Uuden energiatodistuksen mukaan alle 150 kWh/brm2/vuosi kuluttavat omakotitalot ovat parhainta A-luokkaa. No, meillä on remontoitu rintamamiestalo, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja PILP (poistoilmalämpöpumppu). Kaikki vesi siis lämpiää sähköllä. Alakerrassa on vanhat ikkunat ja purueristys n. 100mm. Sauna sähköllä. Sähkön tod. kulutus on ollut vuosia n. 18 000 kWh, joka antaa bruttoneliöille arvon 143 kWh/brm2/vuosi. Siis paras A-luokitus.
Onko tämän laskeminen näin yksinkertaista vai pitääkö ottaa huomioon jotain muita tekijöitä?
Onko tämän laskeminen näin yksinkertaista vai pitääkö ottaa huomioon jotain muita tekijöitä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nykyaikaisen ns. normitalon pitäisi kuluttaa 120kHh/m2. En oikein ymmärrä, että kuinka arvolla 150 saadaan A- luokka.
Omasta talosta vasta kahdelta vuodelta kokemuksia, mutta näiden kahden vuoden keskiarvo on 65kWh/m2. Lämmitysmuotona on kaukolämpö, jonka mittarista nuo kulutukset lämmitykselle ja vedelle saa helposti.
Jos mukaan laskuihin otetaan käyttösähkökin, niin lukema jää silti arvoon 85kWh/m2. Käyttösähköstä kuluu yli puolet lämmityskauden ulkopuolella, tai autojen lämmittämiseen, joten kuinka tuo nyt sitten halutaan laskea.
Meillä on 120 m2 ja vuoteen menee leppää noin 20 p-m3 = 24600 kwh eli 205 kwh/m2. Tartteekos huomioon ottaa kattilan hyötysuhde? Jos yläpaloinen Arimax on ehkä 75% niin silloin menisi 18450/120= 153.75 kwh/m2. Tosin tähän määrään saadaan lämmin käyttövesikin ja sen erottelu on vähän hankalaa, pitänee ens kesänä laskea kuinka paljon keskimäärin tulee tulia pidettyä viikkoon kun lämmitystä ei tarvia.
kun se sotketaan jo taloihinkin?
Talot on sellasia kun ne tehään eikä sellasia kun ne suunnitellaan.
Luottaako joku tosiaan koko soopaan?
Talojen energiankulutus on ollut selvillä jo paljon paremmin aiemminkin nämä uudet arvausmenetelmät vain sekoittavat tilannetta.
Kysymys on nyt vain siitä, että pakollisilla luokituksilla halutaa työllistää ihmisiä ja kerätä rahaa.
rakennusalan kovasta lobbauskyvystä ja päättäjien yksinkertaisuudesta heidän yrittäessään "olla tekevinään jotakin" äänestäjien hyväksi. Tulos vain oli jälleen kerran aivan päinvastainen.
Energiatodistusta tarvitsevat VAIN rakennusliikkeet yms. ja tavalliselle asunnontarvitsijalle se on pelkkä lisäkustannus.
Tutustuin tässä hiljattain tuohon energiatodistuksen laskutapaan. Laskin hirsitalolle energiatodistusta eräällä siihen tarkoitetulla laskentaohjelmalla. Lähes kaikki tiedothan löytyy rakennuspiirustuksista, kun vain ne sieltä hakee. Mutta yksi luku jää oikeasti ihan hatusta vedettäväksi; tiiviysluku. Se se onkin sitten mielenkiintoinen luku. Sen voisi ihan oikeastikin mitata (työläästi ja kalliisti), mutta koska energiatodistushan laaditaan uusiin taloihin jo ennen, kuin rakennuslupaa haetaan, ei sitä voi mitata. Siispä tiiviysluku arvioidaan. Ja tässä menee metsään. Omalle tuvalleni sain luokituksen muutettua B-G (muistaakseni) välille pelkästään muuttamalla tiiviyslukua siinä vaihtelussa, mikä se hirsirakennukselle voi olla.
Oma kokemukseni hirsitalostakin on se, että aluksi vuotaa kuin seula, mutta kun hirret on paikkansa hakeneet, on tuuli nurkissa vähän pienempi.
Eli uskoo, ken uskoo, mutta minun mielestäni yksi ihan täysin turha kuluerä rakentajalle. Kannattaa siis ostaa se sieltä, mistä halvimmalla saa. Kyllä niitä kohta joku tehtailee netissä.
eli energiatodistuksella ei ole mitään tekemistä todellisten kulutuksien kanssa. Siinä ei edes käytetä laskelmissa lämmitystapaa vaikka se siihen merkataankin.
siihen vaikuttaa vaan lattian,katon,seinien,ikkunoiden,ovien u-arvot ja niiden pinta-alat ja ilmansuunnat jne. siitä saatu luku ei ole oikeastaan mitenkään vertailukelpoinen todellisuuden kanssa. Voi antaa suuntaa tai sitten ei, riippuu sinun vedenkäytöstä, lämmitystavasta jne.
Tottakai se nyt suuntaa antaa vähän mut siihen ei voi siis sokeasti luottaa. Ne rintamamiestalot menee varmaan automaattisesti sinne huonoimpaan luokkaan paitsi onhan niissä neliöitä vähän joka taas parantaa tilannetta. Mutta todistuksessa ei edes kysytä onko takaa ja lämmitätkö sillä.