Eli ei ole tarkoitus saada aikaan väittelyä vaan mielenkiinnon vuoksi utelen. Missä tilanteissa erityisesti on 24*36mm kennosta hyötyä verrattuna 1,5-2 rajauskertoimilla oleviin?
Ainakin obiskassa olevat polttovälilukemat ovat suoraan paikkansa pitäviä, ja laajista löytyy enemmän.
Jos nyt kuvaa "cropilla" ja joskus haluaa kinokoon kennolla olevan kameran niin objektiivien yhteen sopivuutta joutuu tarkoin harkitsemaan jo tässä vaiheessa? Etsimet kai paremmat. En ole 24*36mm ikina kuvannut/kokeillut.
Ainakin obiskassa olevat polttovälilukemat ovat suoraan paikkansa pitäviä, ja laajista löytyy enemmän.
Jos nyt kuvaa "cropilla" ja joskus haluaa kinokoon kennolla olevan kameran niin objektiivien yhteen sopivuutta joutuu tarkoin harkitsemaan jo tässä vaiheessa? Etsimet kai paremmat. En ole 24*36mm ikina kuvannut/kokeillut.
Vastaukset 18
Vanhimmat
.... vuodelle 2009 ja onnittelut omaperäisestä aloituksesta. Vai ei ole tarkoitus saada aikaan väittelyä?:-D
Oletko tosissasi? "Ainakin obiskassa olevat polttovälilukemat ovat suoraan paikkansa pitäviä"
Ainahan polttovälilukemat ovat paikkansapitäviä, eivät ne ole kennon koosta kiinni. Vai uskotko tosiaan että polttoväli muuttuu sen mukaan mihin runkoon kakkula kiinnitetään? Mikähän objektiivin polttoväli mahtaakaan olla kun se on irti kamerasta? Ehkäpä se on pyöreä nolla?
Suuremmalla kennolla on isompi pinta-ala :-) ja siksi he on parempi tilanteissa, jossa tarvitaan suurta herkkyyttä. Suurempi kenno tarkoittaa myös pienempää syvyysterävyyttä, joka on joskus hyvä ja joskus huono asia. Mitä isompi kenno sitä kalliimpi se on rakentaa. Laajakulmat ovat edullisempia rakentaa suurille kennoille.
Pieni kenno on edullisempi, sille on helpompi tehdä kevyitä ja valovoimaisia linssejä. Pieni kenno on vahvimmillaan teleissä. Periaatteessa sen linssit ovat edullisempiä (Olympuksen omistajana en ole huomannut asiaa käytännössä).
Uusimmat kinokennoiset käsittääkseni osaavat käyttää myös vanhoja linssejä, jolloin kuvassa käytetään kennon keskiosan pikseleitä.
Jos kuvaisin studiossa tai saisin leipäni muotokuvauksella, olisi valintani ilman muuta täysikennoinen. Jos hakisin toimentuloni metsästä luontokuvina, valitsisin pienikennoisen. Olympusta käytetään studiokuvaukseen ja luontokuvaukseen käytetään paljon kinokennoisia, joten toisinkin voisi valita.
Olympukselle on tarjolla ainakin polttoväli 7-500 mm ja C/N ainakin samanverran, joten jokaista kameraa voi käyttää kaikenlaiseen kuvaamiseen (ainakin harrastelija tasolla).
olen kuvannut paljon muotokuvia croppikennoisella studiossa.Muuten hyvä, mutta kamerani etsin näyttää enemmän kuva-alaa kuin toteutunut.Kuvan laadussa oikein valotettuna ei vikaa.
Harkitsen cmos-kennoisen hankkimista.Vinjetointi hirvittää testausten perusteella.Onkohan kellään kokemusta 1,5 kertoimisesta cmos-kennon vinjetoinnista esim.30x45 suurennoksista?
"Muuten hyvä, mutta kamerani etsin näyttää enemmän kuva-alaa kuin toteutunut."
Tarkoitat varmaan päinvastoin.
"Harkitsen cmos-kennoisen hankkimista.Vinjetointi hirvittää testausten perusteella.Onkohan kellään kokemusta 1,5 kertoimisesta cmos-kennon vinjetoinnista esim.30x45 suurennoksista?"
Eikö vinjetointi aiheudu pelkästään linssistä?
Varsinaisesta asiasta olen samaamieltä. Ammattilaiset ei kannata ostaa ominaisuuksia, joita ei tarvitse.
näkökyvyssäni optinen harha?Olen rajaillut kuvia kymmeniä vuosia.Mielestäni croppikennoisella kuvatessa näkyy kohdetta laajemmalla alalla kuin lopullisessa käsittelemättömässä kuvassa.
Analogisesti kuvatessa vinjetointi on ilman muuta linssistä johtuvaa.Filmien rakenne selvillä koulutuksen ja kokemuksen perusteella.Kennot ja niihin liittyvät asiat täysin hakusessa.Siksi olen iloinen kun joku viitsii vastata epämääräisen hämäräperäisiin kysymyksiini.
mutta luultavasti se pätee muillekin.
"Mielestäni croppikennoisella kuvatessa näkyy kohdetta laajemmalla alalla kuin lopullisessa käsittelemättömässä kuvassa"
E-510:n etsinkuva on 95 % kuva-alasta toisin kuin E-3:n, jolla se on 100 %. Ilmeisesti käytät sen verran laadukasta laitetta, että siinä on 100 %:n etsin. Kamerallahän on hieman enemmän pikseleitä kuin kuvaan tulee normaalisti. Ainakin RAW-muodossa myös näiden "näkymättömien" pikselien arvot talletetaan ja siten tarvittaessa on mahdollista kasvattaa kuvaa hieman suuremmaksi (E-3:lla kuva tulee 2736x3648 kokooisena, mutta todellisuudessa RAWlla on 2800x3720). Tästä on hyötyä, kun kuvaa isoa joukkoa ja laitimmainen liikkuu hieman. En tiedä, näkyy kameran etsinkuvassa nämä "haamupikseleihin" tulevat fotonit.
"Analogisesti kuvatessa vinjetointi on ilman muuta linssistä johtuvaa."
Olyn linssejä ei saa kiinni mihinkään filmilaitteeseen, joten en osaa sanoa tästä mitään omakohtaista. Filmissä pinta on epätasaisten kiteiden peitossa ja jokainen fotoni törmää väkisin kiteeseen. Kennossa valoherkät osat ovat kuulemma "pienissä kuopissa", jolloin laita saa todellakin vähemmän valoa. Tämän vuoksi Oly on panostanut mahdollisimman suoraan valonkulkuun. En osaa sanoa kuinka paljon telesentrisyydestä on apua.
Olyn linssit ovat loistavia, mutta ainakin jokainen jota olen käyttänyt vinjetoi ainakin vähän. Luultavasti se on linssien ominaisuus, jota ei vielä kameroiden tietokoneet osaa korjata.
taas kysyä ja sain hyvän vastauksen.Kiitos Koo!En ole vielä kuvannut raw-muodossa, koska en omista avaavaa ohjelmaa.Sitä siis seuraavaksi testaamaan.
http://www.digitarvike.fi/index_linkit.php?sivu=croppi
Tuossahan noita eroavaisuuksia jo tulikin. Tuo minun "objektiivin polttovälin paikkansa pitävyys" oli varmaan väärin selitetty! Mutta 1.5* se tavallaan kerrotaan APS-C. Kuvakulmaanko se nyt virallisesti vaikutti, tai jotain sinne päin, ymmärrätte paremmin.
Tulipahan tätäkin selvitettyä.
Erottuuko etsinkuvan kirkkaus paremmin suuremmalla kennolla f5.6 vs. f1.4. Omassa alpha 200 en eroa huomannut 18-70 3.5-5.6 ja 50/1.4 välillä. Ei mielestäni ollut etsinkuva kirkaampi vaikka f1.4.
Vaikka himmenninaukko on huomattavasti suurempi optiikan läpi katsottuna(irtaallaan).
Sivulla kerrottii "Täydellä kennolla AF toimii f8:lla, hyvässä valossa toimii myös 1,3x:llä." Olympuksella AF toimii f22. Luultavasti toimii nykyään myös kaikissa Canoneissa.
Toinen vain liian suurta linssiä käyttävien etu on step-down sovittimen avulla käytettävät pienemmät suodattimet. Olyn kaikissa linsseissä on niiihin sopivat vastavalonsuojat.
Pienin aukko on täällä mainitsematon ero. Zuikossa on pienin aukko f22, joka vastaa syvyysterävyydeltä kinokoossa f44.
Varsinaisesti ei liity kennonkokoon, mutta 4/3 järjestelmässä valon tulokuma on jyrkempi. 4/3 järjestelmässä on myös linssin takaosasta pitkähkö matka kennoon, joten erilaisten sovittimien teko on helppoa.
Kinokokoisissa on suurempi peili, joten etsinkuva on (usein) kirkkaampi. Kinokokoiseen on helpompi vaihtaa tähyslasi (E-1:ssä onnistuu kotikonstein, e-3:ssa tietää parin viikon huoltoreissua).
Osa ominaisuuksista säilyy, osan merkitys vähenee. Kohinan ja hinnan merkitys vähenee koko ajan. Kinokokoisten hinnan pudottua on niihin suhtautuminen muuttunut niin paljon, että eroista voidaan keskustella riitelemättä!
"Sivulla kerrottii "Täydellä kennolla AF toimii f8:lla, hyvässä valossa toimii myös 1,3x:llä." Olympuksella AF toimii f22. Luultavasti toimii nykyään myös kaikissa Canoneissa. "
kamera tarkentaa täydellä aukolla.
sitten kun kamera laukaistaan, eli kuvan valottaminen alkaa, himmentää runko objektiivin valitulle aukkoluvulle.
jos objektiivin suurin aukko on liian heikko, ei af enään toimi kunnolla.
"Täydellä kennolla AF toimii f8:lla, hyvässä valossa toimii myös 1,3x:llä."
Tarkoittanevat kuvaamista telejatkeiden kanssa, jossa jatke syö muutaman aukon verran valovoimaa.
Muutenhan tuo af toimii maksimi aukolla, mihin objektiivi vain pystyy tietyllä polttovälillä.
"4/3 järjestelmässä on myös linssin takaosasta pitkähkö matka kennoon, joten erilaisten sovittimien teko on helppoa."
Päin vastoin. Matka on lyhyempi kuin muilla merkeillä ja siitä johtuen 4/3:een voi paksullakin sovitteella saada muiden objektiiveja ja tarkennus yltää silti äärettömään, koska paksulla sovitteella matkasta tulee yhtä pitkä kuin esim. Canonilla, Nikonilla ym. Päinvastaisessa tilanteessa adapterissa tarvitaan negatiivinen linssi kuten Canon Fd->Eos, tai Nikon->M42.
varsin huonosti. Olet luonnollisesti oikeassa. Kiitos korjauksesta.
varsin huonosti.
Olet myös oikeassa. Insinöörinä häpeän tätä sammakkoa, mutta onneksi työni on nykyään enemmän ihmisten asioiden pyörittämistä kuin tekniikkaa.
Toivottavasti moni ei lue enää kirjoitusta, jotten joudu perumaan lisää väitteitäni :-)
Pääasiahan kuitenkin on, että syntyy keskustelua ja porukalla virheetkin korjaantuvat, kun niihin otetaan kantaa.
sä ölet oikeesti pihallal. Lues toi sun kysmys uudelleen ja mene nukkumaan, huomenna on sentään työpäivä.
Tai näytä kuvat.
j.