Voisin kirjoittaa tästä useita sivuja mutta lyhyesti. Meillä on vesivahinko. Kuntokartoitus oli tehty. Itse asiaan: Pintamittari näyttää ainoastaan 3cm saakka. Eli vanhempiin taloihin tulisi aina porata reikiä ja sitten VAISALAn tarkalla puikkomittarilla mitata kosteus tai jopa vesipitoisuus. Lisäksi myyjän vastuu ei ole enää yksiselitteinen. Tätä kannattaisi levittää, että asunnonostoa suunnittelevat tietäisivät näistä mittaustarkkuuksista !!!!
Vesivahinko ja iso
kantapään kautta ja rajusti
205533
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
vaikka yksityisesti:
[email protected]
Kuntoarvion periaattesta hieman. Asunnon ostoon liittyvät tarkastukset ovat sovittujen periaatteiden mukaan arviointeja, joissa ei rakenteita rikota.
Arvioinnissa käydään läpi kaikki asunnon osat, tekniikka, ym. Tarkastuksen pohjalta raportoidaan selkeät viat, riskit ja muut puutteellisuudet. Paljon on talossa sellaisia paikkoja minne ei nähdä (alapohja kokonaan tai osittain, seinien sisusta, putkisto, rakenteet vesieristyksen alla, vesikaton rakenteet osittain tai kokonaan, ym). Arvioitsijan ammattitaidosta riippuu,kuin hyvin hän pystyy kertomaan kyseisen rakennetyypin mahdollisista riskeistä ja toimimattomuuksista.
Pintamittarit ovat hyvänä apuna joidenkin rakenteiden mahdollisten vikojen arvioinnissa, mutta vain apuvälineenä. Epäselvissä tapauksissa arvioitsijan tulisi suositella jatkotutkimuksia. Niitä voivat olla esim. rakenteiden tutkiminen koereikien avulla (esim alapohjan lattiaan aukko ja siitä rossipohjan ryömintätarkastus), kosteusmittaukset, radonmittaukset, kaivoveden mittaukset, lämpökuvaukset, erilaiset mikrobimittaukset, rakenteiden lujuuslaskelmat, pinta-alojen laskeminen, ym.
Jokainen talo on erilainen ja ostajien riskinottokyky on erilainen. Jokainen ostaja päättäköön itse kuinka paljon tutkitaan ja kuinka paljon riskejä otetaan.
Yhden osa-alueen kuntotukimus (esim kosteusmittaus) ei nykykäsityksen mukaan ole oikea tapa suorittaa asunnon ostoon liittyvä tarkastus, vaikka se joskus arviointia paremmin toisikin esiin lattiarakenteissa piilevän vesipesän.
Esitit tossa edellä aika hullun ajatuksen tutkimuksen suorittamisesta. Porausreikä rikkoo aina vesieristeen ja silikonipaikkaus esim suihkun kohdalla on jatkossa vesieristyskokonaisuuden heikoin kohta.
Yleensä ja melkein aina ihmiset ostavat talon kuntokartoituksen perusteella. Näin jäkeenpäin on hyvä olla viisas ja perustella, kuten sinä teet. Meidänkin tapauksessamme soitin kuntokartoituksen tekijän paikalle ja tämä kertoi nyt hävettävän. Kertoi myös , että oli aikonut esittää nimenomaan lattian porausta ja perusteellisempaa tutkimusta, muttei sitten ehdottanut. Taas jälkeenpäin oli hyvä voivotella. Lain mukaan ostajan ei tarvitse valmistautua talon ostoon teknisiä apuvälineitä käyttäen. Tietenkin vesieristys on pilalla, jos reikiä poraillaan lattiaan. Toisaalta tämä meidän talo on nyt sitten porattu kauttaaltaan patterilinjoja pitkin. Meidän tapauksessamme ei nimenomaan suositeltu tehtäväksi mitään korjauksia tai toimenpiteitä. Talo todettiin hyväkuntoiseksi ja hyvin asuttavaksi. Jokainen voi nyt päättää onko idea poraamisesta hullu vai viisas päätös tai toimenpide ostaessa vanhaa taloa. Otatko riskin ja laitat nimen lainapaperiin vai et. Pesuhuoneen läheisyydessä reiän poraaminen esim. kynnyksen alle pukuhuoneeseen voi kertoa jotakin. Laatan irrottaminen wc.ä ja sen alle katsominen kertoo, ehkä liiallisesta kosteudesta.
Muistakaa, että pintamittarilla tehtävä mittaus kertoo kosteuden vain 3 cm saakka. Minä en tässä syyttele ketään ja saamme kaupan purettua ilman oikeudenkäyntiä.
Mutta loppuelämäni tulen puhumaan kuntokartoittajien epämääräisetä toiminnasta ja kehnojen raporttien tekemisestä. Tällä hetkellä ihmiset luottavat hyvin pitkälle näihin raportteihin ja tekevät ostopäätöksen tämän raportin perusteella. On aivan varmaa, että perusteellisia kartoittajia on ja niin piti tämänkin olla näin meille kiinteistövälityksestä vakuutettiin.
Kun nyt olen ollut yhteydessä kirvesmiehiin ja remonttifirmoihin olen saanut kuulla oikeaa ja varmaa tietoa rakentamisesta, rakenteista ja vanhemmista taloista. Nämä ammattimiehet hymähtelevät näille kuntokartoittajille.
Olisi mielenkiintoista tietää, oliko kuntokartoittajanne AKK-pätevyyden omaava asuntokaupan kuntotarkastaja ?
Kyllä oli pätevyyden omaava ja kovasti tunnettu tällä alueella. Myönsi sitten oman virheensä ja tunnusti häpeävänsä puolestamme. Tämä olikin miehekkäästi tehty. Kuten sanottu en etsi syyllistä se on turhaa ja vie energiaa.
Kahden juristin kanssa olen nyt keskustellut ja molemmat kehottavat sopimaan asian. kertovat näiden asioiden olevan erityisen sotkuisia ja kiusallisia. Lisäksi myyjän vastuu ei yksiselitteisesti ole enää se 5 vuoden automaattinen vastuu.
Näistä asioista pitäisi lähettää joka kotiin kirje ympäristöministeriöstä ja kertoa tarkasti asioita vanhan talon ostamisesta ja rakenteista, sekä kosteusvanhingoista ja niiden korjaamisesta, oikeusturvasta yms.
Olen todellakin oppinut tämän prosessin aikana enemmän kuin missään koulussa tähän saakka. Toistan vielä ,että tulen puhumaan loppuelämäni näiden kuntokartoittajien rahastuksesta ja ammattitaidottomuudesta. Tämän lupaan ja vannon !!
Reikien poraus lattiaan ja kosteuden / märkyyden toteaminen vaisalan puikkomittarilla on ainoa ja oikea tapa päästä lähelle totuutta. Tämä erityisesti 70 ja 80 luvun taloissa.
Rossipohja onkin hyvä ratkaisu ja kehotan ihmisiä ajattelemaan tämän pohjan puolesta, jos rakennatte taloa. Rakenteiden ja lattioiden piikkaaminen repii sydäntä ja mieltä, sekä lompakkoa.
Ja vielä KAIKESTA PITÄÄ ITSE OTTAA SELVÄ, AIVAN KAIKESTA, KEHENKÄÄN EI SAA luottaa ja vähiten kuntokartoituksiin sekä kiinnteistövälityksiin. Tässä taas tämänpäivän annos. Vastaan kyllä asiallisiin kysymyksiin lisääkin.
Kirjoitit:
"Näistä asioista pitäisi lähettää joka kotiin kirje ympäristöministeriöstä ja kertoa tarkasti asioita vanhan talon ostamisesta ja rakenteista, sekä kosteusvanhingoista ja niiden korjaamisesta, oikeusturvasta yms. "
Näistä asioista on yritetty tiedottaa sitkeästi, mutta näyttää siltä, että ihmiset kiinnostuvat vasta, kun vahinko on tapahtunut. Viime vuonna esim. järjestettiin Ympäristöministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotuskampanja (Sisäilma 2002). Samassa yhteydessä perustettiin ympäri Suomea yli 100 sisäilmainfopistettä, joista jokaisesta tiedotettiin paikallisissa lehdissä ja internetissä. Lisäksi järjestettiin lukuisia tiedotustilaisuuksia eri puolella Suomea. Itsekin perustin omalle paikkakunnalleni sisäilmainfopisteen, mutta lopetin sen tämän vuoden puolella, koska asia ei näyttänyt kiinnostavan ketään.
Alalla toimii myös lukuisia järjestöjä, jotka jakavat tietoa. Eli tietoa on helposti saatavilla ja sitä on suorastaan yritetty tyrkyttää. Suuri kysymys onkin, miten saataisiin ihmiset kiinnostumaan näistä asioista ennalta eikä vasta sitten, kun vaikeudet kaatuvat päälle.
Uskon kyllä, että olet oikeassa. Ehkä se tähän itsepäisen kansaan menee vaikeimman kautta. Tuntuu todella hyvälle, että kirjoittelet mielipitetäsi asiallisella ja rakentavalla tavalla. Uskon ,että sinun tapasi kirjoittaa ja vastata on saanut edes jotkut ajattelemaan. Me puramme kaupan MA. Kaikkein paskamaisinta tässä on ollut se. että kun näitä vaikeuksia alkoi ilmetä, tähän kauppan osallistuneet ikäänkuin liukenivat pois vastuun piiristä.
Ainut joka otti ohjat lujasti käsiinsä oli virallinen tavarantarkastaja. Tällaisen hlön olemassolon sain tietää aivan sattumalta ja ongin hänet sitten esiin kauppakamarilta !
Tämä on opettanut myös sen, että kaikesta pitää itse ottaa selvä, eikä kehenkään ainakaan "ammattilaisiin" ei saa luottaa. Parhaat neuvot ja avun olen saanut kirvesmiehiltä ja putkimiehiltä, jotka ovat olleet koko ikänsä tekemisissä rakentamisen ja korjaamisen kanssa. Nämä miehet eivät hötkyile, eivätkä juokse sinne tänne.
Tänään vielä jouduimme opettamaan kiinteistövälitystä kaupan purussa. Perkeleen tunarit !! Kyseessä sentään oli Huoneistokeskus.
Etelä-Suomen Sanomissa oli sattumalta tänään aihetta koskeva artikkeli, ja siteeraan sitä tässä osittain:
" Kuntotarkastuksen teettäminen ei takaa sitä, etteikö ostetusta asunnosta löytyisi myöhemmin terveyttä vaarantavia home- ja kosteusvaurioita.
Asumisterveysliiton tekemä tuore kartoitus paljastaa, että kuntoselvityksiä oli tehty joka toisessa sellaisessa talossa, jossa törmättiin myöhemmin vaikeisiin ongelmiin...
Rakentamisen terveellisyydestä vastaavan tulosryhmän päällikkö Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä sanoo, että alalla on pätevien asiansa osaajien lisäksi myös valitettavan paljon semmoisia, joiden osaamisen taso ja kokemus eivät täytä kriittisiä vaatimuksia…..On tilaajan arvioitavissa, kenet he pyytävät arvioimaan. Meidän ei ole mahdollista vaikuttaa siihen.
Kenelle nämä asiat kuuluvat, jos ei teille?
- Kilpailuasiat kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeriölle. "
Yksittäisen ihmisen on todellakin vaikea tietää, keneen kuntotarkastajaan voi luottaa, varsinkin, kun on ilmennyt, ettei edes AKK-pätevyys välttämättä ole takuuna laadusta. Kun ongelmaan liittyy vielä lisäksi monta eri ministeriötä, jotka pallottelevat asioita, on turhaa odottaa mitään parannuksia lähitulevaisuudessa. Olen samaa mieltä, että kuntotarkastajaa valittaessa kannattaa valita henkilö, jolla on AKK-pätevyyden lisäksi myös pitkä käytännön kokemus varsinaisesta rakentamisestakin.
Näin se on. Katsotaan nyt mitä vl tuo tullessaan.
Ehkä näiden kuntokartoittajien vastuuta pitäisi tuomioiden uhalla lisätä. Kuntokartoitusraportissa pitäisi sitten selvästi sanoa, että ostaja syö hatullisen paskaa jos ei poraa reikiä ostokohteeseen ja tarkasta kohdetta ammattimiehen kanssa. Pitäisi myös kysyä, ymmärtääkö ostaja nyt aivan varmasti mitä on tekemässä ja mihin paperiin nimeään pistämässä.
Ainoa keino itsellä on levittää sanaa kuntokartoittajia vastaan ja tällä tavalla saada useita asuntokauppoja peruuntumaan, kunnes kunnon laki tulee voimaan. Otan tämän oikein sydämen asiaksi !!
Kerrankin tosiaan puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Oikeutetuski katkerana oot ehkä joutunut uhriksi sanoisinko varovasti tietoiseen harhauttamiseen.
Hienoista puheista huolimatta on yleistä, että kuntotarkastaja tekee raporttinsa suosittelijoidensa ehdoilla. Selkeästi riskeistä, vioista ja jatkotutkimustarpeista kertova raportti johtaa usein kaupan peruuntumiseen tai ainakin kaupantekotilanteen vaikeutumiseen.
Aatteleppa itse jos olisit välittäjän tai myyjän asemassa ja tiedät erot eri arvioitsijan kesken. Välittäjän ei ikävä kyllä tarvitse välittää kaupankohteen salaisista tai salailluista virheistä kaupan jälkeen, provikat on ansaittu.
Myyjän roolissa on taas melko inhimillistä olla ajattelematta ehkä tietämiäänkin puutteita, jos kyseiset asiat arvioitsijan kokemattomuuden tai sopivin sanakääntein raporttiin kätkettynä menevät kauppatilanteessa ostajalle läpi.
Usko pois, että tälläkin viikolla kaksi kauppa "pilanneena" olen miettinyt toimintamallia taas moneen kertaan ja eri osapuolten kannalta. Hullu on tosiaan tämä tilanne, kun selkeää ja lajaa kellarin seinissä ja pesuhuoneen katossa näkyvää lattiasientäkään ei osata arvioinnissa vakavaksi vaurioksi arvioida ja lakiasiantuntiat eivät jutun monimutkaisuuden johdosta suosittele arvioitsijan vetämistä vastuuseen.
Mukava lukea kerrankin juttua, josta voi olla samaa mieltä. Asuntokaupan kuntotarkastusmallin mukaisilla raporteilla voi pyyhkiä hanurinsa, ellei niissä uskalleta ehdottaa jatkotutkimuksia ja tuoda esiin eri mahdollisuuksia. Tilaajana olisi parempi olla aina ostaja, niin vältyttäisiin siltä, ettei tarkastaja nuoleskele laskun maksajaa, joka useimmiten on myyjä. Ja sitten vielä tuntuu tarkastajan työllisyyteen vaikuttavan se, miten negatiivisia raportteja tekee. Kun ei virheitä liikaa löydy, kauppa käy ja välittäjä suosittelee mieluusti näitä "löysempiä". Kuvittelisi olevan selvää, että olisi kaikkien osapuolten etu, kun tiedettäisiin kohteen tilanne ennen kauppaa. Ei ne niin hääviä ole nuo kaupanpurkajaisetkaan eivätkä hinnanalennusprosessit jälkeenpäin. Kohteen omistajasta toki riippuu, miten perusteellista tutkimusta hän antaa suorittaa.
Perheelle oireilua. Epäillään hometta. Asukas tilaa kuntokartoittajan. Avataan seinää ja otetaan näytteet. Silmällä näkee, että kaikki kuivaa. Nenä ei haista mitään. Huomatkaa, asukas EI ole vielä myymässä asuntoa ts. kartoittajan motiivi ei ole olla löytämättä mitään. Tulee tulokset näytteistä 3:n viikon päästä. Löytyy homettaa ERITTÄIN runsaasti ja kehoitus korjata rakenteet ja poistaa homehtunut aines. Lukee teksti, että "voimme auttaa korjaussuunnitelman teossa jne". Miten poistaa homehtunut aines, jos sellaista ei silmällä näe eikä haista. Tilataan toinen tutkimus kaupungilta. Ei löydy mitään hometta eikä bakteereja. Mikä tällaisessa tapauksessa on kuntokartoittajan vastuu. Haiskahtaa kovasti asukkaan hädänalaisen tilan hyväksikäyttämiseltä ja bisneksen teolta. Arvatkaapa miten käy kun asukas lähtee myymään asuntoa ja näyttää ao. tutkimuksen tuloksen. Nykyään kun tuo tilanne on sellainen, että näillä papereilla ei voi salatakaan ainakaan sen jälkeen kun paperi on laajemmassa tiedossa. Arvaan, että erittäin vaikeasti myytävä huoneisto. Ihmiset ovat näissä homeasioissa nykyään suorastaan hysteerisiä.
Vaikkakin tilanteenne vaikuttaa kummalliselta, se ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen. Teillä on siis kaksi erilaista kannanottoa asuntonne homevaurioista ja jompikumpi taho on tehnyt virhepäätelmiä. Jotta asiaan voisi ottaa tarkemmin kantaa pitäisi tietysti tutkimustulokset ja -menetelmät asiakirjoineen olla käytössä. Näillä tiedoin näyttää kuitenkin siltä, että tilanne olisi kohdallanne vielä auki.
Joskus vaurioiden ja niiden aiheuttajien löytyminen edellyttää salapoliisityön tarkkuutta. Esim. ylimääräisen kosteuden puuttuminen ei sinänsä merkitse ongelmattomuutta, sillä kuivunut mikrobivaurio on terveydelle yhtä haitallinen kuin kosteakin. Materiaali voi myös olla pahasti kontaminoitunut, vaikkei sitä silmämääräisesti havaitsisikaan. Rakenteiden sisällä olevien kasvustojen hajuhaitat ilmenevät myös yleensä vain ajoittain (mm. ilmanpaineista johtuen) eivätkä kaikki lajit välttämättä edes varoita olemassaolostaan hajulla. Lisäksi on selvitetty, että ihmisen hajuaisti turtuu näihin hajuihin n. 2:ssa sekunnissa eli hajuhavainto on tehtävä juuri astuttaessa raittiista ilmasta sisään. Tarvittavan korjauksenkin laajuus on vaikeasti määriteltävissä ja vaatii monipuolista asiantuntemusta. Siksi on myös tavallista, että korjaukset epäonnistuvat ja samaa kohdetta joudutaan korjaamaan moneen eri kertaan ennen kuin ongelma poistuu.
Mikrobimäärityksiä on monenlaisia ja tilannekohtaisesti on harkittava, mikä kulloinkin olisi sopivin. Esim. kuivuneita kasvustoja on usein vaikea saada elpymään viljelymenetelmissä ja silloin on lisäksi myös mikroskooppinen tutkiminen tärkeätä. On siis muistettava, että jos ”hometta” löydetään jollain materiaalin tutkimusmenetelmällä erittäin runsaasti, niin silloin myös sitä epäilemättä on, vaikkakaan se ei jollain toisella mittausmenetelmällä paljastuisikaan. (Ellei nyt sitten joku olisi suorastaan väärentänyt tuloksia ja syyllistynyt rikosoikeudelliseen vastuuseen johtavaan petoksen yritykseen).
Tässäkin keskustelussa on ilmennyt, että kuntokartoittajien joukko on kovin kirjavaa ja yksittäisen ihmisen on vaikea päätellä, kenen puoleen kannattaisi kääntyä. Minkälainen teidän kohdallenne on sattunut on arvoitus, mutta pelkästään se, että kuntokartoittaja on todennut, että voi auttaa myös korjaussuunnitelman teossa, ei välttämättä tee hänestä epäluotettavaa. Mainitsit, että tilasitte toisen tutkimuksen kaupungilta eli tekijänä on ilmeisesti ollut terveystarkastaja. En tiedä, miten teidän tutkimuksenne on tehty, mutta yleisesti terveystarkastajien käyttämät menetelmät ovat nekin puutteellisia ja niillä voidaan tietyissä tilanteissa todeta vauriot, mutta homevaurioiden olemassaoloa ei niillä voida poissulkea. Kun tutkimusten lähtökohtana on ollut perheen oireilu, niin mielestäni asian selvittämistä ei kannattaisi jättää tähän.
Huoneisto ei ole meidän, mutta kylläkin meidän asunto-osakeyhtiössä. Rakenne mistä "ongelma" löytyi on seuraava:
! = sisä seinälevy
= kyllästetty alajuoksu
x = betoni
ssss!
ssss!
ssss!------------------------
!-------------------------lattia
!hiekkaa
xxxxxhiekkaa
Myönnän, että yo. rakenne ei taida olla mitenkään "optimaalinen" ainakaan silloin, jos hiekkaa pääsee jostain syystä kastumaan. Joku asiantuntija voisi ottaa kantaa siihen, että onko rakenne ollut rakennusmääräysten vastainen (yhtiö 15 vuotta vanha). Ei sillä sinänsä ole väliä, koska grynderiä ei saa enää vastuuseen. Onko tällainen kuinka yleistä ? Voisiko johtua siitä, että seinät tehty ensin ja sitten vasta valettu lattia ?. Tutkija ehdotti että lyödään pystyjuoksut 50cm korkeudesta poikki ja laitetaan laatan päälle harkkoa ja sen päälle sitten pystyjuoksut. Tuntuu aika radikaalilta ratkaisulta. Olisin kiitollinen, jos joku kommentoisi ko. suunnitelmaa.
kuulunee ryhmään kaupunkitarinat , eli vastuu on olematon . Kusetukselta tämä tapaus vaikuttaa .
Niin ja tosiaankin mitään ei silmällä havaitse, eikä nenä haista. Näyte otettu seinälevystä. Levy ei edes mitenkään turvonnut. Myös hiekka alapohjassa täysin kuivaa.
Joillakin gryndereillä on ollut rakennusvirhevastuuvakuutuksia, joista tietääkseni on saatu korvauksia yli kymmenenkin vuoden jälkeen eli se mahdollisuus kannattaa ainakin varmistaa.
Palstan rakennusasiantuntijat toivottavasti ottavat kantaa tutkijan ehdotukseen. Itse kiinnitin huomiota siihen, että alustäyttönä on hiekkaa ja se on ainakin jo vuodesta 1972 lähtien ollut vaatimusten vastaista (RIL 81/1972). Sen lisäksi, että se ei katkaise veden kapillaarista nousua, se tavallisesti sisältää myös paljon humusta ja usein seassa on myös orgaanisia rakennusjätteitä. Vaikkei alustäyttö olisi märkääkään, sieltä voi nousta itiöitä ym. epäpuhtauksia sisäilmaan ja esim. juuri seiniin ja niiden eristeisiin ja saastuttaa ne. Pelkkä huoneilman kosteuskin voi silloin olla riittävä ylläpitämään näitä kasvustoja. Jos näin on, niin veikkaisin, että löydetty home on pääosin jotain Penicillium -lajia, joka viihtyy melko kuivassakin. Ongelmasta ei pääse kokonaan eroon muuta kuin vaihtamalla alustäyttö, mutta tilannetta voidaan parantaa eri keinoin.
Kovin rohkeasti veikkailet tarjotun tiedon varassa. Tästä aiheesta on tehty todellinen bisnes ja kultakaivos ruokkimalla ihmisten pelkoja. Toki todellisiakin ongelmia on, mutta jos kirjoittaja kertoo ettei nenä tai silmä kerro mitään oireita, niin kuulustaa varsin huimalta ruveta noin vain rakenteita muuttelemaan. Lisäksi kirjoittaja ei välttämättä osaa termejä, "hiekka" voi kukaties olla salaojasoraakin.
Taannoin oli juttua kosteututkimusalalla toimivasta henkilöstä, jonka tiedot, koulutus ja toimintatapa oli lähes rikollista (vaikuttaakohan vieläkin alalla?). Eli tähän tapaan: ongelmia on, mutta voimme konsultoida/auttaa jatkotoimissa... vain pienellä nimellisellä korvauksella... kysehän on teidän ja lastenne terveydestä... jne jne
Tämä veikkailu perustui tuossa ylempänä esitettyyn tosiasiaan, että hometta oli löydetty erittäin runsaasti. Kun itiöt saastuttavat esim. eristeet, on tilanne samantapainen, kun hometaloissa saastuvissa tekstiileissä. Niissäkään ei home näy, vaikka ne aiheuttavat oireilua. Toistan myös, että kaikki homelajit eivät myöskään haise, mutta sen sijaan jo pelkän rakennukseen liittyvän oireilun katsotaan olevan merkkinä piilevistä vaurioista.
Jos rakennuksesta löytyy riskirakenteita, ne kannattaa aina korjata, vaikkei edes mitään homevaurioita olisi vielä todettukaan. Tällaisiin asioihin puuttuminen ennakolta on paljon järkevämpää ja halvempaa kuin vasta sitten, kun vauriot ovat jo aiheuttaneet vakavia ja laajalle levinneitä vahinkoja. Varsinaiset korjaustavat ja -tarpeet määrittelee tietenkin asiaan erikoistunut asiantuntija.
Se, että alalla liikkuu myös epämääräisiä tutkijoita, ei mitenkään tarkoita, että ongelmat olisivat keksittyjä. Rakennuskantamme on surkeassa kunnossa ja pelkästään sisäilman aiheuttamat terveydelliset ongelmat aiheuttavat miljardien kustannukset yhteiskunnalle vuosittain.
kosteus kartoituksissa ei voi oikeastaan luottaa kun isoihin firmoihin eli kiinteistökuivaus,munters ja fuktor niillä ei ole varaa tärvellä mainetta.