Mua on jo vuosikaudet ärsyttänyt, kun mieheni naukkailee viikollakin melkein joka ilta kaljan tai pari, joskus viinilasillisen tai pari. Hän haisee usein alkoholilta. Nyt vaihtui uusi vuosi ja mies on kaatokännissä. Meillä on kolme lasta, joiden en halua näkevän isäänsä tuossa kunnossa. Ystäväperheen luona olimme syömässä ja yhtäkkiä näin puolisoni silmistä ja muusta olemuksesta, että on siinä tilassa, josta ei ole selviämistä ilman oksentelua ja sammumista. Tilasin taksin ja pakkasin lapset, miehen ja tavarat sekä itseni autoon.lapset kotona äkkiä nukkumaan ja miehelle peti kylpyhuoneen läheisyyteen. Sillä välin kun petasin hänelle petiä, kaatui mies kylppärissä kaksi kertaa. Hän on hellä ja hyvä eikä satuttaisi minua tai lapsia fyysisesti, mutta on kyllä ahdistavaa, kun sama tilanne toistuu melkein aina, kun on jokin juhla, jossa tarjotaan alkoholia. En ole itse raivoraitis, mutta täysin raittiina täytyy kyllä pysytellä niissä juhlissa, jossa olen mieheni kanssa. En vaan jaksaisi aina olla se, joka on vastuussa oman itseni ja lasten lisäksi miehestäkin. Minusta perheen kesken juhlittavat juhlat voisivat hyvin olla sellaisia, ettei niissä juotaisi humalahakuisesti ollenkaan. mua ärsyttää ja tiedän ( en siis arvaa, vaan tiedän kokemuksesta), että herra selviää huomenna ylös sängystä ehkä kymmeneltä illalla jos silloinkaan. Perjantaina on jo kunnossa, mutta on kuitenkin huomenna pelistä pois kodin ja lasten hoitamisen suhteen. En uskalla edes lenkille lähteä ja jättää lapsia mieheni vahdittaviksi, jos hän makaa raatona sängyn pohjalla. Ärsyttää!!!
Hänellä on morkkis jo nyt ja myönsi, että on alkoholiongelmainen, mutta mistä voin lähteä kyselemään apua miehelleni?
Hänellä on morkkis jo nyt ja myönsi, että on alkoholiongelmainen, mutta mistä voin lähteä kyselemään apua miehelleni?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et mistään voi lähteä hakemaan apua miehellesi. Hänen on ikävä kyllä itse se haettava.
Jos lapsesi ovat vielä pieniä, tee nyt se minkä tekeminen käy vuosien mittaan vaikeammaksi, koska koet olevasi vastuussa myös miehestäsi, eli lähde suhteesta. Pakkaa lapset ja tavarat, mene vaikka lapsuuden kotiisi jos mahdollista ja hae oma asunto.
Jos toinen ei kykene ottamaan vastuuta, olet sinä se, jonka on huolehdittava lapsista ja TURVALLISESTA lapsuudesta.
Itse uskoin aina vakuutteluja ja vahdin jopa antabus-tabletin ottamisen kun lähdin työporukan kanssa risteilylle. Mutta laiva oli tuskin päässyt Suomenlinnan ohi, kun soitin kotiin ja mies makasi sammuneena kotona, huollettavana 3- , 7 - ja 9 vuotiaat. Soita siinä sitten sukulaiset ja naapurit läpi, ja hoida joku hakemaan lapset viikonlopuksi. Oli hauska ja rentouttava viikonloppu Tukholmassa...
Nyt ne on jo aikuisia enkä mitään muuta kadu kuin sitä, etten pystynyt turvaamaan turvallista lapsuutta heille. Kuten sinullakin, ihana mies selvin päin, aina hoiti lapset, vei uimahalliin, hoiti harrastukset, mutta kun tuli se hetki, että minä lähdin johonkin, meni varmaan puoli tuntia kun viinapullo oli lirutettu huikalla alas. Ihan kuin olisin äiti ja hän murrosikäinen kundi, joka ppistää elämän risaseksi kun vanhemmat lähtee mökille..
Onhan tämä vuosien mittaan vähentynyt, kaatokänni on parin kolmen kuukauden välein, mutta, mutta, kun ei koskaan voi tietää milloin se hetki tulee. En edes suunnittele enää yhteisiä lomamatkoja.
Nyt on asunto hankittuna, mihin kohta pääsen. Minun velvollisuuteni on yrittää huolehtia itsestäni. Ja jos hän haluaa ja näyttää, ei yhteinen tulevaisuus ole kuitenkaan pois suljettu.
Kirjoitit seuraavaa: "Hän on hellä ja hyvä eikä satuttaisi minua tai lapsia fyysisesti, mutta..."
Joskus tuntuu, että se lyöminen olisi parempi vaihtoehto, kuin tällainen jatkuva löyhässä hirressä pitäminen.
Pahinta aikaa on kaiken lisäksi se aika, kun mies on luvannut olla ottamatta alkoholia. Silloin ei uskalla hengittääkään normaalisti, ettei se vaan alkaisi juomaan.
Yksin ei sinunkaan miehesi ilmeisesti pääse alkoholista eroon, ja kohtuukäyttö teillä on jo kokeiltu - moneenkin kertaan, kuten niin monessa muussakin "kodissa".
alkoholismi on sairaus joka voidaan parantaa. Sairastunut ei voi koskaan olla kohtuukäyttäjä.Ei koskaan. Riippuvuuden myöntäminen on ensimmäinen askel. Apua löytyy, pidä Sinä huolta itsestäsi ja lapsistasi, älä usko valheisiin.
Hakeudu AL-Anon- ryhmään!! Voit auttaa vain itseäsi, me kaikki ollaan vastuussa VAIN itsestä ja sitäkautta kykenemme ottamaan tarvittavan vastuun lapsista jota he eivät kykene itse ottamaan.
Kumppanisi hakeutuu itse hoitoon kun on "pohjan saavuttanut" Se pohja tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin taatusti!! Kuolema lopettaa sen ellei tule muuten. Rakastat vielä toista paljon, näin ymmärsin kirjoituksestasi. Lopeta heti sitten kun ja jos ajattelu. Näytä rakkaallesi miten myös välität ja autat häntä parhaiten sillä että lopetat "humalassa "paapomisen". Koin, näin ja luin tämän itse aikoinaan. Al-Anon ryhmissä kuulin kun me "mahdollistajat" aletaan huolehtia itsestä muuttuu elämänlaatumme tyyneksi ja rauhalliseksi ohjelman myötä meidän itse näin halutessa vaikka läheisemme vielä joisikin.
Tommy Helsten kirjassaan "virtahepo olohuoneessa" voisi aukaista silmiäsi.. Lue se mahd. pian!
Näin itse mitä tapahtui kun "tehdään" jokin kuuluisa =paradoksi= eli tehdäänkin jonkinsuhteen päinvastoin kun on tavallisesti tehty. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Jätetään toinen ongelmansa kanssa YKSIN! Etkö voi?
Minustakin tuntui etten voi jättää, toimia tylysti ym. kaikki jatkui niin kuin en olisi halunnut.
Mitä häviät kun autat itseäsi, on Uusi vuosikin?