Paras kuvanvakaaja on jalusta,sit jos välttämättä vakaajalle arvoa laskeen ,niin kumpihan vakaaja olis paree....runko vai objektiivissä oleva?
Sen perusteella mitä mä nyt oon näitä joutunut näitä ihmetteleen, niin voin sanoa että objektiivissa oleva esim ultraäänimoottorivakaaja on parempi kuin rungossa rakoholkki liitännällä ja hankalammalla voimansiirrolla oleva runkovakaaja.Vaikka jotkut hehkuttaa runkovakaajan toimivan lähes kaikkien objektiivien kanssa,no toimii joo, mutta miten tarkasti jä äänikin on aika rousketta eikä tartte olla edes vielä kulunutkaan kun myös pumppaa ihan liikaa.
Jos vakaajan kojeisto tarvii huoltoo,niin runkovakaajakamerassa huoltoon jää molemmat runko ja objektiivi,toisessa yleensä vaan objektiivi.
Hintaerokaan ei nyt mikään hirvee ole.
Sanoohan sen jo järkikin,kumpi menetelmä on parempi mekaanisessa ja ajoittain irroitettavassa liitoksessa....pelkkä sähköinenkontakti vai mekaaninen holkkiakseli ?
Sen perusteella mitä mä nyt oon näitä joutunut näitä ihmetteleen, niin voin sanoa että objektiivissa oleva esim ultraäänimoottorivakaaja on parempi kuin rungossa rakoholkki liitännällä ja hankalammalla voimansiirrolla oleva runkovakaaja.Vaikka jotkut hehkuttaa runkovakaajan toimivan lähes kaikkien objektiivien kanssa,no toimii joo, mutta miten tarkasti jä äänikin on aika rousketta eikä tartte olla edes vielä kulunutkaan kun myös pumppaa ihan liikaa.
Jos vakaajan kojeisto tarvii huoltoo,niin runkovakaajakamerassa huoltoon jää molemmat runko ja objektiivi,toisessa yleensä vaan objektiivi.
Hintaerokaan ei nyt mikään hirvee ole.
Sanoohan sen jo järkikin,kumpi menetelmä on parempi mekaanisessa ja ajoittain irroitettavassa liitoksessa....pelkkä sähköinenkontakti vai mekaaninen holkkiakseli ?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Jos olisin kameravalmistaja, sanoisin tietenkin että objektiivivakaaja on parempi. Sillä saa paremmat hillot käärittyä koska yhtä runkoa kohti voi myydä monta vakaajaa. Kuvaajana taas kannatan runkovakaajaa koska se tarvii ostaa vain kerran.
Putkivakaaja on muinaisjäänne filmikaudelta jolloin runkovakaajan tekeminen filmikameraan olisi tehnyt rungosta helvetinmoisen laatikon. Pari merkkiä on hoksannut tuon markkinatalouden toimivuuden eikä tietenkään tapa hyvää lypsylehmää. Runkovakaaja on nykyään yleisin ja varmasti jossain vaiheessa ainoa jäljelle jäävä vakaajaratkaisu. Runkovakaajien huoltotarve on olematon koska rungossa aika varmasti hajoaa ensin suljin, ja se on käytännössä uuden rungon osto edessä, joten samalla vakaaja päivittyy uusimpaan versioon. Digeillä tulee otettua enemmän kuvia kuin filmiaikana joten rungon käyttöikä jää murto-osaan filmikaudesta. Varaosien ja työn hinnat myös pitää huolen siitä että juuri minkään korjautus ei kannata.
Huomaahan sen vaikka kuka, ettei kirjoittajalla ole hajuakaan siitä miten vakaaja toimii.
Vai että oikein voimansiirrolla jonkun ajoittain irroitettavan liitoksen yli ja kunnon rouskutus vielä...
Niin no, provohan tuo kirjoituksesi kuitenkin oli- ja vieläpä moneen kertaan loppuun kalutusta aiheesta.
Vakaaja objektiivissa vakauttaa myös etsinkuvaa (tietysti runkovakaajakin silloin jos etsin on sähköinen). Vakaaja rungossa taas mahdollistaa sen ettei tarvitse joka objektiiviin erikseen vakaajaa ja vakautuksen saa myös vanhemmille ja venäläisemmille laseille.
Canonilla ja nikonilla alkaa tuo vakaaja enenevästi olemaan vakiovarustus uusissa (ainakin halvemmissa) objektiiveissa ja suunta pysynee samana. Vakaaja objektiivissa ei taas välttämättä vaikuta objektiivin hintaan niin paljoa kuin luulisi (esim. Nikkor 24-120mm klasin uudemmassa versiossa on vakaaja, mutta hinta jokseenkin ennallaan ja sanoin siinä 70-300mm vakaaobjektiivissa).
Ideologista sotaa tästä aiheesta ei oikein järkevästi saa millään ja nämä yritykset sen lietsomiseksi ovat lähinnä naurettavia.
Tiedän useammankin kuvaajan, jotka käyttävät samoja putkia sekä filmi-, että digirungoissa, tarpeen mukaan. Ei digi ole vielä filmiä kokonaan syrjäyttänyt. Etenkin laadukas diafilmi vetää vertoja parhaimmillekin digirungoille.
Mielestäni vakauttamattomalla etsinkuvalla on se hyvä puoli, että silloin luonnollisesti näkee etsinkuvasta mahdollisen tärinän määrän. Jos pahasti näyttää vapisevan niin hellittää otetta hetkeksi ja hengähtää pari kertaa ja vot, eipä näytä tutisevan enää. Muutenkin näkee säästää (puristavaa!) laukausta vakaata hetkeä varten!
Vakauttajallisista objektiiveista ei itsellä ole kokemusta, mutta ainakin joissain pokkareissa saa ominaisuutena vakaajan päälle vain itse valotuksen ajaksi. Kertokaa te, joilla tietoa asiasta!
Se, kun ei vaikuta etsinkuvaan.
Vakaajallakin, jos kuvaaja heiluu. Vakaajien korjausamplitudi on peräti naurettava. Runkovakaajilla luultavasti vielä pienempi. Minulla ei kyllä ole ollut mahdollisuutta tutkia noita kahta samaan aikaan.
Periaatteessa runkovakaaja on parempi, mutta se näyttää vaativan objektiivin tunnistuksen oosatakseen vakavoida oikein.
Esim. Pentaxissa tunnistamattomat objektiivit pitää valita polttovälilistasta.
Pelkkää puppua tuo kirjoitus ainakin oli. Yritit sepustaa jotakin tarkennusmekanismeista vaikka puhuit vakaajista.
Ei tuota kannata murehtia, kysymys ei ole sellainen jonka perusteella kannattaisi kameran/merkin valinta tehdä.
Runkovakaaja on toki hyvä lisä olemassa. Vakaajan merkitystä kyllä yliarvostetaan näissä nettikeskusteluissa reilusti. Hyvä kuvaustekniikka (laukaisu, kameran tukeminen etc.) on paljon tärkeämpää eikä ole rungosta tai optiikast kiinni.
Eli valitse merkkisi muiden ominaisuuksien perusteella, jos runkovakaaja tulee mukaann niin ei siitä mitään haittaakaan ole. Itse en sille myöskään kummoista arvoa laske, kuten en optiikoissa olevillekkaan.
Älä huoli, kyllä se Markkinamies™ laskee kaikkien vakaimien arvon puolestasi ja käärii niistä hyvät rahat varsinkien objektiivikaupoissa! :-)
Eipä noilla näytä hirveästi eroa olevan, on sitten optiikassa vakaaja tai ei.
Hintaero tulee muista jutuista.
Vertaa vaikkapa Sonyn 30072.8:a Nikonin ja Canonin vastaaviin.
En silti väitä etteikö vakaaja nostaisi optiikan hintaa. Taitaa olla vaan nykyisin aika halpa osa koska sitä tuupataan aika edullsiiinkin tuotteisiin.
Kilpailu painaa vastaavien tuotteiden hinnat samoiksi valmistajasta riippumatta. Ja se on meidän kuluttajien kannalta vain edullista.
> Eipä noilla näytä hirveästi eroa olevan, on sitten optiikassa vakaaja tai ei.
No ei ole, kun oikein hakemalla haetaan ne objektiivit, joiden hinnassa ei ole eroa.
> Vertaa vaikkapa Sonyn 30072.8:a Nikonin ja Canonin vastaaviin.
Sony on kallis, koska ko. objektiivista on iät ajat ollut pulaa. Minoltan paremman luokan objektiivien kasaus oli käsityönä ts. tuotantomäärät olivat vaatimattomia eikä digirunkojen aiheuttamaan kysyntään pystytty vastaamaan. Sony lienee muokannut objektiivit liukuhihnatuotantoon sopiviksi, minkä seurauksena saatavuus on jo parantunut & hinta laskenut 500 €.
Mutta 70-200 on siis edelleen Canoniittien suosima verrokki, kuten taas kerran nähtiin.
Vaan kuis suu pannaan, jos otetaankin vertailuun sellaisia objektiiveja, joiden hinnassa ei ole harvinaisuuslisää? Tai Sigmat & Tamronit, kun runkovakaaja pelittää niidenkin kanssa? Niin, ja muistammehan myös, että ainoastaan CopioConevalmistaja kehtaa rosvota vastavalosuojista lisähintaa.
Kittizoomit
Canon 18-55/3,5-5,6 IS 206,80 € sis. VVS
Sony 18-70/3,5-5,6 190,90 €
Hinnat kotimaisista verkkokaupoista, pääasiassa verkkokauppa.comista.
Pykälää paremmat
Canon 17-85/4-5,6 IS 548,80 € sis. VVS
Sony 16-105/3,5-5,6 609,00 €
Halvat telet
Canon 55-200/4,5-5,6 251,80 €, vakaaja puuttuu
Tamron 55-200/4-5,6 129,90 € (for Sony/Minolta)
Laajiszoomit
Canon 17-55/2,8 IS 926,80 €
Tamron 17-50/2,8 409,90 € (for Sony)
Kiinteäpolttoväliset "kevytlaajikset"
Canon 35/1,4L 1296,90 €, vakaaja puuttuu!
Sony 35/1,4G 1403,90 €
Kiinteäpolttoväliset "naamalasit"
Canon 85/1,2 L 2019,90 €, vakaaja puuttuu!
Sony 85/1,4 ZA 1533,90 €
"Yleiskoneet"
Canon 28-135/3,5-5,6 IS 491,80 €
Sony 24-105/3,5-4,5 599,90 €
Canon 24-105/4 IS 1063,90 €
Superzoomit
Canon 18-200/3,5-5,6 IS 596,90 €
Sigma/Canon 18-200/3,5-6,3 OS 368,90 €
Tamron/Canon 18-270/3,5-6,3 VC 529,60 €
Sigma/Sony 18-200/3,5-6,3 206,90 €
Tamron/Sony 18-200/3,5-6,3 200,90 €
Tamron/Sony 18-250/3,5-6,3 458,90 €
...160-200 € näyttäisi vatkain näissä maksavan
Supertelet
Canon EF 100-400/4,5-5,6L 1397,90 €
Sony 70-400/4-5,6 G SSM ei vielä myynnissä, hinnaksi lupailtiin n. 1400 €, mutta tulee ilmeisesti nousemaan, kuten muidenkin objektiivien
Eri merkkisiä ja eri valovoimaisia/polttovälisiä optiikoita on aika hankala vertailla keskenään. Tämä merkkiin katsomatta. Tuossa ensimmäisessä esimerkissä näkyy ettei se IS niin kovin paljoa välttämättä hintaa nosta.
Supertelet eivät muuten ole noita joita mainitsit. Ne ovat >=300mm kiinteitä isovalovoimaisia töttöröitä. Ne maksavat myös aika "superisti". Merkkiin katsomatta.
Kuten olen ilmeisesti kertonutkin niin ainakaan minulle ei ole kovin isoa merkitystä onko vakaaja vai ei. Merkittävimmät erot tulevat tuolla pitkässä päässä, yli 300mm.
Minulle jalusta on se mihin olen aikoinani tottunut. Parannus ilman jalustaa olevaan aika monta aukkoa...
Kuvannut jonkin aikaa kahdella eri objektilla. Canonin 100-400 mm F 4,5-5,6 L-sarjan putkella, jossa on vakaaja sekä sigman 300 mm:llä F 2,8:lla, Jossa ei ole vakaajaa.
Karu totuus on se, että heikoissa valaistus olosuhteissa tuolla canonin IS-putkella onnistun saamaan laadukkaampaa jälkeä, kuin tuolla sigman huomattavasti valovoimaisemmalla putkella.
Niin paljon antaa anteeksi tuo opiskan vakaaja.
Objektiivissa oleva vakaaja on hiljainen, sen mukana oloa tuskin havaitsee.
Taitaa olla vain niin, että kun nämä suuret valmistajat putkiin vakaajansa laittavat, niin se on myös paras vaihtoehto.
Joskus miettinyt sitäkin, että mitä jos canon tulevaisuudessa tekeekin vakaajallisia runkoja?
Kuinka käy, tai kuinka pitää toimia, mikäli sekä putkessa, että runkossa on vakaaja?
Luulisi niiden häiritsevän toinen toisiaan.
Jos kuvaa jalustalla, vakaaja oli se sitten obiskassa tai rungossa, niin se pitää aina kytkeä pois käytöstä.
Ainakin Sonyn runkovakaaja on täysin äänetön. Erään Sigman (120-400) putken objektiivivakaaja taas on niin äänekäs, että se haittaa luontokuvausta.
"Taitaa olla vain niin, että kun nämä suuret valmistajat putkiin vakaajansa laittavat, niin se on myös paras vaihtoehto. "
Näillä suurilla valmistajilla oli ennen kennovakaajan mahdollistavaa tekniikkaa jo ennestään historia objektiivivakaajissa. Muilla valmistajilla (Minolta, Oly, Pentax jne.) ei vastaavia määriä vakautettuja obiskoja ollut ennestään, joten ne pystyivät ehkä paremmin miettimään vakautusta tyhjältä pöydältä. Kaikki noista valitsivat runkovakaajan... Miksiköhän?
Tällä hetkellä tosin linssivakaaja vaikuttaisi olevan keskimäärin vähän tehokkaampi kuin runkovakaaja.
"Kuinka käy, tai kuinka pitää toimia, mikäli sekä putkessa, että runkossa on vakaaja?
Luulisi niiden häiritsevän toinen toisiaan. "
Ainakin nykytekniikan vakaajissa ne tosiaan häiritsisivät toisiaan... Eli jompikumpi vakaaja vain pois päältä jos tuollainen tilanne tulee. Mahdollistahan toi on jo nykyään, koska adaptereilla vakaajallisia obiskoita pystyy istuttamaan runkovakautettuihin kameroihin.
> Näillä suurilla valmistajilla oli ennen kennovakaajan mahdollistavaa tekniikkaa jo ennestään historia objektiivivakaajissa. Muilla valmistajilla (Minolta, Oly, Pentax jne.) ei vastaavia määriä vakautettuja obiskoja ollut ennestään, joten ne pystyivät ehkä paremmin miettimään vakautusta tyhjältä pöydältä. Kaikki noista valitsivat runkovakaajan... Miksiköhän?
Todellinen syy on siinä, että Canon ja Nikon toivat vakaajat markkinoille jo silloin, kun digikameroista vasta nähtiin märkiä unia (pl. muutama järjettömän hintainen ja ominaisuuksiltaan puutteellinen pioneerimalli).
Filmin kanssa on nääs pikkuisen vaikeaa toteuttaa runkovakaajaa ;-)
Noita runkovakaajiakin on kehitelty pitkään. Mm. Minoltan vakaajapatenteista kohistiin juuri Dynax 7:n julkistuksen edellä - siis 90-luvun lopulla - silloin ihmeteltiin, että tuleeko filmijärkkäriin vakaaja, joka toimii filmiä liikuttamalla.
Mutta siinä mielessä olet oikeassa, että kaikki puhtaalta pöydältä aloittaneet ovat valinneet runkovakaajan. Optista käyttävät vain ne, joilla oli ko. tekniikka jo valmiina. Uuden kehittely maksaa ja olisi siinä sivussa tappanut myös oivan lypsylehmän. Ennen runkovakaajien tuloa noilla optisilla vakaajilla saatiin rahastettua oikein kunnolla, mutta viime aikoina on ollut pakko työntää markkinoille myös budjettihinnoilteltuja vakaajalaseja.
On vaan markkinoinnin kannalta paskamainen juttu, kun kaikki aiemmin hoetut "vain tyhmä ostaa kameran, mihin ei saa vakaajaobjektiiveja" ei enää oikein pure ... hommahan on nykyisin päinvastoin eli vain tyhmä ostaa kameran, jossa kaikki, myös vanhat käytetyt, valovoimaiset kiinteäpolttoväliset ja "piraatit" eivät ole vakautettuja.
Paljon tuossa tottakin, lisäisin vielä:
Tyhmä on jos luulee että omat kuvat muuttuvat loistaviksi vakaajalla varustetulla (optiikalla/rungolla).
"Uuden kehittely maksaa ja olisi siinä sivussa tappanut myös oivan lypsylehmän."
Seuraavaksi nämä isot vaihtavat/lisäävät vakaajan runkoon, ja ovat jälleen rahastuskierroksen edellä halpismalleja?
> Seuraavaksi nämä isot vaihtavat/lisäävät vakaajan runkoon, ja ovat jälleen rahastuskierroksen edellä halpismalleja?
Tuotanoin, kyllä ainakin Nikon on jo käyttänyt runkovakaajia pokkareissa. Tiedä häntä, onko ollut jostain ostettua/lisensoitua vaiko kotikutoista tekniikkaa ... pointti on se, että kyllä Canikonin resursseilla runkovakaajan olisi saanut jo aikoja sitten markkinoille.
Joten syyn täytyy piillä jossain muualla.... ei taida mennä paljoakaan metsään, jos arvaan, että optiset vakaajat ovat nykyään keino, jolla estetään eurojen karkaaminen Sigman, Tamronin tai Tokinan pussiin. Näillähän ei vielä ole vakaajaa monessakaan lasissa.
Ja toki täytyy myös yrittää sätkytellä runkovakaajia vastaan, vaikka tässä taistelussa tärkeimmäksi aseeksi on muotoutunut häpeämätön valehtelu .... mistä voi päätellä, paljonko eroa on oikeasti.
Pokkarissa ei siinä mielessä ole merkitystä, missä vakaaja on, koska sillä ei vaikuteta mitenkään objektiivien myyntiin.
Mitä etua runkovakaaja toisi Canoniin? Sillä ei olisi muuta merkitystä kuin se, että kameramyynti lisääntyisi? Lisäksi voisi tuoda myyntiin uusia vakaajattomia objektiiveja? Missä edut olisivat kameran käyttäjille? Yhtä vaikea kuin on nähdä, että runkovakaajalliset toisivat rinnalle objetiivivakaajat, on nähdä, että objektiivivakaajalliset toisivat rinnalle runkovakaajat.
> Mitä etua runkovakaaja toisi Canoniin? Sillä ei olisi muuta merkitystä kuin se, että kameramyynti lisääntyisi?
Siis kumman kannalta? Käyttäjien kannalta runkovakaaja olisi iso etu, koska se muuttaa myös kaikki vanhat ei-vakaajalasit, Sigmat, ja kiinteäpolttoväliset vakautetuiksi. Eihän runkovakaaja edes estäisi optisen vakaajan käyttöä (vrt. Olympus), pitäisi vaan valita, kumpaa käytetään.
Valmistajan kannalta se on taas pikemminkin haitta, ainakin niin kauan kuin noissa Sigmoissa yms. ei ole vakaajaa (harvoja poikkeuksia lukuunottamatta) eli on hyvät perusteet pyytää merkkilaseista kovempaa hintaa.
Olemassaolevien runkovakaajien pariksi on taas ihan turhaa tuoda optisia vakaajia - mikä olisi niiden lisäarvo, jonka nojalla voitaisiin pyytää kehittely- ja valmistuskustannuksia vastaava lisähinta? Vakautettu etsinkuva... moniko olisi valmis laittamaan rahansa tähän paremman valovoiman tms. sijaan?
"Siis kumman kannalta?"
Valmistaja ja sen talous tietysti tykkäisi, jos olisi syy aloittaa laajamittainen kamerapäivityskierros taas kerran, jossain mielessä jopa ihan alusta. Mutta toisaalta, edelleen pitäisi tuottaa objektiiveja, joissa olisi vakaaja.
Oma näkemys on, että esim filmikuvaaminen alkaa pian nousunsa pohjalta, ja silloin mm. vanhat filmi-EOSit kaivetaan taas käyttöön. Silloin ei paljon paina, että siinä upouudessa digirunkossa olisi vakaaja. Runkovakaajat sopivat silti hyvin niille valmistajille, joiden kohdalla ei ole tarvetta tai mahdollisuutta ottaa käyttöön noita vanhojakin runkoja.
> Oma näkemys on, että esim filmikuvaaminen alkaa pian nousunsa pohjalta, ja silloin mm. vanhat filmi-EOSit kaivetaan taas käyttöön. Silloin ei paljon paina, että siinä upouudessa digirunkossa olisi vakaaja.
...sitten kaikkien oppien mukaan sillä normaalilasilla, kas siinä ei edelleenkään ole vakaajaa.
"...kas siinä ei edelleenkään ole vakaajaa."
Kas, en missään niin väittänytkään.
Kun herkkyys, valovoima, kuvanvakaaja ja jalusta eivät riitä auttamaan, niin sitten pitää keksiä muita keinoja ja kohteita.
Tarkoitat varmaan Suomea tässä filmin nousulla pohjalta? Digivillitys on iskenyt tässä maassa ihan kympillä ja aika moni on myynyt helvetin kalliilla hankitut filmijärkkärit pois ja ostanu tilalle muodikkaan digipokkarin tai kauhean superzoomin. Muualla maailmassa filmi on edelleen kovassa iskussa eikä hiipumisen merkkejä näy. Uusia filmikameroita tehdään kuitenkin hyvin vähän koska käytettyä kalustoa saa pilkkahinnalla eikä niitä tahdo kuvaamalla saada rikki. Moni digiin siirtynyt ehtii rikkoa useamman digin ja silti se vanha filmikamera on jossain päin maailmaa edelleen kuvauskäytössä täysin toimivana.
Täytyy nostaa hattua kameravalmistajille. Digikamera on helvetinmoinen rahasampo, melkein yhtä suuri kuin kännykät operaattoreille. Molempia saa nykyään niin halvalla ettei niiden rikkoutumista jäädä itkemään vaan ostetaan uusi, ja nykyään joka kersalla tahtoo olla kännykkä ja digikamera, joita pitää päivittää vähän väliä muodikkaampaan ja "parempaan". Filmiaikana rahaa paloi sitä mukaa kun filmiä kului, digiaikana sitä palaa vaikkei kameralla ottaisi kuvaakaan, eli digikuvaus ei todellakaan ole ilmaista kuten moni virheellisesti väittää. Kamera on lähes arvoton kun se kannetaan kaupasta ulos, siitä ei saa juuri mitään vaihdossa koska ne on muutamassa kuukaudessa museokamaa, helposti rikkoutuvia ja myyjäliikkeen pitää myöntää aina takuu myös käytetylle joten se bisnes ei kannata. Vuoden vanha kamera menee yleensä muksuille leluksi.
Ei tuollainen touhu olis käyny filmiaikana kenelläkään mielessä. Filmi on pysynyt vakavien harrastajien keskuudessa digin rinnalla mutta sunnuntairäpsijät on vaihtanu kokonaan digiin.
Itsellä on nikonin VR2 mutta en ole huomannut mitään hyötyä, en varmaan osaa käyttä, tai sitten se on risa.
> Kumpi kuvanvakaaja on parempi??
...vaikkapa ns. normaalilaseilla, missäs objektiivivakaaja? Itse kuvasin Sony A100:lla Uuden Vuoden ilotulitusta Minoltan AF 50 f/1.7 RS:llä aukolla f/2, ISO 800 ja manuaalitarkennus oli asetettu n. 70 m:iin ja ihmettelen mitenkäs nuo vakaajattomat rungot olis pärjänneet, jos ei ollut vaikka monopodia mukana? Pisin valotusaika oli 1 sekuntti, joka ei edes runkovakaajalla tietenkään onnistunut. Tuo monopodinkin vienti ihmistungokseen on sitten varmaan tosi mukavaa.
Värisiä ilotulitteita taivaalla oli. Muuta ei kuvasi sitten kerrokkaan.
Canonistiksi kuitenkin veikkaikkailen, koska trolliksikin tämä on huono.
> Värisiä ilotulitteita taivaalla oli. Muuta ei kuvasi sitten kerrokkaan. Canonistiksi kuitenkin veikkaikkailen, koska trolliksikin tämä on huono.
...osoittaa sinun mielikuvituksesi laajuuden ja asioiden soveltamisen toisiin vastaaviin yhteyksiin, niin mikäs siinä.
kysyisin sinulta jaarli,koska selvästi tiedät kuvauksesta ja nyt näistä vakaajista, että eikö vakaaja "häiritse" kuvausnopeutta.Tarkoitan, että "miettiikö" ennen seuraavan kuvan ottamista.Hävitäänkö ainutlaatuinen tilanne hitauden takia?
> Kysyisin sinulta jaarli,koska selvästi tiedät kuvauksesta ja nyt näistä vakaajista, että eikö vakaaja "häiritse" kuvausnopeutta. Tarkoitan, että "miettiikö" ennen seuraavan kuvan ottamista. Hävitäänkö ainutlaatuinen tilanne hitauden takia? määrittänyt etäisyyden ennakoon, niin kuva lähtee siltä seisomalta.
...määrittänyt tuon etäisyyden ennakoon, niin kuva lähti siltä seisomalta ilman hyrrien hurinoitten odottelua.
Siis, ISO800; f/2; 1s?
Tyytyväinen tulokseen?
> No miltä tuo kuvasi sitten näytti? Siis, ISO 800; f/2; 1s? Tyytyväinen tulokseen?
...sanoin, se meni perseelleen, mutta olen tekemässä parhaillaan vertailuja RAW-muuntimien välillä ISO 800 asetuksella ja valotusaika oli muistaakseni joku 1/15s-1/30s, RAW-muuntimina oli DxO optics Pro Std 5.3.1, ACR 5.2 ja Sony Image Data Converter SR 3.0. Lopputuloksista sitten myöhemmin.
kusi tuon luetun ymmärtämisen.
Relataan ja uskalletaan kokeilla.
''L'' objektiivissa/objektiiveissa.
Kaikki muu on KÖRTTILÄISYYTTÄ!
Virallinen körtti l. haLpisobjektiivien lista:
EF 85mm f/1.2L II, hinta 2133,90, ei vakaajaa
EF 135mm f/2L USM, hinta 1059,90, ei vakaajaa
EF 400mm f/5.6L, hinta 1223,90, ei vakaajaa
EF 14mm f/2.8 II, hinta 2212,90, ei vakaajaa
EF 50mm f/1.2L, hinta 1272,90, ei vakaajaa
Paras vakaaja on edelleen suuri betonimöykky.
Raskaat jalustatkin sanoo vapiti vapiti, kun vähän tulee ja käytetään kunnollista kameraa pokkarin sijaan.
joista löytyy koukku "ns." lisäpainolle?
Saataisiinko tosiaan piste tällekkin?