Olen ollut jatkuvasti kirjoilla yliopistolla vuodesta 1979. Yhtäjaksoisesti töissä vuodesta 1986 ja työttömyyskassan jäsen yhtäjaksoisesti 90-luvun alusta. Vuosien 2006-2008 aikana aktivoiduin suorittamaan jonkin verran opintojani työn ohessa. Voiko tilanteessani olla este työttömyys tai lomautuspäivärahan saannille ikäli tällainen tilanne minulle eteen tulisi?
Vaikuttaako kirjoillaoloni yliopistolla päivärahaan?
Ikuinen opiskelija
22858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tätä on varminta kysyä omasta työttömyyskassasta
www.tyj.fi sivuilla:
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajoitus koskee myös päätoimisen opiskelun lomajaksoja.
Päätoimisina pidetään:
opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen;
...
Opiskelua pidetään päätoimisena siihen asti, kun opiskelija on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.
Yliopisto-opiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana.
Työttömyyskassa ratkaisee päivärahaoikeuden vain siltä osin, että täyttyykö päivärahaan oikeuttava työssäoloehto.
Muilta osin oikeuden työttömyyspäivärahaan ratkaisee työkkäri. Vain työkkärillä on asiassa harkintavalta, työttömyyssa on yksiselitteisesti sidottu työkkärin lausuntoon.
Jos työttömyyskassa antaa jotain neuvoja asiassa, on suuri vaara, että metsään menee.
ns viranomaisille kertoa
Onhan täällä huippuosaajiakin kirjoilla
Työvoimaviranomaiset saavat oppilaitoksista listaukset opiskelijoista ja ajavat ne ristiin omien tiedostojensa kanssa
''Voiko tilanteessani olla este työttömyys tai lomautuspäivärahan saannille ikäli tällainen tilanne minulle eteen tulisi?''
Tuo on tietysti aina työkkärikohtaista harkintaa.
Pääperiaate, joka on laissakin ilmaistu, on se, että jos on kokoaikatyön ohessa harjoittanut riittävän menestyksellisesti opintoja, ei oppilaitoksen kirjoillaolo estä työttömyystukien saamista. Ongelma on kuitenkin se, ettei laissa ole kerrottu sitä aikaa eikä harjoitettujen opintojen määrää, mikä ei estettä aseta. Juttu on siis aina työvoimatoimistojen harkinnassa ja nehän voi harkita miten vain.
Yleensä kai katsotaan, että jos on opiskellut menestyksellisesti (tuota ehkä verrataan siihen, ovat opinnot edistyneet siinä määrin, että olisivat oikeuttaneet opintotukeen tuosta en ole kuitenkaan varma) vähintään kahden vuoden ajan kokoaikatyön ohessa, oikeus työttömyysturvaan säilyy opiskelusta huolimatta.
Sinun kohdallasi tilanne on kinkkinen ja arvaamaton, jos olet vain harrastusmielessä opiskellut ja pysynyt yliopiston kirjoilla. Jos sinulla on jonkun tutkinnon suorittaminen kesken, voi riski epäämisestä olla suuri.
Toisaalta olet kovin kauan ollut yliopiston kirjoilla ja jos pystyt vakuuttamaan työvoimaviranomaisille, ettei tarkoituksesi oli käyttää työttömyysaikaa opintojen tiiviimpään harjoittamiseen, niin ei luulisi olevan estettä. Jos sinut vain lomautetaan, niin oletan lomautuspäivärahan heltiävän helpommin kuin työttömyyspäivärahan.
Mutta tuo kaikki on vain spekulaatiota ja lopputulos riippuu työkkärin harkinnasta. Se harkinta voi olla tulevaisuudessa vielä mielikuvituksellisempaa kuin tähän asti, kun työvoimatoimikunnat lakkaavat olemasta. Monilla työkkärin virkailijoilla kun ei systeemin tuntemus ja harkintakyky paljon päätä pakota.
Työvoimaviranomainen suhtautuu hysteerisesti työttömien omaehtoiseen opiskeluun, mikä on kummallista, sillä omaehtoinen opiskelu parantaisi kaikkein parhaiten työllistymistä. Vaan eihän työttömien työllistymistä aidosti halutakaan. Työttömien kustannuksella harjoitetaan monenlaista ja laajaa bisnestä, joten työttömyys on monelle tuottoisaa. Ja kukapa lypsävää lehmää haluaisi tappaa.
Yksi konsti sinulla kuitenkin on. Yliopisto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus keskeyttää opinnot vähintään vuodeksi. Tuo on eri asia kuin poissaoloilmoituksen tekeminen. Keskeytyksen aikana yliopisto valvoo, ettei opintosuorituksia tehdä. Keskeytyksen aikana on oikeus työttömyysturvaan, jos toimittaa työkkäriin yliopiston antaman keskeytystodistuksen.
Tuossa vielä lainsäännökset:
Opiskelu
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajoitus koskee myös päätoimisen opiskelun lomajaksoja.
Päätoimisina pidetään
1) opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen;
2) lukio-opintoja, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia; sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi; ja
3) ammatillisia ja muita opintoja, kun opintojen opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti, tai jollei opintojen laajuutta ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina, kun opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. (21.12.2007/1354)
Henkilön aloittamaa muuta kuin edellä tarkoitettua opiskelua pidetään päätoimisena opiskeluna, jos opintojen vaatima työmäärä, ottaen huomioon opintojen opetussuunnitelman mukainen laajuus, opiskelun sitovuus, henkilön aikaisempi työssäolo ja aiemmin hankkima koulutus, on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin.
7 §
Päätoimisen opiskelun päättyminen ja keskeytyminen
Päätoimisesti opiskelleen henkilön opiskelua pidetään päätoimisena siihen saakka, kun hän on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Lukion tai perusopetuksen koko oppimäärää suorittavaa pidetään aina päätoimisena opiskelijana lukukauden päättymiseen saakka.
Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.
Yliopisto-opiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana.
KIRJOITAT: Yksi konsti sinulla kuitenkin on. Yliopisto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus keskeyttää opinnot vähintään vuodeksi. Tuo on eri asia kuin poissaoloilmoituksen tekeminen. Keskeytyksen aikana yliopisto valvoo, ettei opintosuorituksia tehdä. Keskeytyksen aikana on oikeus työttömyysturvaan, jos toimittaa työkkäriin yliopiston antaman keskeytystodistuksen.
-Toimiiko homma niin, että jos marssin yliopistolle nyt ja keskeytän oopintoni ja saan siitä todistuksen, niin olen oikeutettu työttömyyspäivärahaan heti saman tien? Vai sitten vasta kun keskeytys on ollut vuoden voimasssa? Vai jotan tältä väliltä?
Heti keskeytyksen alusta ja keskeytyksen ajan.
Väärinkäsitysten välttämiseksi: kaikille työttömille tulee päivärahaoikeuden alkaessa viikon omavastuuaika, minä aikana ei ole oikeutta työttömyystukeean.
Viiden päivän ov-aika on työmarkkinatuessa. Jos on oikeus ansio- tai peruspäivärahaan, ov-aika on seitsemän päivää. Ja vain kerran 500 päivän aikana.
Alkuperäisellä kysyjällä on työhistoriaa, joten työssäoloehto ilmeisesti täyttyy, ja sitä tietä tulee tuo ansio- tai peruspäiväraha.
Jos sinulle tulee toimeentulotuen tarvetta työttömyyskorvausaikanasi, niin sossu voi myös evätä toimeentulotuen jos tulkitsee sinut työttömyysaikanasi päätoimiseksi opiskelijaksi.
Ei voi, jos työkkäri on todennut työttömäksi.
Niin, jos ei opiskele mutta pitää itsensä yliopiston kirjoilla pitkän työuran aikana, niin se ei tosiaankaan ole este toimeentulotuelle jos työkkäri on sallinut työttömän statuksen jäätyään työttömäksi em. ehdoilla. Tuli vaan jotenkin mieleen, että kun ollaan työttömänä niin tulee halu alkaa harjoittaa opintoja. Mutta tässähän aloittaja tiedustelikin työttömän statukselle pääsyä.
Kysehän on lain mukaan vain ja ainoastaan siitä, että työnhakijan pitää olla työelämä käytettävissä ja kun on kyse noin pitkästä ja vakintuneesta työssäkäynnistä, niin ihän tässä suhteessa ole mielestäni mitään tulkinnanvaraa.
-------------
"Opiskelua pidetään päätoimisena siihen asti, kun opiskelija on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle."
''Kysehän on lain mukaan vain ja ainoastaan siitä, että työnhakijan pitää olla työelämä käytettävissä ja kun on kyse noin pitkästä ja vakintuneesta työssäkäynnistä, niin ihän tässä suhteessa ole mielestäni mitään tulkinnanvaraa.''
Ei se ihan noin yksinkertaisesti käy. Pitkä ja vakiintunut työssäkäynti kyllä on riittävä ehto. Kyse on siitä, missä määrin on opintoja harjoittanut. Jos aloittaja on vain harrastuksenomaisesti harjoittanut opintoja tähän asti ja ei pysty osoittamaan työvoimaviranomaiselle, että opinnot pysyvät harrastuksenomaisena, niin sitten on hyvin paljon mahdollista, että tulee ongelmia, jos on keskeneräinen tutkinto.
Mutta tuo riippuu hirveästi työkkäristä. Jotkut katsovat asiaa joustavasti, jotkut ovat pilkun***.
Jotta työvoimaviranomainen kohtalaisella varmuudella hyväksyisi yliopiston kirjoissa olevan työttömäksi, se edellyttää myös sitä, että on kokoaikatyön ohessa harjoittanut tehokkaasti opintoja.
Yliopiston kirjoissaoloakaan ei kannata salata. Ainakin Helsingin yliopisto - ja luullakseni muutkin - ajavat opiskelijarekisterin yhteen työttömien rekisterien kanssa, joten kiinni jää enemmin tai myöhemmin.
"Yliopiston kirjoissaoloakaan ei kannata salata. Ainakin Helsingin yliopisto - ja luullakseni muutkin - ajavat opiskelijarekisterin yhteen työttömien rekisterien kanssa, joten kiinni jää enemmin tai myöhemmin. "
Mutta vielä 1997 oli niin, että työvoimatoimikunnan sihteeri noukki työmarkkinatukea nauttivat "opiskelijaehdokkaat" käsityönä tietokonelistauksesta. Oli siinä naurussa pitelemistä kun työvoimatoimikunnan sihteeri tökkäsi sormellaan minun tietoihini listassa. Toki en ollut vielä aloittanut opintoja mutta koulustuelle yritin kun laki oli juuri tullut voimaan koulutustuen mahdollisuudesta. Mutta työkkäri ja kela eivät vielä tuolloin asiaa tuntenut.
Eli, listausnipun korkeudesta päätellen, tuosta yhdestä ja samasta listauksesta löytyivät kaikki oppilaat Suomen oppilaitoksista. Nyt opiskelijoiden löytyminen on varmaankin sidottu ohjelmiin ja tietojen saantioikeuskin opiskelijatietoihin on sidottu kunkin virkailijaan omaan varmennekorttiinsa.
Siihen aikaan, kun itse näitä asioita yritin selvittää, laki kielsi työttömät/opiskelijat -ristiintaulukoinnit . Silloin oli laillista yksilöidysti tietyn työttömän kohdalla tehdä tarkistus, mutta ei siis ajaa koko rekistereitä.
Mikä lain tilanne on nyt?
Vaikka eipä tuolla liene merkitystä, salliiko laki vai ei, tekevät ne tuon kuitenkin, oletan ja suuresti epäilen. Heh.. ensin tehdään koko rekisterien ristiinajo "epähuomiossa", ja sitten poimitaan sieltä nimet, joiden kohdalla tehdään lain mukainen yksilöity ajo. Niin se käy..
"Vaikka eipä tuolla liene merkitystä, salliiko laki vai ei, tekevät ne tuon kuitenkin, oletan ja suuresti epäilen. Heh.. ensin tehdään koko rekisterien ristiinajo "epähuomiossa", ja sitten poimitaan sieltä nimet, joiden kohdalla tehdään lain mukainen yksilöity ajo. Niin se käy.. "
Tietokantojan riistiinajo. Niin teknisestihän ristiinajo tarkoittaa sitä, että kun on yksi ns. ainoalaatuinen avaintieto per henkilö eli hetu, niin tällä avaimella saadaan tietoa tietokannasta kuin tietokannasta kaikki siihen talletetut tiedot mitä henkilöstä on tallennettu. Very simple. Mutta tiedon määrä yhdellä haulla per tietokanta hetulla haettuna, niin haku tuottaa aivan liian paljon tietoa joka sitten on käsiteltävä manuaalisesti, josko haluaa saada tietoonsa jotain yksittäistä tietoa. Tämä yleistietona vaan osoittamaan kuinka helposti tiedot on saatavilla - jos pääsee tietokantaan/tietokantoihin käsiksi.
Siis tietokantaa a ja b (esim. kaikki suomen opiskelijat rekisteri ja toimeentulotuen asiakasrekisteri) ei pääse käyttämään menestyksellisesti, ellei viranomainen pyydä erillisellä kyselyllä tietoja a tietokantaa täydentämään tietokannasta b.
Mutta käsittääkseni on niin, että riittävän korkeassa-asemassa oleva virkamies pystyy saamaan täysin laillisesti tietoa muistakin tietokanoista kuin vain oman hallintoalansa tietokannoista, esittämällä erillisen tiedonsaantipyynnön kirjallisesti toiselle viranomaiselle.
Että salliiko laki ristiinajoa vai ei, niin on aivan varma että viranomaiset ovat kehittäneet itselleen sellaiset säännöt, että ne ovat laillisia kunnes toisin todetaan. Mutta teknisesti ottaen ristiinajot eivät ole sallittuja sillä tapaa, että yksi ja sama henkilö pääsisi ajamaan tietokantakyselyä (siis ohjelmallisesti tuottamaan omia kyselyjä mikäli osaa) mihinkä tietokantaan tahansa.
Eli, risiinajoa a ja b tietokantojen välillä voidaan tehdä jos viranomainen A pyytää erillistä tietoa virallisesti viranomaselta B tietokannasta b.
Tieto tuosta ristiinajosta on tullut Helsingin yliopiston virkailijalta, joka oli siinä asemassa kyllä, että tiesi tuon. Kertoi asian minulle ehkä minun virkani vuoksi. Ei varmasti olisi kertonut kenelle tahansa.
En muista, minä vuonna tuo asia oli esillä, mutta ehkä vuosituhannen vaihteessa, joko lähellä loppua tai hiukan jälkeen.
"Tieto tuosta ristiinajosta on tullut Helsingin yliopiston virkailijalta, joka oli siinä asemassa kyllä, että tiesi tuon. Kertoi asian minulle ehkä minun virkani vuoksi. Ei varmasti olisi kertonut kenelle tahansa.
En muista, minä vuonna tuo asia oli esillä, mutta ehkä vuosituhannen vaihteessa, joko lähellä loppua tai hiukan jälkeen.
"
Minulla on tosin vanha tieto vuodelta 1997, että koulutusta järjestävän tahon asia ei ole selvittää sitä, millä tavalla oppilaitokseen sisäänpäässeet ja siellä jo olevat opiskelijat itseänsä elättävät. Mutta ajat muuttuvat. Oppilaitokset ovat ainoastaan velvollisia antamaan julkishallinnolle tietonsa oppilasrekisteristä, jossa ei ole mainintaa siitä, kuinka oppilaat hankkivat elantonsa.
Sinä puhut oppilaitoksista. En minäkään usko, että yleisesti oppilaitosten opiskelijarekisterit ajettaisiin yhteen työttömyysrekisterin kanssa, sillä sehän olisi niiden lukumäärän vuoksi mahdoton urakka luullakseni (vaikka mistäpä tuota tietää, miten kehittyneitä nämä valvontamahdollisuudet jo alkavat olla). Yliopistot ovat ehkä toinen juttu, sillä niitähän on rajallinen määrä. Itsellä on tieto vain Helsingin yliopistosta.
Ei oppilaitosten ja yliopistojen määrä ole se kriteeri mikä vaikeuttaisi tietokantahakuja. Tietokantakyselyn ajallinen kesto on se joka vaikeuttaa asiaa ja keston pituus per oppilaistos tai yliopisto riippuu montako oppilasta siellä on.
Jäi panematta aikaisempaan viestiin, että yliopistojen opiskelijamäärä on sitä luokkaa, ettei niistä listoista kukaan käsin mitään poimisi.
Sen sijaan oppilaitosten osalta poiminnat voidaan tehdä paikkakunnittain, sillä joka työkkärin rekistereissähän näkyy koko maan työttömät. Homma siis pysyy hanskassa käsin poimimallakin.