Mulla tuli eilen ekaa kertaa niin paha olo, että oksensin. Ongelmana on vaan se, että mulla on ihan kamala oksentamisen pelko. :(
Nyt en osaa muuta kuin tarkkailla koko ajan itseäni ja miettiä että koska se oksennus seuraavan kerran tulee. Ja ei olo tosiaan ole hyvä jos koko ajan tarkkailee! Oireita löytää jos näin etsii.
Pelottaa myös ihan hirveästi että jos tämä vielä pahenee tästä. :( Olisi kahden viiko reissukin tiedossa parin viikon päästä.
Oon ollut tosi ahdistunut ja itkenyt. Maalaan oikein katastrofiskenaarioita mielessäni. Pelko on vaan niin kova.
Nyt en osaa muuta kuin tarkkailla koko ajan itseäni ja miettiä että koska se oksennus seuraavan kerran tulee. Ja ei olo tosiaan ole hyvä jos koko ajan tarkkailee! Oireita löytää jos näin etsii.
Pelottaa myös ihan hirveästi että jos tämä vielä pahenee tästä. :( Olisi kahden viiko reissukin tiedossa parin viikon päästä.
Oon ollut tosi ahdistunut ja itkenyt. Maalaan oikein katastrofiskenaarioita mielessäni. Pelko on vaan niin kova.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen itsekkin oksennus pelkoinen (emetofobia on oikea nimitys tälle). Valitettavasti en ole raskaana, mutta vauvakuume on kova. Odotan innolla ja kauhulla sitä päivää, kun haaveeni toteutuu eli raskautuisin, jos olenkin yksi niistä jotka kokevat hirveän raskaus pahoinvoinnin..
Pelkäätkö oksentavasi muiden nähden vai pelkäätkö muuten vaan sitä omaa oksentamistasi? Itse pelkään omaa oksentamista oli se sitten piilossa tai muiden nähtävillä ja vielä enemmän muiden oksentamista!
Itsellä on tähän asti aina pahanolon sattuessa auttanut, kun olen mennyt sohvalle makaamaan ja avannut sen yläpuolella olevan ikkunan. Viileä ilma saa pahanolon pois, itse kun hikoilenkin pahanolon sattuessa ihan hirveästi.
Jos ikkunaa ei ole lähellä niin kylmä käärö mahan päälläkin on auttanut esim. vatsataudissa.
Mulla on niin, että pelkään oksentamista sekä yksin että julkisesti mutta jälkimmäistä vielä enemmän. Mulla on sos. fobiaakin ja vaikeutta olla esim. spontaani sos. tilanteissa -> oksentaminen ja se hallinnan menetys ei ole ollenkaan hyvä siis.
Eli pelottaa jos tää tästä pahenee, enhän sitten uskalla kotoota lähteä ollenkaan... Ja tosiaan tänään ollut ihan ok olo mutta olen jännittänyt huonon olon tulemista ja sillä sitten aiheuttanut vähän huonoa oloa. Ja vielä kun tiedän, mitkä voivat olla vaikeita juttuja, esim. hampaidenpesu tai lääkkeenotto: sitten mietin etukäteen oksennanko ja oikein tarkkailen, niin kai nyt alkaa yököttää! :(
En ole myöskään paljon oksentanut eli en "osaa" sitä. Eilenkin se oli täysin hallitsematonta, en yhtään tiennyt missä vaiheessa pitäisi mennä vessaan (eli oksensin kaaressa olkkariin ja keittiöön ennen vessaa). :( Jos edes osaisi hoitaa homman jotenkin sivistyneemmin...
Itse kärsin myös emetofobiasta, enemmän tuosta muiden edessä yökkäilystä mutta myös yksikseni oksentamisen pelosta.
Arvatkaa vaan millaista oli alkuraskaudet, kuvotti ihan järjettömästi, en pystynyt mihinkään järjelliseen tekemiseen kun koko ajan pelkäsin oksentavani. Mulla on kaksi lasta ja kummankaan odotuksen aikana en oksentanut kertaakaan, olo oli kyllä välillä niin huono etten voinut edes liikkua, muuten olisi oksennus tullut välittömästi :(. Itkua tihrustin peiton alla ja suurin piirtein jo rukoilin että etova olo häipyisi.
Onneksi kuvotus loppui molempien raskauksien kohdalla rv 16 kokonaan ja sen jälkeen pystyin jo rennommin ottamaan, mutta kolmatta lasta ei meille todennäköisesti tule, onneksi on jo tyttö ja poika ;)