Nyt kun Viro on taloudellisesti saavuttanut noin 40% Suomen tasosta ja ostovoiman suhteen melkein 60%, niin voidaan jo sanoa, että Viro olemaan osa vauraiden maiden ryhmää. Suomi nimittäin on EU:ssa aika korkealla vauraustason suhteen (ostovoimalla mitattuna kuudes, tai viides, riippuu vuodesta ja BKT:n määrän vaihteluista yläpään maissa), eli köyhempiä maita on vanhoissakin EU:maissa. Heidän kanssa Viro alkaa olemaan aikalailla samalla tasolla.
Wikipediasta löytyy tilasto kaikista maailman maista ostovoiman mukaan ja siellä Viro on samassa seurassa Portugalin ja Saudi-Arabian kanssa. Vauraiksi maiksi luettavia maita kumpikin. Etelä-Korea, Uusi-Seelanti, Israel, Kypros ja Kreikka eivät ole nekään kovin kaukana Viron tasosta ja jos Viron talous ei kovasti romahda nyt alkaneessa finanssikriisissä, niin Viro varmasti saavuttaa niiden maiden tason alta vuosikymmenessä.
Voit itse vertailla maailman maiden sijoituksia tilastossa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_henkil%C3%B6%C3%A4_kohti_mukaan
Suomi sijoittuu samaan seuraan Tanskan, Ruotsin, Australian, Britannian, Belgian, Saksan ja EU:n ulkopuolisista maista Japanin ja Kanadan kanssa ja tämä ryhmä koostuukin jo huomattavan vauraista maista ja voi olla, että sen ryhmän saavuttaminen vaatii Virolta jotain, mitä se ei ole valmis edes harkitsemaan. Siihen ryhmään pääseminen nimittäin vaatisi sosiaaliturvan luomista.
Sosiaaliturvassa on sellainen hyvä puoli, että se jakaa rikkaiden rahoja köyhille, mikä puolestaan lisää kansalaisten ostovoimaa ja kulutustasoa. Kulutustason nousu lisää talouskasvua. On nimittäin niin, että rikkaat ihmiset eivät kuluta suurinta osaa rahoistaan ja sen takia niiden makuuttaminen pankkitileillä ja osakkeissa heikentää maiden talouskasvua. Virolla ei ole öljyä, tai muita luonnonvaroja, joiden avulla Viro saavuttaisi huomattavan vaurauden ilman sosiaaliturvaa. Virolaisten koulutustaso ei myöskään ole sillä tasolla, että Viro menestyisi huomattavan paljon ilman tulonsiirtoja.
Niinpä Viron olisi luotava jonkinlainen sosiaaliturvajärjestelmä päästäkseen kipuamaan hyvinvointivaltioiden ryhmään. Nyt Viro ei vielä ole hyvinvointivaltio, suhteellisen vauras maa vain.
Eräs virolainen poliitikko kirjoitti, miten virolaiset ovat aina kadehtineen ns. suomalaista hyvinvointia. Nyt kysynkin teiltä virolaiset, että miksi ette luo sellaista hyvinvointia maahanne? Ajatelkaa nyt, kun koittaisi päivä, jolloin Viroa sanottaisiin pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi? Ei enää kateutta, ei kaunaa, eikä häpeää. Luulen, että sen tilanteen saavuttamiseksi virolaiset olisivat valmiita vaikka kommunismiin! Mutta ihan niin pitkälle ei tarvitsisi mennä. Riittäisi kun Viro loisi järjestelmän, joka pitäisi köyhistä huolta. Ihmiset vaistoavat, että heikompiosaisista huolehtiminen on todella kunniakasta ja se seikka tuo Pohjoismaille sitä gloriaa, mitä meillä nyt on. Maan sivistystason voi määrittää siitä, miten se pitää köyhistään huolta. Tämä on vanha kansainvälisesti tunnustettu viisaus. Ei Viron sosiaaliturvan tarvitsisi olla Suomen tasoinen, koska siihen ei Viro vielä pysty. Riittää kun se olisi edes puolet siitä tasosta, mikä Suomessa vallitsee. Virolaisten ei tarvitsisi enää kerjätä Tallinnan kaduilla ja Viro siirtyisi Pohjoismaiseen hyvintvointiin kertaheitolla. Virolaiset voisivat suhtautua elämään samalla huolettomuudella kuin Suomessa ja virolaisten luottamus maahansa kasvaisi aivan uusiin mittoihin. Viro saisi positiivista mainetta vauraana helpon elämän maana. Miten mahtava vaikutus sillä olisikin virolaisiin kansana! Sitä toivon koko sydämestäni veljeskansalle!
Wikipediasta löytyy tilasto kaikista maailman maista ostovoiman mukaan ja siellä Viro on samassa seurassa Portugalin ja Saudi-Arabian kanssa. Vauraiksi maiksi luettavia maita kumpikin. Etelä-Korea, Uusi-Seelanti, Israel, Kypros ja Kreikka eivät ole nekään kovin kaukana Viron tasosta ja jos Viron talous ei kovasti romahda nyt alkaneessa finanssikriisissä, niin Viro varmasti saavuttaa niiden maiden tason alta vuosikymmenessä.
Voit itse vertailla maailman maiden sijoituksia tilastossa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_henkil%C3%B6%C3%A4_kohti_mukaan
Suomi sijoittuu samaan seuraan Tanskan, Ruotsin, Australian, Britannian, Belgian, Saksan ja EU:n ulkopuolisista maista Japanin ja Kanadan kanssa ja tämä ryhmä koostuukin jo huomattavan vauraista maista ja voi olla, että sen ryhmän saavuttaminen vaatii Virolta jotain, mitä se ei ole valmis edes harkitsemaan. Siihen ryhmään pääseminen nimittäin vaatisi sosiaaliturvan luomista.
Sosiaaliturvassa on sellainen hyvä puoli, että se jakaa rikkaiden rahoja köyhille, mikä puolestaan lisää kansalaisten ostovoimaa ja kulutustasoa. Kulutustason nousu lisää talouskasvua. On nimittäin niin, että rikkaat ihmiset eivät kuluta suurinta osaa rahoistaan ja sen takia niiden makuuttaminen pankkitileillä ja osakkeissa heikentää maiden talouskasvua. Virolla ei ole öljyä, tai muita luonnonvaroja, joiden avulla Viro saavuttaisi huomattavan vaurauden ilman sosiaaliturvaa. Virolaisten koulutustaso ei myöskään ole sillä tasolla, että Viro menestyisi huomattavan paljon ilman tulonsiirtoja.
Niinpä Viron olisi luotava jonkinlainen sosiaaliturvajärjestelmä päästäkseen kipuamaan hyvinvointivaltioiden ryhmään. Nyt Viro ei vielä ole hyvinvointivaltio, suhteellisen vauras maa vain.
Eräs virolainen poliitikko kirjoitti, miten virolaiset ovat aina kadehtineen ns. suomalaista hyvinvointia. Nyt kysynkin teiltä virolaiset, että miksi ette luo sellaista hyvinvointia maahanne? Ajatelkaa nyt, kun koittaisi päivä, jolloin Viroa sanottaisiin pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi? Ei enää kateutta, ei kaunaa, eikä häpeää. Luulen, että sen tilanteen saavuttamiseksi virolaiset olisivat valmiita vaikka kommunismiin! Mutta ihan niin pitkälle ei tarvitsisi mennä. Riittäisi kun Viro loisi järjestelmän, joka pitäisi köyhistä huolta. Ihmiset vaistoavat, että heikompiosaisista huolehtiminen on todella kunniakasta ja se seikka tuo Pohjoismaille sitä gloriaa, mitä meillä nyt on. Maan sivistystason voi määrittää siitä, miten se pitää köyhistään huolta. Tämä on vanha kansainvälisesti tunnustettu viisaus. Ei Viron sosiaaliturvan tarvitsisi olla Suomen tasoinen, koska siihen ei Viro vielä pysty. Riittää kun se olisi edes puolet siitä tasosta, mikä Suomessa vallitsee. Virolaisten ei tarvitsisi enää kerjätä Tallinnan kaduilla ja Viro siirtyisi Pohjoismaiseen hyvintvointiin kertaheitolla. Virolaiset voisivat suhtautua elämään samalla huolettomuudella kuin Suomessa ja virolaisten luottamus maahansa kasvaisi aivan uusiin mittoihin. Viro saisi positiivista mainetta vauraana helpon elämän maana. Miten mahtava vaikutus sillä olisikin virolaisiin kansana! Sitä toivon koko sydämestäni veljeskansalle!
Vastaukset 53
Vanhimmat
Viro ei ole milläänlailla
pohjoismainen maa, vaan rikollinen pakanamaa. Eli lopeta tuo turha Viron main
ostaminen. Viro on paska maa, joka ei pöyhien parane.
jäi siis sinu kristillinen vennaarmastus?
Või kuulud sa nende ülejäänud 20 % hulka, kes ei olegi kiriku liikmed?
mutta toivottavasti se pääsee joskus meidän tasollemme. On Suomen taloudellinen, poliittinen, kulttuurillinen ja sotilaallinen etu, että Viro on mahdollisimman vahva valtio.
Jälle see laiaõlgne empiirilise uuringu tekija oma kadeduse teemaga siin platsis!
On ikka koomik küll. Miks Eesti ei või jääda Euroopasse ja peab põhja poole trügima?
...jopa lipun vaihtamisesta, siis nykyinen trikolori ehdotettiin vaihdettavaksi skandinaaviseen ristiin?
Ehdotuksia oli monenlaisia. Oma suosikkini oli musta risti valkein reunoin sinisellä pohjalla - tosin se olisi jotenkin "fasistisen" oloinen...
must rist ?
Eestillä oli ristilippu jonka se aikanaan vaihtoi "eurooppalaisempaan" trikoloriin.
Üldiselt küll on Eestis väikeseid gruppe inimesi, kes vehivad punaste lippudega.
Mis inemestega sa suhtled, et sul mingid musta risti lipu mõtted mõlguvad peas?
Mitä luulisit minusta, jos pistäisin jonkin Eestin forumin perustamaton tiedon, että Suomessa halutaan vaihda lippu, puhetta on ollut, että sininen pallo mustalla taustalla?
selle all haakristi
...las môtleb, äkki tuleb targaks :)
Eesti Päevaleht niitä muistaakseni esitteli joskus 2001-2002.
Tarjottiin sinistä ristiä mustin reunuksin valkoisella pohjalla (ei hyvä: näyttää kaukaa katsottuna Suomen lipulta, lähevad laevadel sassi), oli myös valkea risti mustin reunuksin sinisellä kentällä jne.
Niin että olenkohan minä nyt paremmin perillä Viron asioista kuin sinä, kallis sõber..
...mis asi on üks lätlaste skandinaavialik ristilipp kus on läti lipu värvid valgel põhjal?
Äkki mõne organisatsiooni lipp?
FASHISTÕ, FASHISTÕ!!! ;-)
Igatahes mina pole kunagi midagi sellist kuulnud, et Eesti riigilippu kavatsetakse muutma hakata!
Ma ei tea, kui hea on sinu eesti keele oskus – arutati ehk mõne koha, organisatsiooni, ürituse lipu teemat.
Eestis on ka linnadel oma lipp, näitena link Tallinna lipule.
http://et.wikipedia.org/wiki/Eesti_lipp
http://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_lipp
Armas sõber, sellest ei piisa, et sa oma mäletamistpidi justkui oleksid 2001-2002 mingeid lipukavandeid näinud, et arvata, nagu oleksid ” nyt paremmin perillä Viron asioista”, kui mina või mõni teine eestlane. Kuigi elasin sellel ajal juba Soomes, poleks selline pretsedent teadmata.
Ehk ajad lipu segamini Vabadussõja ristiga? http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e6/Eesti_Vabadusrist.jpg
###Eesti Päevaleht niitä muistaakseni esitteli joskus 2001-2002.
Tarjottiin sinistä ristiä mustin reunuksin valkoisella pohjalla (ei hyvä: näyttää kaukaa katsottuna Suomen lipulta, lähevad laevadel sassi), oli myös valkea risti mustin reunuksin sinisellä kentällä jne.
Niin että olenkohan minä nyt paremmin perillä Viron asioista kuin sinä, kallis sõber..###
Argumendid ristilipu vastu:
- Lipu vahetamine hägustaks Eesti kui väikeriigi identiteeti ning viiks segadusse isegi need inimesed, kes praegu Eestit teavad;
- Sinimustvalgel on pikk ajalugu;
- Trikoloori all on Eesti mehed rinnetel sõdinud ja surnud;
- Põhjamaine lipp põhjamaise ühiskonnata naeruvääristaks meid ennekõike Põhjamaade endi silmis;
- Sinimustvalges värvikombinatsioonis ristilipp mõjuks paratamatult sünge ning "piraatlikuna"
- Uue lipu kasutuselevõtt nõrgestaks meie riigi järjepidevust sõjaeelse Eesti Vabariigiga;
- Ristilipp ei pälviks kunagi kogu rahva poolehoidu, pigem hoopis osa rahva terava vastuseisu. See aga põlistaks ühiskonna lõhestumise;
- Lipu vahetamine tooks kaasa tarbetuid rahalisi kulutusi;
- Ristilipu kasutuselevõtmine kristlikel ettekäänetel mõjuks meie ajalugu ja tänapäeva arvestades variserlikult
Endine luurekoordinaator Eerik-Niiles Kross leidis novembris Eesti Päevalehes avaldatud kirjutises, et ingliskeelses suhtlemises tuleks Eesti nimevorm Estonia asendada vormiga Estland. Krossi sõnul assotsieerub ladina algupäraga Estonia tänapäeval peamiselt vähearenenud -ia-lõpuliste maadega nagu Armeenia, Rumeenia ja Nicaragua, seevastu kui Estland asuks ühes rivis Finlandi, Englandi ja Irelandiga.
«Küsisin mõne nädala eest konverentsil ühelt kõrgesti haritud ja intelligentselt baierlaselt inglise keeles, mida ütleb talle sõna Estonia. Ta vastas, et see on see laev, mis mõne aasta eest põhja läks ja palju inimesi sai surma,» kirjeldas Kross Estonia seostumist eelkõige laevahukuga.
«Kui ma siis küsisin, mida ütleb talle sõna Estland, hüüatas ta rõõmsalt: jaa, jaa, Estland. Ja rääkis hansast, baltisakslastest, Revalist ja isegi Hermann Hessest,» ütles Kross.
Krossi järel avaldas valitsuse pressibüroo direktor Kaarel Tarand artikli, milles arvas, et peale Eesti võõrkeelse nimetuse muutmise vajab kohendamist ka kogu meie praegune riigisümbooliga, kaasa arvatud lipp, milleks võiks olla hoopis sinimustvalge ristilipp.
«Ristilipp kinnistaks Eesti Põhjamaade hulka,» kirjutas Tarand. «Ristilipp on maailmas ainus selge geograafiliselt piiratud levialaga liputüüp. See on Põhjamaade märk. Eesti ristilipp muutuks inimeste teadvuses hõlpsalt selle märgi osaks. See on meeldiv märk, heaolu ja abivalmiduse märk, millel põhjamaalaste näol kokku ligi 25 miljonit kandjat (tinglikult võib veel juurde arvestada ristilippudega britid). Taas säästaksime higi ja vaeva, kasutades meie sõprade töövilju. See oleks meie võit maailmas.»
Postimehe palvel uuris turu-uuringute firma Emor möödunud aasta detsembri keskpaigas rahva suhtumist neisse ideedesse. Uuringust selgus, et üle 80% eestimaalastest on eelkirjeldatud uuenduste vastu.
18% Estlandile
Eesti rahvusvahelise nimekujuna näeks heal meelel Estlandi vaid 18% eestimaalastest, samas kui 83% küsitletutest olid Estoniast loobumise vastu.
Emori sotsioloogi Tõnis Saartsi sõnul toetasid nooremad inimesed Estlandi siiski rohkem kui eakamad. Kui alla 35-aastastest inimestest nõustus uue nimekujuga 22% vastanuist, siis 50-aastastest ja vanematest inimestest kiitis ettepaneku heaks vaid 15%.
«Ilmselt on need erinevused tingitud ealistest iseärasustest: nooremad inimesed on lihtsalt oma loomult uute ideede suhtes vastuvõtlikumad,» kommenteeris Saarts.
Lipu muutmise idee leidis sama jäiga vastuseisu: 83% eestimaalastest usub, et Eesti rahvuslik sümboolika lipu, hümni ja vapi näol peab jääma endiseks ning seda ei tohi muuta.
Saarts märgib, et kõnealuses küsimuses ei ole märgata mingeid erinevusi eestlaste ja mitte-eestlaste suhtumises.
Emori suunajuhi Aivar Voogi arvates võis rahva vastuseis ettepanekutele olla tingitud ka nende esitajate isikutest - suhteliselt noored ja mitte veel nii väga tuntud mehed.
«Kui ettepanekud oleks tuge saanud mõnelt vanemalt autoriteedilt, oleks toetus nendele kindlasti suurem, kuid siiski samuti mitte üle 50%,» rääkis Voog, «sest need on ikkagi niivõrd revolutsioonilised ideed.»
Ta osutas, et ehkki näiteks vanema põlve literaat Enn Soosaar avaldas lipu muutmise ettepanekule kohe toetust, ei suurendanud see ristilipu pooldajate hulka, sest Soosaar pole massides kuigivõrd tuntud.
Voogi sõnul on sümboolika muutmine omane peamiselt Aafrika ja Aasia riikidele. Euroopas on lippu vahetanud Valgevene ning hümni on muutnud Venemaa.
Emor uuris inimestelt ka seda, millist ristilipu varianti nad eelistaksid, kui ristilipu kasutuselevõtt trikoloori asemel oleks paratamatu.
Ehkki ristilipu idee pooldajad argumenteerivad ennekõike väitega Eesti samastumisest Põhjamaadega, eelistasid inimesed kõigist erinevatest ristilipuvariantidest just neid, mis Põhjamaade lippudest võimalikult palju erinesid.
Milline ristilipp?
Vastanutele välja pakutud 14 ristilipukavandi seast pälvisid suurima soosingu tumesinise põhja ning Skandinaavia lippudest laiema ristiga kavandid.
«Kitsa ristiga ja heleda taustaga lipud inimestele niivõrd ei meeldinud. Seega, kui Eesti sooviks tõesti ristilippu kasutusele võtta, oleks elanike soov, et tegemist oleks tumedates toonides lipuga, millel olev rist oleks laiem kui Skandinaavia maade lippudel, mille järgi saaks Eesti lippu ka paremini eristada,» järeldas Saarts.
Tugev toetus praegusele rahvussümboolikale on positiivne uudis, sest kui üle poole eestimaalastest oleks kohe esimese hooga lipu muutmist aktsepteerinud, näitaks see rahva identiteedikriisi ja seda, et Eesti elanikud pole oma riiki ja selle sümboolikat omaks võtnud, järeldas Saarts.
«Rahvusliku sümboolika muutmise osas ei tohikski rahvas käituda nagu restoranikülastaja, kes on valmis oma harjumuspärast menüüd muutma kõigest lauakaaslase või kelneri juhuslikult poetatud soovituse peale,» lausus sotsioloog.
Avaldatud: Postimees, 21.jaan 2002
tagasi uudiste arhiiv
Etkö löydä suomalaisista mitään positiivista? Miksi virolaiset monesti ovat niin kaunaisia suomalaisia kohtaan?
See ei olnud MINA, vaid keegi teine:)
Ajad mind kogu aeg kellegagi sassi..:)
http://www.sirvilauad.ee/?q=node/56
Ka mina mäletan hästi seda Kaarel Tarandi ettepanekut.
Värvidel on omad tähendused ja ka mõjud inimpsüühikale. Must rist keset lippu mõjuks väga süngelt.
Konksut pelissä taas?
Kuidas sa siis nii pimedana ujud, et konkse ei näe? :)
siitä, kuka on kuka. Voithan sinä olla Toomas Henrik Ilveskin, et vain kerro sitä.
"Totta kai, totta kai!" ütles Jussi Jääräpäinen ja astus uuesti konksu otsa.:)
narsisteja ja kylmiä ihmisiä? Kerro vaan...
seda minagi. Väga loll jutt üldse, nagu mingi uhkuseta rahva pläma - et lippu muutma hakkata!Pöhh!
Kuid eks ka Soomes igasugu ettepanekuid on olnud, näiteks Maamme -hümni vahetamiseks Finlandia vastu.. See meloodia olevat mingi saksa juomalaulu. Olgu!
et sinusse on kinni jäänud nende eesti noorte ütlus selles Tallinna kiirtoidukohas: "Suomalaiset..."
Saa sellest juba kord üle ja ära näe tonti seal, kus seda ei ole.:::)))
narsistiksi ja taidan tietää, kuka se oli. :) Tiedätkö, että narsismia ei oikeastaan ole olemassa? On vain erilaisia temperamenttityyppejä ja jos henkilö on voimakkaasti yhtä temperamenttityyppiä, hänen heikkoutensa ovat myös voimakkaasti yhdenlaisia ja korostuneita muutenkin.
sind küll nartsissiks nimetanud, mulle meeldivad roosid rohkem..:)
On teised sellised ilusad ja okkalised...:)
ruusun mukaan, koska narsisti kuulemma on hyvän näköinen, mutta piikikäs... Pätee muuten aika hyvin naisiin, kaikissa maissa. :)
Sul on vist head elukogemused.:) Ega sa ometi Okasroosikestega pole tegemist teinud?
Aga kuidas oleks tulpidega? Või alpikannike?
Miten se menikään... Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. :D Tulppaanit ovat kauniita, niitä äiti kasvatti Helsingissä kotipihalla. Toiset naiset ovat tulppaaneja, kauniita ja rauhallisia, toiset ruusuja, kauniita ja samalla perfektionistisia ja vihaisia jne...
on vihased? Roos on kuninglik lill.
Nartsiss on rohkem revolutsionääridel rinnas.:)
Aga huvitav on vaadata, kuidas mehed hoiavad lillekimpu peos nagu mingit vihta...:D
kasvoi myös ruusuja ja Suomessa, Vantaalla ihan Helsingin vieressä. Ne oli kauniita, vaalean punaisia ja valkoisia. Talvella piti aina laittaa paksu kerros havuja ruusujen päälle, ettei niiden juuret paleltuneet. Kesällä ne olivat mahtavan näköisiä valkoista tiilisenää vasten. On ruusuissa jotain kuninkaallista verrattuna muihin kukkiin.
Meille annetaan Suomessa aina koulun päättäjäisissä yksi ruusu ja sellaiset epäsosieelisemmat kaverit aina repivät ruusun rieakaleiksi heti juhlan jälkeen.
ilus komme.:) Roosiaed oma ilus on väga kaunis.:)
Muutimme siitä talosta pois jo vuosia sitten. Mutta kaunis se oli, enkä ole sellaisia ruusupenkkejä juuri Suomessa nähnyt, vaikka ruusuja kasvaakin joissakin paikoissa.
Kirjoitit:"......Miten mahtava vaikutus sillä olisikin virolaisiin kansana! Sitä toivon koko sydämestäni veljeskansalle! "
Hyvä lähimmäinen, sinun sydän on vielä aivan lukossa.
Minun sydän on avoin, myös virolaisia kohtaan. Se on sitä kristillistä lähimmäisenrakkautta. ;)
"Ajatelkaa nyt, kun koittaisi päivä, jolloin Viroa sanottaisiin pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi? Ei enää kateutta, ei kaunaa, eikä häpeää."
- Tuota, muuttaisin varmasti pois Virosta johonkin toiseen mantereella olevaan vapaaseen maahan.
Ensinnäkin Suomen "hyvinvointi" tarkoittaa ensisijaisesti sitä että valtion palveluksessa olevat voivat työnsä tuloksellisuuteen nähden kohtuuttoman hyvin. Toiseksi se tarkoittaa sitä että kukaan ei rikastu työllään vaan pelkästään omistamisen kautta. Tätäkään ei tapahtuisi jos Suomessa ei osattaisi pelätä omistuksen siirtymistä esim. Viroon tarpeeksi paljon. No, se Suomessa osataan.
Ei kateutta?
- Suomen käyttövoima on kateus
Ei kaunaa?
- Suomalaiset lienevät maailman kaunaisin kansa. Niin mitätöntä naapurieripuraa ei olekaan, etteikö sitä kannattaisi käräjille viedä.
Ei häpeää?
- Lienee totta, suomalainen ei enää osaa hävetä mitään, vaikka syytä aina välillä vähän olisikin.
Lammasmaisuus viranomaisen edessä olisi kollektiivisen häpeän paikka, mutta suomalainen tyytyy naapurinsa käräyttämiseen.
Tulkaa mielellään Viroon käymään, mutta jättäkää se sosialisminne sinne Suomeen.
työn tuottavuus on maailman parhaita, jopa USA:takin parempi. Valtiollakin työssä olevat kertovat, että työtaakka on aivan mahdoton ja että sen takia ihmiset stressaantuvat nykyaan liikaa. Virossa työn tuottavuus oli muistaakseni vain 60% Suomen tasosta. Valtiolla ei ole Suomessa mitenkään erityisen paljon työntekijöitä ja samahan se on, tekeekö ihminen työtä valtiolle vai yksityiselle. Suomi on kuitenkin työnarkomaanien maa ja siksi bruttokansantuote (eli tuotetut tavarat ja palvelut) on Suomessa niin korkea (noin 55 000 dollaria, eli melkein kolme kertaa enemmän kuin Virossa).
Suomalaiset eivät ole mitenkään erityisen kaunainen kansa, päin vastoin, minusta välillä tuntuu, että eräs ihan muu kansa on meitä kohtaan vähän kaunainen.
Yhteiskuntarauha on todellakin hyvä asia, eikä mitään lammasmaisuutta. On hyvä asia, että kadulla ei tarvitse pelätä pahoinpidellyksi tulemista. Viranomaisen edessä kannattaa Suomessa olla nöyrä, hyvä että sinä tiedät sen.
Joo, ei me nyt sentään TEITÄ ruveta hyysäämään, riittää kun pidämme omistamme huolta, niin että ei pelkoa "sosialismin" tuonnista sinne. Kapitaalia sen sijaan eksporteeraamme, jos se kannattaa. Onneksi suomalaiset firmat ovat sen verran viisaita, että älyävät vetäytyä Baltian heikkotuottoisilta markkinoilta (esim. K vähittäiskauppa) paremmille kalavesille ajoissa. Investointi tuotti nelinkertaisen voiton ja kaikki riskit jäivät ruotsalaisille. Ruotsalaiset ovat paljon lahjakkaampia hyväntekeväisyydessä ;-)
omasta kansasta huolta pitänyt - rauhanaikaiset muuttotappiot ovat olleet suuremmat kuin monen muun maan sodanaikaiset väestönmenetykset.
on lähdetty siirtolaisiksi esimerkiksi Amerikkaan ja Australiaan. Ruotsista ja Norjasta on molemmista lähtenyt jopa pari miljoonaa ihmistä Amerikkaan kun Suomesta on lähtenyt vain vähän päälle miljoona. Britanniasta on lähtenyt sotien jälkeen miljoonia ihmisiä Australiaan ja Amerikkaan, samoin Irlannista. Ruotsiin lähdettiin Suomesta sen takia, että 70-luvulla Ruotsi oli Euroopan ylivoimaisesti rikkain maa. Se oli ainoa maa Euroopassa, joka ylti lähelle USA:n elintasoa. Suomessa suuret ikäluokat tulivat työikään 60-70-luvuilla ja he lähtivät Ruotsiin sen takia, että Suomella ei ollut tarjota sadoille tuhansille nuorille työtä niinä vuosina kun he astuivat työelämään. Suomessa oli sosiaaliturva 70-luvulla ja se oli silloinkin sangen kehittynyt. Mutta nuori ihminen ei halua jäädä sosiaaliturvan varaan ja Suomesta saa lähteä ihminen vaikka Vinkuintiaan, jo siltä tuntuu.
se, että ns. teollisuusmaista Suomi on ainoa, joka on rauhan aikana luovuttanut valtavia määriä väestöstään - juuri sen takia, ettei kyennyt huolentimaan kansastaan.
Teistä sen sijaan huolehti Neuvostoliitto hyvin.
huolehtinut? Ei tarvinnu edes valloittaa - tottelitte hyvin muutenkin.
ole sinusta teollisuusmaita? Suomesta saa tiedätkö lähteä vaikka sinne Vinkuintiaan, niin kuin sanoin. Me suomalaiset olemme liikkuvaista porukkaa, ulkomailla on suomalaisten jälkeläisiä miljoonia ja taas miljoonia. Lähdimmehän me alun perin Virostakin pois. ;)
Suomesta lähtee joka vuosi 20 000- 30 000 ihmistä ulkomaille töihin ja saman verran tulee ulkomailta meille työvoimaa (eivät ole pakolaisia, vaan sellaisia virolaisiksi sanottuja, venäläisiä, saksalaisia, amerikkalaisia, brittejä, intialaisia jne.)
kuidas siis ikka jäi selle sinu vastusega yhele kysimusele, mis vahepeal ära kustutati?
nimelt yks soomlasest kommenteerija seadis virolaiset ja somaalit sama pulga peale, kuid tegi ometi nende vahel vahet (ero) ehk siis somaalit olid tema arvates soome kansalaiset (OMAD), kuid virolaiset on ulkomaalaiset (VÖÖRAD).
lisan siia juurde oma tähelepaneku:
nimelt ma pole kordagi Soomes kuulnud soomlasi AVALIKUS kohas kiroilemas somaale ("perkele somaalit!"), kuid olen kuulnud neid AVALIKUS kohas kiroilemas eestlasi ("perkele virolaiset!")
mis sa arvad, miks see on nii??
alussa liitetään kyllä ruotsalaisiin, jos ne voittavat meidät jääkiekossa ja venäläisiin myös, jos he temppuilevat jotain. Kyse on monien suomalaisten tavasta käyttää kieltä. Niin voidaan puhua ihan mistä tahansa kansasta. Se, että joku sanoi somaleita ikään kuin paremmiksi kuin virolaisia siksi, että somalit ovat monesti Suomen kansalaisia, johtuu siitä, että hän on Eesti-foorumilla ja hänen on pakko lyödä virolaisia niin lyttyyn kun mahdollista. Tuskinpa kyseinen henkilö somaleitakaan rakastaa, sen verran muukalaisvihamielinen hän on. Itse olen sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Venäläiset, virolaiset, suomalaiset, suomalit, kaikki.
Mutta toki asia on niin, että jos henkilöllä on Suomen passi, niin hän on suomalaisille "omia", oli hänen äidinkielensä tai ihonvärinsä mikä tahansa. Suomen armeijassa esimerkiksi Helsingiassä on paljon Suleveita ja Kaleveita, sekä myös Ahmedia ja Muhamedia. Eräässä Suomen itärajan varuskunnassa haastateltiin kerran johonkin lehteen venäjänkielistä tykkimiestä. Jos sota olisi syttynyt, niin siellä tämä Ivanov (muistaakseni) olisi taistellut venäläisiä vastaan. Pahinkin rasisti heltyy jonkun verran, jos vierastyöläinen tai pakolainen ottaa Suomen passin. Eli jos virolainen aikoo jäädä Suomeen, kannattaa ottaa Suomen kansalaisuus. Jos joku muukalaisvihamielinen kaveri tulee aukomaan päätään, niin hänelle voi sanoa, että on Suomen kansalainen. Se tepsii rasisteihin, vaikka passi oikeastaan on vain paperinpala.
Jos Sami Bätmän ottaisi Viron kansalaisuuden, muuttuisi virolaisten asenteet häntä kohtaan täysin.
määrät vanhoissa teollisuusmaissa Suomen lukuihin. Suomi on siinä suhteessa ehdottomasti kärkipäässä. Tarkista tietosi.
---Mutta toki asia on niin, että jos henkilöllä on Suomen passi, niin hän on suomalaisille "omia", oli hänen äidinkielensä tai ihonvärinsä mikä tahansa.---
Eli tämän logiikan mukaan nämä sadat tuhannet maasta lähteneet suomalaiset, jotka ovat ottaneet kohdemaan kansalaisuuden eivät olekaan suomalaisia...
Ja jos muuten Bätmän hakisi viron kansalaisuutta (epäilen, myönnettäisiinkö hänelle sitä), niin silloin häntä vasta pellena pidettäisiinkin.
Wikipedia:
Yli miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille pysyvästi. Suurimmat siirtolaisuuden kohdemaat ovat Ruotsi, Yhdysvallat, Kanada ja Australia.
Suomi onnistui pitkään sisäisellä kolonisaatiolla ja myöhemmin sisäisellä muuttoliikkeellä hillitsemään muuttoa maasta pois. Amerikkaan lähtijöitä oli ollut ennenkin, samoin lähti yksilöitä ja ryhmiä naapurimaihin Ruotsiin ja Venäjälle ja Ruijaan. Mutta vasta 1800-luvun parantunut tiedonvälitys yhdessä kotimaisten olojen kanssa saivat aikaan joukkomuuttoa ja nyt etenkin Yhdysvaltoihin. Oma osuutensa oli Yhdysvaltojen tarjoamilla etuisuuksilla, vapaalla maalla, vapaudella elää omaa elämäänsä, mahdollisuudella rikastua nopeahkosti jne. Suomesta muutettiin Amerikkaan selvästi vähemmän kuin Norjasta ja Ruotsista. Näistä maista lähti muutaman vuoden aika yli 100 000 siirtolaista ja Norjasta ennen 1900-lukua lähtijöitä oli noin 500 000 ja Ruotsista 750 000 henkeä. Väitetään, että 80 % ruotsalaisista 1600–1700-luvun Pohjois-Amerikkaan muuttaneista oli alun perin suomalaisia.lähde?
Suomalaisia oli 1800-luvun alkupuolella lähtenyt Ruijasta norjalaisten mukana siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin. Suomen valtioalueella muuttoliike Yhdysvaltoihin kosketti 1800-luvulla eritoten Pohjanmaata. Maakunnan erityisolot loivat pohjan siirtolaisuudelle. Suomessa siirtolaisuuden huippu osuu 1800-luvun loppupuolelle ja hivenen myös 1900-luvun alkuvuosiin. On laskettu, että Suomesta lähti vuosina 1881–1914 kaikkiaan noin 280 000 henkeä siirtolaisina etenkin Yhdysvaltoihin, mutta jonkin verran myös Kanadaan. Vuonna 1930 suoritetussa laskennassa saatiin suomalaissyntyisiä tai suomalaisten jälkeläisiä Yhdysvalloissa 320 000 ja Kanadassa 44 000 henkilöä.
Pohjoismaihin
Siirtolaisuutta muihin Pohjoismaihin on Suomen alueelta ja Suomesta ollut pitkään. Ruotsin vallan aikana muutettiin vallankäytön keskukseen Tukholmaan, joka veti puoleensa myös liikemiehiä. Myös suomalaisten, lähinnä savolaisten, asuttaminen Ruotsin Värmlantiin ja Jämtlantiin sekä Norjaan oli tällaista siirtolaisuutta. 1800-luvun alussa näiden muuttajien jälkeläisiä arveltiin olevan noin 40 000 henkeä. Kaikesta huolimatta tämä muuttoliike oli kuitenkin marginaalista.
Suuri muuttoliike Ruotsiin Suomesta tapahtui 1960-luvulla, jolloin paremman elintason ja ”oman Volvon” toivossa Suomesta lähti yli 300 000 henkeä etsimään uutta elämää. Siirtolaisuus kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin, eritoten autoteollisuudesta eläville paikkakunnille. Useat ”liukuhihnat” olivat suomalaisten miehittämiä ja niin töissä ja vapaa-aikanakin pärjäsi mainiosti suomella ja erityistä tarvetta paikallisen kielen oppimiselle ei näin ollut. Suuri osa Ruotsiin muuttaneista suomalaisista on ollut suomenruotsalaisia – sodanjälkeisessä aallossa on esitetty luvut 50 % (1950-luku) ja noin 20–30 % (1960–) suomalaisista siirtolaisista [2].
Suomen suurimman siirtolaisaallon syyt olivat moninaiset. Ensinnäkin sodan jälkeisen jälleenrakennuksen kriittisimmät vuodet olivat takana. Ei tarvittu enää suurta uhrausta yhteisen hyvän puolesta. Lisäksi koko maassa elettiin voimakasta rakennemuutosta. Maalainen Suomi kaupunkilaistui rytinällä, ja maan sisällä muuttoliike oli voimakkaampaa kuin koskaan aiemmin. Lähtijöitä luovuttavilla alueilla kokonaiset kylät autioituivat.
Samaan aikaa kuitenkin kova työttömyys koetteli autioituvia alueita ja sosiaaliturva oli erittäin heikko vielä tuolloin. Kun naapurissa Ruotsissa oli meneillään valtava teollinen ekspansio, joka työllisti kaikki halukkaat, niin muutaman rohkean ensilähtijän lähettämien tietojen perusteella kokonaiset perheet ja lähes kyläkunnat seurasivat paremman elämän kutsua.
Eittämättä 1955 tapahtunut Suomen liittyminen Pohjoismaiden neuvostoon, ja sen myötä yhteisiin työmarkkinoihin ja passivapaaseen alueeseen, edisti omalta osaltaan siirtolaisuutta. Enää ei tarvittu suurta lähtöä ja siihen liittyviä papereita; vain meneminen riitti ja yleensä löytyi aina tuttu tai tutun tuttu, joka saattoi auttaa töiden ja asunnon löytämisessä. Näin lähtemisen helppous muodostaa ainakin yhden osasyyn siirtolaisuudelle Ruotsiin 1960-luvulla.
Suuren siirtolaisuuden aallon mukana muuttaneista osa on palannut takaisin joko eläkeläisenä tai muista syistä. Huomattava osa siirtolaisista sai hankituksi ”oman Volvon” ja jäi jatkamaan elämäänsä uudessa kotimaassa. Tämän siirtolaisryhmän kohtelu Ruotsissa on ajoittain herättänyt voimakasta keskustelua. Alkuaikojen kritiikki ja suomalaisiin kohdistuneet ennakkoluulot ovat vähitellen kadonneet, ja heistä on tullut oleellinen osa Ruotsin monikulttuurillista yhteiskuntaa.
Muualle maailmaan
Suomesta on vuosisatoja menty siirtolaisiksi myös muualle. Venäjä on aina ollut yksi siirtolaisuuden kohdemaa. Ruotsin suurvalta-ajan tuoksinassa 1600-luvulla kaikkiaan 30 000-40 000 uskonnoltaan ortodoksista karjalaista pakeni Venäjälle, esimerkiksi Tveriin syntyi omaleimainen siirtokunta näistä lähtijöistä. Lisäksi Inkerinmaan asuttaminen oli suurvallan mahtipolitiikkaa, ja eritoten näiden siirtolaisten jälkeläisiä on saapunut paluumuuttajina takaisin Suomeen.
Pietari suurine mahdollisuuksineen ja työtilaisuuksineen houkutteli Suomen asukkaita. Pietari olikin sata vuotta sitten yksi suurimmista kaupungeista, joissa puhuttiin suomea. Eritoten Pietari houkutteli Karjalan ja osittain Savonkin väestöä. Pietarin lisäksi Venäjän kaukaisimmat kolkat houkuttelivat uskaliaimpia suomalaisia, mutta heidän määränsä oli kovin vähäinen. Myöhemmin vastaavaa, mutta voimakkaan poliittisesti orientoitunutta siirtolaisuutta tapahtui vähäisessä määrin 1920- ja 1930-luvuilla.
Oman mielenkiintonsa muodostavat siirtokohteina esimerkiksi Etelä-Amerikka, minne perustettiin usein hyvin idealistisin aattein siirtokuntia, joiden piti oleman onneloita, missä ihmiset saattoivat toteuttaa vapaasti omia toiveitaan ja omistaa maata ja tehdä työtä vapaana yhteiskunnan painolastista. Usein ehkäpä juuri melko anarkistinen yhteiskuntamalli ei luonut näistä siirtokunnista erityisen elinvoimaisia, joskin jotkut niistä ovat yhä elossa ja toimivat tavalla tai toisella.
Kaukosiirtolaisuus Yhdysvaltoihin väheni 1900-luvun edetessä johtuen maan tiukentuneesta siirtolaispolitiikka. Nykyisin Suomesta Yhdysvaltoihin suuntautuu lähinnä korkeasti koulutettujen ihmisten vähäinen virta. Sodan jälkeen Australia on toiminut muuttokohteena Yhdysvaltojen korvaajana. Sodan jälkeen oman mielenkiintoisen muuttajaryhmänsä ovat muodostaneet ulkomaille avioituneet suomalaiset naiset. Heitä on merkittävässä määrin asettunut muun muassa Saksaan. Toinen erityisryhmä ovat ns. veropakolaiset. Nämä suuria tuloja saavat erityistapaukset ovat yleensä asettuneet erilaisiin veroparatiiseihin, jotka kohtelevat heitä verotuksessa hellemmin kuin kovan verotuksen kotimaa.
vahe siiski suhtumises on. Isegi kui eestlasel oleks soome pass, juletakse talle avalikult öelda mida sylg suhu toob, somaallasele ei juleta.
Eikö se muuten mene niin, että Viron kansalaisella ei voi olla toista kansalaisuutta, eli jos haluaa Suomen passin, on luovuttava Viron passista?
Itse olen myös lähdössä ulkomaille asumaan. Ruotsiin nimittäin. :D
Kuka "ei tartte vaahtoa"
Söö seda idioot
poolkeelne.