämpö olisi kulunut vain ilman lämmittämiseen ja muut lämpöhäviöt tasan 0, niin lämmittämiseen olisi kulunut (2kWh/m2 * 300m2 * 20*20*2) 480 000kWh. Olisi Fortum ollut onnellinen.
Oulun rakennusvalvonnasta en osaa sanoa mitään, muutamasta muusta ikävä kyllä voin. Hienoa, että Oulun rakennusvalvonta on ulottanut valvontansa kaikkiin Oulusta päin toimittamien talojen valmistukseen. Pitänee kertoa naapurin Kastellitalon rakentajallekkin, että Oulusta saakka ovat valvoneet hänen talonsa. (Tekstissä hieman ironiaa, aivan vinkiksi).
"Hyvin huomaa, että tämänkin palstan kivitalovouhottajat ovat olleet hyvin hiljaista poikaa, luettuaan tutkimuksen lopputuloksen.
Nyt varmaan pitäisi sitten alkaa linkittämään päinvastaisia tuloksia.
"Myös Uretaanit ikkunoiden ympärillä ovat useasti ehtineet tuhoutua UV-säteilyn ansiosta, ennen kuin rappaus on saatu tehtyä."
Ajatella, että tuolla välissä on vielä villaakin, josta tuuli puhaltaa lävitse.
Valitettavasti ikkuna usein ulkopuolelta rapataan karmiin kiinni ja sama pätee sisätasoituksiin. Eli eipä paljoa haittaisi vaikka urskassa reikiä olisikin.
"Valettavissa kivissä valutulos on monasti holvauksen vuoksi hyvinkin epätäydellinen ja harkot on liitetty toisiinsa miten sattuu. Kevytsoraharkot taas ovat hyvinkin ilmaa läpäiseviä jo isestään ja vuodot lisääntyvät myös huolimattoman työn johdosta.
Halkeamillakin alkaa olla oma merkityksensä, sitten vuosien saatossa."
Kevytsoraharkko itsessään vuotaa kyllä, mutta rappaus ja tasoite ei. Sipo lienee ainoa "tuulenpitävä" raakapintana, jos joku tällaiseksi talonsa jostain syystä haluaisi jättää.
"Lisää vaan tutkimuksia ja lämpökuvauksia, niin saadaan todellista faktaa, tämä tutkimus on hyvä alku ja saa ansaitusti keskustelua aikaan."
Tästä samaa mieltä. Otos jossa on vain kymmenkunta taloa lyhyellä aikavälillä kertoo enemmän tekijöistä kuin materiaaleista. Pahimmillaan kaikki kyseisen valmistajan talot ovat saman porukan rakentamia.
"Mahdollisuus on saada hyvä lopputulos aikaan miltei kaikilla rakennusmateriaaleilla, niin puulla, kuin kivelläkin, sekä sekarakenteilla. Muovi on yksi maailman parhaista keksinnöistä, siis käyttäkäämme sitä oikeaoppisesti ja huolellisesti, turha mollata muovipussitaloiksi, ilmanvaihto hoitaa hommat hallitusti ja taloudellisesti."
Erittäin samaa mieltä siitä, että kaikista taloista saadaan hyviä, materiaalista riippumatta. Muovi taasen on hankalampi tapaus. Se on hyvä, niin kuin kirjoitat, oikeaoppisesti ja huolellisesti käytettynä. Jos kuitenkaan taloa ei tee itse, tai itse valvo, niin tuon oikeaoppisuuden ja huolellisuuden voi unohtaa. (Paitsi Oululaisten valmistamissa taloissa ;).
tutki tälleen http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/Pientalojen_ja_kerrostaloasuntojen_ilmanpitavyys.pdf
...pikaisesti katsoen siltä, että kevytbetonitaloilla päästään ilmanvuotoluvuissa jopa 1,5:n keskiarvoon käyttäen sama-aineista yläpohjaa. Oulussa mitattu 1,9 on ilmeisesti sitten enempi seka-rakenteisiin painottuva.
Tuo on merkittävä parannus, mutta en minä nyt vielä ihan "loistavista tiiviysarvoista" lähtisi puhumaan.
Sentin reiällä ei ole mitään merkitystä talon energiatalouteen. Vaikka olis 10 reikää, niin vieläkään ei energiaa kulu vuodessa kuin muutaman kuuman kylvyn verran. (Ei päde tunturin laella.)
Totta, toivottavasti tästä tiiveydestä ei tule samanlaista vouhotusta kuin u-arvoista. On tärkeätä, että talot tehdään mahdollisimman tiiviiksi mutta alle yhden lukemissa ei enää juuri merkitystä samoion kuin u-arvo sadasosilla.
Tärkeintä, ettei jonkin yksittäisen rakennusosan tiiveys tai u-arvo ole täysin kelvoton.
...vaikuttaa, tottakait. Monimuotoisessa talossa on helposti 1,5-kertainen määrä vuotavia kohtia per asuinneliö, mutta sitähän se elämä on - arkkitehtoonisessa talossa asumiskustannukset on korkeammat.
Mitä tulee tiiveyden muuttumiseen vuosien saatossa, olisi kiva nähdä tutkimustuloksia, sillä joidenkin arvioiden mukaan kivitaloihinkin ilmestyy - kumma kyllä - kuivumis- ja kutistumishalkeamia aika reippaasti ensimmäisten vuosien aikana.
juosten valettuja ja vielä samana suvena rapattuja - tiedät kyllä mitä:-
Aivan muutamassa vuodessa meidänkin vaatimuksemme kiristyvät eristämisen ja energian kulutuksen osalta, niin että kaikki uudet talomme alkavat energian kulutukseltaan lähestyä Passiivitalon vaatimuksia.
Tarkoituksenani oli paremminkin korostaa ilmavuotojen vähyyden merkitystä tulevissa rakenteissa, verrattuna nykyisiin normitaloihin prosentteja vertaamalla. Homma ei sinänsä sisältänyt mitään erityisempää laskentaa.
Esimerkinä otettiin yhden sentin kokoinen hole, mutta huolimattomasti tehdyissä taloissa pinta-alaa kertyy helposti enemmänkin, kun kaikki vuotokohdat lasketaan yhteen.
Ikkunoiden ympärilta löytyy monasti todellakin useasti jopa sentin reikiä, mihin Uretaani ei ole mennyt. Tietysti levyttämällä ja rappaamalla saadaan näitä pienennettyä, mutta merkittäviä kylmäsiltoja jää myös näin helposti.
Myös laskukaavasi perustuu moneen arvioon, joka voi muuttaa lopputulosta paljonkin, mutta ei siihen sen enempää.
Vuotoluku on tärkeä ja varsinkin silloin kun pyritään tekemään hyvin eristettyjä ja vähän energiaa kuluttavia taloja, mutta tietysti monta muutakin asiaa esimerkuksi: Talon muoto, käytettävät materiaalit, talon sijainti, käyttötottumukset, työn huolellisuus jne... Siksi käytännön mittaukset paikan päällä ovat erittäin tärkeitä. Edellämainituista syistä voi mittaustulos poiketa huomattavastikkin teoreettisista laskelmista.
Taitaa esimerkkisi olla aika kaukaa haettuja.
Passiivitalot lienevät yksi skenaario tulevaisuuden rakentamisesta, mutta ei välttämättä ikinä toteudu Suomessa. Energiankulutus taloissa tulee pienenemään, mutta mennäänkö passiivilukemiin ikinä jää nähtäväksi.
Osa vouhottaa passsiivitalojen suuntaa, osa vouhottaa pumpputekniikan puolesta jne. Ikävintä tällaisissa vouhotuksissa on se, kun niistä tehdään tavallisille ihmisille pakko ilman kunnollista tutkimusta.
"Tarkoituksenani oli paremminkin korostaa ilmavuotojen vähyyden merkitystä tulevissa rakenteissa, verrattuna nykyisiin normitaloihin prosentteja vertaamalla. Homma ei sinänsä sisältänyt mitään erityisempää laskentaa."
No jos heität arvoja, kuten 2kWh/m2, niin olisi tietenkin hyvä, jos tuollaisella olisi jotain pohjaa. Varsinkin kun puhutaan dekadin kahden erosta, niin totuus on ns. kaukana.
"Myös laskukaavasi perustuu moneen arvioon, joka voi muuttaa lopputulosta paljonkin, mutta ei siihen sen enempää."
Näinhän on helppo aina torpata toisen kommentit ;).
Voisitko itse perustella tuota 2kWh jollakin tavoin kuinka sen sait?
Tieto perustuu Eurooppalaisen asiantuntijan lausuntoon Passiivitaloseminaarissa. Samassa seminaarissa paljastui montakin hyvinkin mielenkiintoista ja Suomalaisesta ajatuksesta poikkeavaa asiaa.
Kannattaa huomioida, että 100 m2:n taloa verrattaessa, laskelmiesi 300 m2:n rakennukseen, alkaa lopputulos tuntua erillaiselta. Hävikki olisi 100 m2:n talossa 200 kWh, eli öljyksi muutettuna 20 litraa. Harvemmin meillä on 300 m2:n yksikerroksista taloa, myös kerroksilla ja vuotojen sijainilla on vaikutusta lopputulokseen.
Sanoma oli kuitenkin, että mitä paremmin eristetty ja vähemmän lämmitysenergiaa kuluttavaa taloa havitellaan, sitä tärkeämmäksi ilmavuotojen vähyys tulee.
Passiivitalo ei sinänsä enää ole mikään skenaario, niitä on toteutettu maailmasa jo tuhansittain ja tutkimuksiakin löytyy melkoisesti.
Meilläkin niitä alkaa jo olla rakenteilla melkoisesti ja suunnittelussa vielä enemmän. Matalaenergiatalo ( 40 kWh/m2/v )on varmaankin yleisin vaihtoehto tulevissa energiaa säästävissä taloissa ja sellaisen toteuttaminen on kohtuulisen yksinkertaista.
Lämpöpumpputekniikkakin on kehittyvää ja usein kannattavaa, varsinkin saneerauskohteissa. Matalaenergiatalo ja lämpöpumpputekniikka on harvemmin kannattava investointi, kun ajatellaan kokonaiskustannuksia.
On totta, että professoritkin väittelevät aiheesta, mutta povaan hyvän eristyksen silti vievän voiton. Käyttökustannukset ovat sille kuitenkin edullisempia, pitkällä aikavälillä.
Lisää Passiivitaloja ympäristötietoisille asiakkaille toivoo Pasi Passiivi.
Olet oikeassa siinä, että lämpöpumppu ja matalaenergiatalo eivät oikein sovi yhteen. sama kai sitten miten säästää energiaa, eli joko satsaa rahat lisäeristykseen ja erityiseen tiiveyteen tai sitten hoitaa energian säästön lämpöpumpulla ja nykynormien mukaisella eristyksellä. Lopputulos kuluttajan kannalta sama niin kustannuksissa kuin säästössäkin.
Ei kai ne hiilidioksidipäästötkään vähene ajatuksella, että lämmitetään talojamme sademetsän puilla vain koska puulämmitys on ekologista. Vähän samaa hölmöläisten ajattelua on tämä äärimmäinen passiivitaloajattelu. Harkitsen itsekin kyllä seuraavaksi talokseni passiivitaloa jos joku tulee takaamaan rakenteen toimivuuden 50 vuotta eteenpäin. Ja haluan myös takuun käytännön energian säästöstä.
Itsekin olen hieman kummastellut tätä energiansäästökeskustelua ja Kioton sopimuksen nimissä tehtyä älytöntä uutta normistoa.
Uuden normin mukaisiin rakenteisiin sisältyy asiantuntijoidenkin mukaan kosteusriskejä ja energiansäästöinvestoinnit ovat kannattamattomia.
Ehkä olisi ollut kaikkein viisainta pistää nuokin resurssit päästöttömien tai vähäpäästöisten energianlähteiden kehittämiseen.
"Tieto perustuu Eurooppalaisen asiantuntijan lausuntoon Passiivitaloseminaarissa."
Itse yleensä suhtaudun kaikkeen lukemaani/ kuulemaani enemmän, tai vähemmän kriittisesti. Tällaiseen 2kWh/m2 jokaista neliösentin reikää kohden suhtaudun erittäin kriittisesti.
Omasta mielestäni reikä seinässä tuhlaa energiaa tietyn energiamäärän. Talon koolla ei voi olla vaikutusta asiaa, kuten esität. Itsekin aloit jo pienentämään neliöitä. Kun otetaan tarpeeksi pieni talo, niin varmasti saadaan 2kWh/m2 jossain vaiheessa toteutumaan. Sadassa neliössä luku ei vielä täsmää.
"Harvemmin meillä on 300 m2:n yksikerroksista taloa, myös kerroksilla ja vuotojen sijainilla on vaikutusta lopputulokseen"
Ymmärrän tässä, että nyt yrität kumota neliöiden määrää joita kuitenkin aluksi esität.
Ymmärrän myös tästä, että esität, että yksikerroksisessa talossa vuodot ovat isompia. Käytännössähän tilanne on päinvastoin. Eikö?
"Sanoma oli kuitenkin, että mitä paremmin eristetty ja vähemmän lämmitysenergiaa kuluttavaa taloa havitellaan, sitä tärkeämmäksi ilmavuotojen vähyys tulee."
Ja nythän edelleen puhuttiin tavallisista taloista. Ainoastaan sinä aloit puhua passiivitaloista.
"Passiivitalo ei sinänsä enää ole mikään skenaario, niitä on toteutettu maailmasa jo tuhansittain ja tutkimuksiakin löytyy melkoisesti."
Passiivitalo Suomessa on edelleen skenaario, vaikka kuinka muuta väität. Tikkurilan talo alkanee olla kohta valmis. Jos yksi talo on melkein valmis, niin kyllä se minusta skenaario on.
"Matalaenergiatalo ( 40 kWh/m2/v )on varmaankin yleisin vaihtoehto tulevissa energiaa säästävissä taloissa ja sellaisen toteuttaminen on kohtuulisen yksinkertaista.
Vievätkö talot nykynormien mukaan enään 80kWh/m2 vuodessa? VTT:hän on määritellyt matalaenergiataloksi talon, joka vie alle puolet tavallisesta talosta. Käsittääkseni tämä normitalo vie n. 120kWh/m2 vuodessa.
"Matalaenergiatalo ja lämpöpumpputekniikka on harvemmin kannattava investointi, kun ajatellaan kokonaiskustannuksia. "
Näinhän se on. Mielenkiintoista, että tällä hetkellä vain toista juntataan väkipakolla lävitse.
"On totta, että professoritkin väittelevät aiheesta, mutta povaan hyvän eristyksen silti vievän voiton. Käyttökustannukset ovat sille kuitenkin edullisempia, pitkällä aikavälillä.
Lisää Passiivitaloja ympäristötietoisille asiakkaille toivoo Pasi Passiivi."
Sitten on vain määrittelykysymys mikä on hyvä eristys. Pari vuotta sitten matalaenergiatalo oli erittäin hyvä. Nyt se tuntuu monien mielestä olevan energiatuhlari.
Käyttökustannukset energialla mitaten ovat kyllä pienemmät passiivitalossa, mutta korjaustarpeesta ym. ei ole vielä kokemuksen pätkääkään. Itse en tällöin kirjoittaisi pienemmistä käyttökustannuksista.
Kun kirjoitat "vievät voiton" toivoisin hartaasti, että kyseisistä asioista tehtäisiin vapaaehtoisia ja rakentamista ohjattaisiin jollakin muualla tavoin kuin pakolla. Rakentajahan ne kaikki kulut maksaa kuitenkin. Kuluilla tarkoitan sekä rakennus-, lämmitys-, että korjauskuluja.
Nyt menee jo hieman otsikon ohitse, mutta minusta rakentamista jo nyt säädellään ja ohjataan viranomaisten kautta aivan liikaa. Katselmuksia on muistaakseni 13kpl ja kaikki nämä rakentaja maksaa rakennusluvassaan. Ja mistä nämä katselmuksen tekevät viranomaiset vastaavat? Eivät mistään.
Jos aletaan vaatia passiivitaloja, niin mielestäni olisi kohtuullista, että joku viranomainen kantaisi kortensa kekoon ja ottaisi asiasta vastuuta. Vastuulla tarkoitan, että hän itse tulisi repimään rakenteita auki ja korjaamaan omasta kukkarostaan nyppimillä seteleillään.
ja muut oravaa pienemmät ötökät kyseinen mukaanluettuna. Mitäs ne tekee hallitusti passiivitalosi seinän välissä muovikalvolle.
Miten sen paikannat ja paikkaat. Joka vuosiko.
tee malliksi pari passiivitaloa, niin pällistellään yhdessä, miten halpaa se on.
Kun polttoöljy maksaa edelleen alle 0,50eur/litra, montako vuotta kuoletat passiivitalojasi aktiivisesti.
Sähköä saa parin euron kiinteän maksun ja siirron hinnan lisäksi 5,7senttiä/kWh.
Laske itse, paljonko 20litraa öljyä maksaa ja miten paljon se passivoi rakentamista.
isommmista reiistä seinissä, käytän niitä ovina ja ikkunoina.
Öljy maksaa alle 0,50eur/litra kotiin tuotuna,
mitä väliä jos 20 litraa välillä läikähtääkin.
Jätä mieluummin savuke polttamatta tai lottoamatta.
on kannattavampi investointi kuin lisäeristys nykyiseen asuntokantaan. Eipä tule rokulipäiviä asennusvaiheessa verrattuna lisäeristyksen pölyihin eikä tule lisää kosteusriskejäkään, kun rakenteisiin ei kajota. Eikä tarvitse maksaa turhasta.
Eiköhän tässä ala piakkoin kuulua työryhmien lopputuloksia ja perusteluja, kuinka energian säästön aiheessa toimitaan.
Yksi asia ainakin on selvää, että päästöjä täytyy pienentää. Keinot selviävät vähitellen.
Energian kulutus ja päästöt asuntojen lämmitykseen taitaa olla jokseenkin samoissa lukemissa liikenteen kanssa meidän ilmastossamme. Joten puhumme kuitenkin melko merkittävästä asiasta, jolle kuitenkin on jotain tehtävä.
Uudisrakentaminen ja vanhojen korjaus poikkeavat toisistaan, jolloin ratkaisut energian säästössä voivat olla toisenlaisia.
On totta, että energia Suomessa on erittäin halpaa, eikä se tällä tasolla ohjaa päästöjen pienentämiseen vielä juuri lainkaan.
Energiaverojen korottaminen voisi olla yksi keino jolla periaatteessa vapaaehtoisesti voitaisiin päästöjä alentaa. Viranomaismääräyksillä ei välttämättä saada parasta lopputulosta ja byrokratian kustannukset vain kasvavat. On myös totta, että virkamiehen vastuu on melko pyöreä käsite ja käytännössä sitä ei oikeastaan ole. Tärkeäksi nämä henkilöt kuitenkin itsensä usein tuntevat ja toiminnallaan vielä liian usein tuovat lisäkuluja rakentajille. Rakennusvalvontamaksuilla nykyisin jopa pönkitetään kunnan taloutta. No meni myös ohi aiheen, mutta menköön.
Uudisrakentamiseesa eristyksen lisääminen on yksi avainasioita, mutta samalla tulee tietysti huolehtia rakenteen toimivuudesta. Kokonaistaloudellisesti kannattava eristeen määrä, riippuu melkoisesti myös käytettävästä rakennustekniikasta. Ilmanpitävyys sinällään ei maksa mitään, siihen vaikuttaa enemmän suunnittelu ja huolellisuus. Ilmanpitävyydestä ei myöskään aiheudu rakenteille minkäänlaista vaaraa, päin vastoin ja se on meillä hyvin tiedossa.
Voidaan käyttää myös lämpöpumpputekniikkaa ja ilmatiiveys pidentää senkin ikää, kun sen ei tarvitse työskennellä ylimääräistä.
Sellaista ajatusta, että talo voidaan tehdä harvaksi ja huonommin eristetyksi, sillä verukkeella, että energia on halpaa en voi hyväksyä. Päästöt ovat ne, joita vastaan näitä toimenpiteitä ajatellaan, jolloin parhaaseen lopputulokseen päästäksemme joudutaan rahaakin käyttämään.
...sitä paremmin, mitä kalliimpaa energiaa sillä korvataan. Parhaimmillaan tosiaankin remppakohteissa.
"Eiköhän tässä ala piakkoin kuulua työryhmien lopputuloksia ja perusteluja, kuinka energian säästön aiheessa toimitaan."
Sehän tässä tavallista ihmistä pelottaakin. Aina pitää olla jokin ylempi auktoriteetti sanomassa mikä on tavalliselle ihmisille hyväksi. Tavallinen ihminen on oletuksena niin typerä, että ei osaa itse päätöksiään tehdä. Varsinkin kun tässä tapauksessa tiedetään, että nuo ylemmän tahon sanomiset eivät sisällä mitään kokemusperäistä, tai tutkittua tietoa itse talosta. Sehän ei ole hirveän vaativaa, että todetaan, kun eristetään enemmän, niin lämmitysenergiaa säästyy.
"Energian kulutus ja päästöt asuntojen lämmitykseen taitaa olla jokseenkin samoissa lukemissa liikenteen kanssa meidän ilmastossamme. Joten puhumme kuitenkin melko merkittävästä asiasta, jolle kuitenkin on jotain tehtävä."
Tähän on taasen ajanut noiden samojen fiksujen auktoriteettien päätökset. Keskellä korpea torppa lämpenee suoralla sähköllä.
Puuta eri muodoissa, kuten haketta, pellettiä, halkoja jne. ei kannateta, vaikka nämä ovat päästöttömiä ja kansantaloudellisesti erittäin fiksuja ratkaisuja.
Liikenne taasen kuluttaa ainoastaan ja pelkästään ulkomailta tuotua tavaraa, joka saastuttaa.
Energian kulutus on siis samaa luokkaa, mutta päästöt eivät. Sähköstä kuitenkin puolet taidetaan tuottaa ns. päästöttömästi ja kotimainen energia ei saastuta pl. turve, joka nyt lienee tulkintakysymys.
"Uudisrakentaminen ja vanhojen korjaus poikkeavat toisistaan, jolloin ratkaisut energian säästössä voivat olla toisenlaisia."
Näinhän se monen ajatus menee. Jos uudisrakentamisesta tehdään tarpeeksi kallista, niin uusia ei juurikaan rakenneta. Onko sitten parempi vaihtoehto se, että asutaan vanhoissa energiasyöpöissä taloissa, vai se, että tehtäisiin vähän kuluttavia kohtuuhintaisia?
"Uudisrakentamiseesa eristyksen lisääminen on yksi avainasioita, mutta samalla tulee tietysti huolehtia rakenteen toimivuudesta."
Tämä onkin se avainasia. Olisi hienoa, että ensin esim. passiivitaloista saataisiin käytännön kokemusta ja tutkittaisiin asiaa. Vasta tutkimuksen jälkeen voitaisiin ohjeistaa ihmisiä ja rakentamista. Nythän on iso riski, että fanaattiset ihmiset ajavat nämä passiivitalot väkipakolla lävitse ilman, että talojen rakenneteknisestä käyttäytymisestä on mitään varsinaista tietoa.
Tällaisten koetalojen rakentaminen pitäisi olla virkamiesten tehtävänä. Tarpeeksi monta koetaloa erilaisin rakentein ja rakenteet erilaisia antureita täynnä. Kiinnostaako tällainen virkamiestä? Eipä tunnu.
"Ilmanpitävyys sinällään ei maksa mitään, siihen vaikuttaa enemmän suunnittelu ja huolellisuus. Ilmanpitävyydestä ei myöskään aiheudu rakenteille minkäänlaista vaaraa, päin vastoin ja se on meillä hyvin tiedossa."
Ei ilmanpitävyys kuitenkaan mitään ilmaista ole. Ei urakoitsijat aivan kiusallaan huonosti rakenna, vaan säästävät siinä aikaa, eli työtään, eli rahaa. Sinänsä erittäin samaa mieltä, että ilmanpitävyydestä ei ole mitään haittaa, vaan päinvastoin.
"Sellaista ajatusta, että talo voidaan tehdä harvaksi ja huonommin eristetyksi, sillä verukkeella, että energia on halpaa en voi hyväksyä. Päästöt ovat ne, joita vastaan näitä toimenpiteitä ajatellaan, jolloin parhaaseen lopputulokseen päästäksemme joudutaan rahaakin käyttämään."
Ei kai kukaan omaa taloaan tieten tahtoen harvaksi ja huonosti eristetyksi tee. Se, että talostaan ei tee passiivitaloa ei kuitenkaan tarkoita, että talo olisi huonosti eristetty ja harva.
Terveisin matalaenergia- asukki jo muutaman vuosikymmenen toimiviksi todetuin rakentein.
Matalaenergiataloissa tulevat postiluukut ovissa pannaan. Sitä se sentin reikä ovessa meinaa:))
restante-osastolta sen jälkeen, kun on lennelty ympäri maailman lomilla ja asunossa lämmöt täysillä päällä, jottei tule pakkasvaurioita ja
vielä voroja hämäävä satunnaisvalaistuskin tietokoneohjattuna.
Kyllä nyt säästellään väärästä päästä noiden passiivien matalien talojen kanssa.
tekijöille energiaveroa. Ne jotka ovat päästöistä kiinnostuneet, ne myös maksakoot.
Samahan se on vaikka Thaimaan lentolipuissa, joka matkustaa, se maksaa.
Mielenkiintoinen "tutkimus". Ja antaa varmasti suuntaa. Yllättäväähän tässä on puutalojen tiiveys ei niinkään kivitalojen joiden lukemat ovat juuri sitä mitä ennenkin.
Aikaisemminhan puutalojen tiiveys on ollut luokkaa 4.
Olisi hyvä saada myös tarkennusta kohteista. Hiukan mietityttää 0,2 tulokset. Taitavat olla virheitä. Ja suuri tiiveyden vaihteluväli kertoo tietysti rakentajista mutta eniten varmasti talon mallista. Halpis kastelli kun on usein perustalo ja lammi ja jämerä monimuotoisempaa rakennuskantaa. Sekään tieto ei selviä onko Jämerä kiviyläpohjalla. Niinhän ne jämerät tehdään lähes kaikki.
paljon kevytbetoni- tai harkko/valuharkkotaloa, joista kustannussyistä on kevyt yläpohja. Nämä painivat täysin omassa sarjassaan, kun niistä ei voi saada ajan oloon kestävästi tiiviitä. Mitenhän vakuutus näihin suhtautuu, ovatko puu- vai kivitaloja. Sekään ei selviä ennenkuin korvausta lähtee hakemaan. Kivirakenteisilla on jonkin verran pienemmät vakuutusmaksut.
Omassa vakuutuksessani kivitaloksi riitti, että ulko- ja kantavat seinät, alapohja ja välipohjat on kiveä. Väliseinien tai yläpohjan ei tarvinnut olla kivirakenteisia.
...on varsin monenlaisia, mikä tässäkin tutkimuksessa näkyy varsin selvästi. Toinen seikka puutaloista - ne ovat jonkin verran kehittyneet rintamamiestalojen ajoista, etenkin viimeisinä vuosina, kun tiiveyden merkitystä on ryhdytty korostamaan.
on havaittu rintamamiestalojen kellareissa mätää, ovatko uudet sen parempia.
mutta itseään on huonompi pettää. sekarakenne mikä sekarakenne. Kovan yläpohjan etu tulee vaikka ekan vesivaurion jälkeen, vuodon korjaus riittää ja rakenne riittävästi tuuletettuna kuivuu itsekseen, kun taas kevyt yläpohja villoineen on purettava ja raksattava uudestaan. Toivottavasti näin ei käy ainakaan monelle, kun se jo nostaisi kivirakenteisten vakuutusmaksuja.
...omaan nilkkaan, sillä rintamamiestalojenkin kellarit on kivitalotekniikkaa.
Ja se kivitalotekniikka on toivottavasti sotien jälkeisestä ajasta hitusen kehittynyt, kun kerran puutalojen tekniikkakin on. Olishan se nolo, ettei puutalojen kellarit kehity yhtä matkaa puutalojen kanssa.
ja yläkerta puusta, päinvastoin harvemmin, syytä en tiedä.
vaan rintamamiestaloihin on tehty jäljestäpäin vaikka mitä muutoksia, joihin vanha rakenne ei taivu.
*tuotu sisään timpuritekniikalla kellariin ja ullakolle kosteita tiloja parantamatta ilmastointia (ja hävitetty pihasauna grillikatoksen tieltä).
Sen huomaa monesta ns. kivitalosta, niissä on yläpohja aivan muuta. Yläpohjan ala on yhtä suuri kuin kellarinkin, miksi yläpohjasta pitäisi sen enempää säästää. Eiku lakki kourassa pankkiiria tapaamaan. Se on siinä, kivitalo.
puutalosta saa tiiviin kun näkee vaivaa muovien liittymäkohtien kanssa, eli teippiä tai jopa silikoonia limitysten väliiin, muovit ikkunankarmeihin tiiviisti kiinni jne. eikä tehdä reikiä muoviin sähkörasioiden kohtiin, eikä ruuvata kattolevyjä ylipitkillä ruuveilla siten että rei'itetään myös höyrynsulku jne...kastellin tyyli koolata 50mm muovin päälle seinissä on sikälikin hyvä että ei taulujen ym. kiinnitysproput tee reikiä höyrynsulkuun....kivitalossa taas tulee tiivistä seinää ja nurkkaa jokseenkin automaattisesti..ei tarvi kikkailla....kaikkien talojen osalta sitten ikkunat ja ovet voivat valskata enemmän tai vähemmän...niiden kanssa voi joutua näpräämään ja säätelemään...
että oli kivitalossa mikä yläpohja tahansa niin se on tiiviimpi kuin nuo pärekasat ;)
Se nyt on varmaa, että asia justiinsa noin, kun kerran sinä sen sanot! Aivan varmana on.
Luitko tuon aloitusviestissä mainitun tutkimuksen?
hieman puolueellinen tuo tutkimus...?
Totuus on vaan se, että puutalosta saa tiiviimmän kuin kivitalosta.
Mutta onko se nyt se ainoa asia mikä ratkaisee?
Itelleni se on ainakin ihan sama ja toivon että tulen kuitenkin viihtymään parhaillaan nousevassa Lammitalossa. Ehkä kuitenkin ne pohjaratkaisut, talotekniikka ja sisustus tekee siitä talosta sen parhaan itselleen.
On se aivan varmana puoleellinen, jos oma, kiihkeän intohimon kohde, ei aivan piikkipaikalla olisikaan.
Eiks teille fanaatikoille löytys jotain omaa foorumia?!
Testistä näkee hyvin sen, että Jämerä voi parhaimillaankin olla vain yhtä hyvä kuin Lammi, mutta huonoimmillaan paljon huonompi.
katastrofit tulevat neljässä osassa:
Hiroshiman atomipommi, Winows 95, Windows 98 ja Lammi-kivitalo
kohtaan, kun totuus satuttaa noin paljon, että Lammia pitää alkaa haukkumaan.
kirjoittaa ikkunat 95 oikein
osasin kuitenkin kirjoittaa oikein!
Ja niin kauan kirjoitan vastaprovokaatiota tälle palstalle, kun nämä Lammivouhottajat jatkavat kirjoitteluaan ilman mitään todenperäisyyttä.
juttu...sinun mielestä Lammi on paras ja maapallo litteä sekä noidat pitää polttaa roviolla! Noilla mielipiteillä ja totuuksilla pärjäisit Afganistanissa Talebanien joukoissa oikein hyvin...ei kun kuolema suurelle saatanalle Siporexille joka pitää tuhota pyhässä kivitalosodassa, jossa vain tiiviit ja parhaat kivitalot saavat rakennuspaikan tosiuskovaisten tonteilla!
Voi pyhä pihakivistä koottu kivitalo sentään!
Pelle Pekka Perusinsinööri (tossa on sun koko nimes):)
Lammihan onkin lähempänä puutaloja koska muovipussirakenne. Jos testi tehtäisiin viiden vuoden kuluttua näkyisi oikea tiiveys. 20 vuoden päästä lammi onkin jo homepommi kun Jämerä porskuttaa vielä 80 vuotta ilman ongelmia.
Se ero lammissa on muovipussirakentamiseen, että kun muut yrittävät varjella, ettei seinän sisään pääse kosteutta niin lammissa kaadetaan seinät täyteen vettä. Eipä ole järjen häivää mutta hyvä markkinointi myy vaikka hiekkaa saharaan.
muovipussi omaan päähäsi, on tietopohja sitä luokkaa
rakenne toimii ja on taatusti parempi kun sun haperox eiku siporex rakenne
Lammiuskovainen...
Katsos Pellenä on hyvä olla, ei paina huolet, ei rasitu Polla, kun asuu Jämerä-kivitalossa!
Ensinnäkin siporex on höyrykarkaistua kevytbetonia. Siinä ei ole mitään erityistä "rakennetta" kuten esim. valuharkoissa joissa on riskirakenne muovia kahden valun välissä ilman eristeen tuuletusta.
Se, että styroksi ei näy ulos eikä sisälle ei poista tulevia home ja kosteusongelmia. Turvallisempaa olisi valuharkossakin tehdä eristys rakenteen ulkopuolelle vaikka eristerappauksena. Näin voisi asua betonin sisällä paljon turvallisemmin ja terveellisemmin.
Niin juuri tästä on kysymys. En halua asua muovipussissa kun löytyy parempiakin vaihtoehtoja.
Ota vaan itsekin pussi jo pois päästäsi.
tiedetään että juuri sinunlaiset höyrypäät ovat onnellisia kun saavat omistaa kevytbetoni (kyhäelmän) eli niin sanotun "talon".
Kannattaa perehtyä eps rakenteeseen ennenkuin alat puhua riskirakenteesta, paljastat oman tyhmyytesi/tietämättömyytesi mölyämällä tyhjästä.
minä olen ottanut ajoissa, sinä et, jutuista päätellen.
olevasi kauhian fiksu kun asut "jämerässä" kevytbetoni talossa...se siitä jämerästä...huh huh...sulla on ottnut jo liian koville...varo ohimosuonet pullottaa jo pahasti :) :)
lyhyt oppimäärä, pitkä ei sulle käy.
EPS-eristeen tärkeimmät edut
• hyvä lämmöneristävyys ja suuri puristuskestävyys
• keveys ja helppo asennettavuus
• vettymättömyys, lahoamattomuus ja homehtumattomuus
• ympäristöystävällisyys ja kierrätettävyys
• ominaisuuksien pitkäaikaissäilyvyys
• tuotevalikoiman monipuolisuus
Listasi taisi olla suoraan myyntiesitteestä. Taidatkin olla eristemyyjä vai muuten vain on eps intohimosi.
Ei kannata uskoa kaikkea mitä mainostetaan. Mainos tehdään siksi, että tavaraa saadaan myytyä juuri sinunlaisille lyhyen oppimäärän urpoille.
Tosiasia on, että kaikkiin rajapintoihin tiivistyy kosteutta ja home se kasvaa ja leviää. Jos lisäeristettä pitää käyttää niin se pitää tuuletta kuten puutalopuolella tehdään.
vauhkoavat epsin ja muunkin eristeen huonoudesta, mutta silti niitä omassakin talossa on.
Jos se Sipo olisi niin hyvä eriste, niin miksi alapohjan päälle laitetaan ennen lattiavalua silti epsiä ja yläpohjan päälle puhallusvillaa?
sekä euro ovat hyviä konsultteja. Fiksut oppivat toisten virheistä ja urpommat eivät edes omistakaan.
kerro mikseivät kaikki talot ole pelkkää eepeässää. En tiedä yhtään. Kaikissa on joku kuona tai lammi tai sipo tai muu betoni kantavana rakenteena.
En ole vouhkannut minkään eristeen huonoudesta. Esim eps toimii hyvin routasuojana ja villa yläpohjalaataston päällä. Samoin valuharkko toimii parhaiten ilman eristeitä tukimuureissa jne.
Siporex nyt sattuu vain olemaan ainut rakennusmateriaali jonka voi toteuttaa kosteutta läpäisevänä ja yksiaineisena. Joku tykkää siitä ominaisuudesta jollekin toiselle on tärkeätä, että seinä on valettua betonia ja styroxia.
parketti. Yläpohjan päälle pannaan eristettä puhaltaen tai rullista kompensaatiota hakemaan.
On muuten hyvä toimia, kun on kova pohja, millä tepastella eikä jalka tai koko ukko mene eristeen läpi alempiin kerroksiin.
näemmä lyhyen lyhyen kaavan mukaan kaikki.
Tavaran luokitus on VTT mukaan, pässi.
Sulla on varmaan sipoa oman lattiavalun alla eristeenä. Amm..ittes.
Niin, onko mitatut talot olleet perustoimitukseen kuuluvia taloja. Nythän lähes firma kuin firma on tuonut markkinoille lisähintaan myytäviä matalaenergiapaketteja ym.
ps. onko valmistalokaupan tekemisen yhteydessä mahdollisuus laittaa sopimuksen mustaa valkoiselle tulevan talon ilmavuotoluvusta esim. alle 1,0. Eli se mitataan valmiista talosta ja rakentaja vastaa sen toteutumisesta. Jos ei toteudu niin sitten korjataan kunnes toteutuu. Onko alalla käytetty tälläisia "takuita"?
...ei mitään estettä tuollaisen sopimuspykälän kirjaamiselle. Eri asia on, joko suomalaiset talofirmat ovat kypsiä sellaisia ehtoja sopimuksiinsa ottamaan. Itse en ole vielä kuullut tapauksesta, jossa noin olisi menetelty.
mikäli saa sitten vapaat kädet myös rakentamiseen. Harvalla on semmoiseen varaa, vaan
haluaa itse osallistumalla alentaa kustannuksia.
Tämä taas tappaa kauppiaan takuut.