Kohta ovat viinaan kuolleet ne suuret ikäluokat, jotka 60-70 luvuilla muuttivat kaupunkeihin.
Nämä kotona aivopestyt kepulaisten kakarat salasivat ympäristöltään näkemyksensä ja
kannattivat isiensä uskoa viimeiseen asti.
Tämä luonnollinen poistuma tulee näkymään hyvin
jyrkästi keskustan kannatuksessa, vaikkakin se
ei heti Haapavedellä tule näkymään niin valtakun-
nallisesti kuitenkin.
Pudotus tulee olemaan melko raju kahden seuraavan
vaalikauden aikana. Elikkä kaamea on tuo kepun kohtalo.
Nämä kotona aivopestyt kepulaisten kakarat salasivat ympäristöltään näkemyksensä ja
kannattivat isiensä uskoa viimeiseen asti.
Tämä luonnollinen poistuma tulee näkymään hyvin
jyrkästi keskustan kannatuksessa, vaikkakin se
ei heti Haapavedellä tule näkymään niin valtakun-
nallisesti kuitenkin.
Pudotus tulee olemaan melko raju kahden seuraavan
vaalikauden aikana. Elikkä kaamea on tuo kepun kohtalo.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mitä voidaan asian korjaamiseksi enää tehdä?
viinaveroa laskea.
niiltä ajolta jollon pukattiin tasamaata tasatyönnollä jumalattoman pitkillä haapasauvolla. Olihan niillä haapavetisillä suksillaki mittaa. Minä semmosilla äitin perintösuksilla hiihtelin vielä sovan jäläkeen ku ei ollu mahollisuutta teettää uusia koivusuksia jollaki suksimestarilla. Semmosiaki löyty Haapaveeltä vielä sovan jäläkeen. Sälesuksiaki teki jo yks tehas Suomessa (joku voi muistaa sen nimenki) vai niihinhän oiis tarvittu palijo rahhaa. Olis pitäny ostaa rotanloukukki sitteiksi ja vielä monot joihin ois kiinnittäny. Monosen tehas teki niitä hiihtokenkiä ja siksi vastaavia kenkiä sanottaan vieläki monoiksi.
Kyllä ne vanahat haapavetiset hyvin huilas poikasen alla murtomaallaki, vaikka jyrkissä mutkissa ei kääntäminen onnistu ja saatto löytää ihtesä pensikosta lumikinoksessa. Olihan meikäläisen suksien pohojat kyllä kulunu meleko pyöriöiksi niin että kovalla hangella lavun ulukopuolella olivat hankalat. Eikä ne aivan heleposti katkennukkaa ne sukset vaikka olivat kapiat. Suksen selekään oli höylätty meleko korkia harija joka vahavisti sitä.
Minä hiihtelin palijo Haapaveen urhheilijan kilipalatuja jokka siihen aikkaan lähtivät Ahajolasta. Kovimmat mäjet olivat ratalla Ravonkalliolla ja Askossa Taivaanpankolla.
niin urheilun saralla kuin myös poikkitaiteellisen elämäntiensä kulkijana.
Olisi paikallaan, jos joku kulttuurikuikelo tai
alan opiskelija ehtisi koota yksiin kansiin
Eemiä koskevat muistelot. Mieliini on jäänyt
lähtemättömästi Eemin pantomiiniesitykset
"junan lähtö" ja "lehmän makuulle meno".
Eikä ne ohjelmanumerot siinä ole.
Johonkin kesän yleisötapahtumaan näitä näytöksiä
voisi koota ja sieltä ABC:ltä valkata sopivin
esittäjä. Sopikoon keskenään kuka se olisi-
Se oli hyvä matkimmaan höyryveturin paineenpäästöjä. Lähti ensinnä hittaasti liikkeelle: Hollin Heikin housut puttoo, housut puttoo. Ensin hyvin raskaasti ja höyry puhisi hittaasti sylinteristä ulos. Sitte vauhtia kiihty ja Eemi tömisti rytmiä astunalla ensin molemmat jalat etteen ja sitte oikas kallistuksessa kahella taka-askelella ja niin eestakasi. Sitte vauhti hijastu tuskaseksi vastamäjessä ja ku mäjen päälle päästiin niin äkkiä helepotti ja vauhti kiihty: Ei puttoo, ei putto ei putto ei putto...
oli hurja se loppuhuipentuma. Siinä talonväen
piti olla tarkkana, ettei se ihan loppuun asti
päässyt menemäänkään. Kun lehmä pääsi monen vaiheen jälkeen makuulle, Eemi sanoi että:
"Ja nyt lehmä lähättää ison paskan". Niin se
myös tuli jos peliä ei vihelletty ajoissa poikki.