Olen vahvasti sitä mieltä, että viski sopii yksinäiselle, jos sen käyttö pysyy hanskassa. Itse olen yksi esimerkki sellaisesta. Asun Suomessa, joten en ole sama, kuin avakas.
Minulla ei ole yleensä mitään tekemistä vapaa-ajalla. Syy on siinä, ettei mulla ole kavereita. Helposti tulee turhautumista ja ehkä katkeroitumistakin, jos vain viettäisin aikaa murheineni ja suruineni.
Miten saan pidettyä oloni onnellisena, ja mistä saan voimaa kerta kerran jälkeen mennä seuroihin sanankuuloon, vaikka siellä mulla ei ole ainuttakaan kaveria. Syy on siinä, että "lääkitsen" itseäni silloin tällöin pienellä viskiryypyllä. Oloni kevenee, inspiraatio taiteentekemiseen kasvaa ja voin muutenkin paremmin. Myös seuraavana päivänä olo on mitä mainioin, jos edellisenä päivänä on vähän ottanut.
En harrasta humaltumista. Kerran nuoruudessani kokeilin sitä ja siitä lähti huono meno. Seuraavan päivän krapula sai vain aggressiota aikaan. Myös humalassa tuli tehtyä yhtä sun toista tyhmää. Sen verran järkevä olen nykyisin, että juon juuri sen verran, että oloni kohenee. Tätä olen tehnyt ansiokkaasti jo 20 vuotta, joten tiedän, että jatkossakin pysyy hanskassa tämä käyttö. Jos joudun rahallisesti tiukille, tällöin osaan ekana jättää alkoholin käytön siksi aikaa. Näin olen kerran joutunut tekemään. Eli tämä on osoittanut myös sen, etten ole riippuvainen alkoholista.
Aivan, kuten jos mulla ei ole varaa lähteä ulkomaille, jätän sen vain tekemättä. Sitten kun on varaa, sitten taas reissaillaan.
Minulla ei ole yleensä mitään tekemistä vapaa-ajalla. Syy on siinä, ettei mulla ole kavereita. Helposti tulee turhautumista ja ehkä katkeroitumistakin, jos vain viettäisin aikaa murheineni ja suruineni.
Miten saan pidettyä oloni onnellisena, ja mistä saan voimaa kerta kerran jälkeen mennä seuroihin sanankuuloon, vaikka siellä mulla ei ole ainuttakaan kaveria. Syy on siinä, että "lääkitsen" itseäni silloin tällöin pienellä viskiryypyllä. Oloni kevenee, inspiraatio taiteentekemiseen kasvaa ja voin muutenkin paremmin. Myös seuraavana päivänä olo on mitä mainioin, jos edellisenä päivänä on vähän ottanut.
En harrasta humaltumista. Kerran nuoruudessani kokeilin sitä ja siitä lähti huono meno. Seuraavan päivän krapula sai vain aggressiota aikaan. Myös humalassa tuli tehtyä yhtä sun toista tyhmää. Sen verran järkevä olen nykyisin, että juon juuri sen verran, että oloni kohenee. Tätä olen tehnyt ansiokkaasti jo 20 vuotta, joten tiedän, että jatkossakin pysyy hanskassa tämä käyttö. Jos joudun rahallisesti tiukille, tällöin osaan ekana jättää alkoholin käytön siksi aikaa. Näin olen kerran joutunut tekemään. Eli tämä on osoittanut myös sen, etten ole riippuvainen alkoholista.
Aivan, kuten jos mulla ei ole varaa lähteä ulkomaille, jätän sen vain tekemättä. Sitten kun on varaa, sitten taas reissaillaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kossua lantraan ja olutta otan. Baareissa juon lisäksi lonkeroa, harvemmin siideriä. Uskon kielsin alle kaksikymmpisenä. Eka viinakset ostin vasta oltuani kolmisen vuotta epäuskoinen maailmassa. Osaan rajoittaa juomista halutessani mutta niitä vähemmän toivottuja krapulapäiviäkin tulee silloin tällöin.