nykimistä

Mitä tämä on ?

En osaa lopettaa puhumistani . Juutun aiheisiin .
Jos kuuntelijani osoittavat , etteivät halua kuunnella / kiusaantuvat alan puhua lisää hermostuneena.
Tällaisten tilanteiden jälkeen seuraa yksin ollessani pään nykimistä .
Samaa nykimistä tulee hämmentävien tilanteiden noustessa mieleeni .
Tämä alkoi murrosiässä , kun en ollut samanlainen kuin muut tytöt .Kehityin kai hitaammin , eikä seurusteluasiat silloin kiinnostaneet .
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin nykiminen tuli takaisin pahempana ison leikkauksen jälkeen .
Välillä jo ajattelin päässeeni eroon kiusallisesta toiminnasta .
Yritän välttää kahdenkeskisiä seurustelu tilanteita tuttavapiirissä.
Ryhmäliikunta on
helpottanut jonkin verran .

Onko jollain kokemusta samasta ? Muiltakin otan
mielelläni vastaan ajatuksia .
5496
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Nämä oireet johtuvat uudesta punkkineuroosi-viiruksesta. Selvin tunnistamisperuste on tämän tartunnan saaneen ihmisen valvominen aamuyöstä erilaisten nettikeskustelu-sivujen palstoilla höpöttämässä omituisia omia juttujaan.

Äänestä
  • Mikä siinä on, että toisten ihmisten asioita ja ongelmia pitää muka-nokkelasti pilkata? Opettele asiallisuutta. Ihan samantekevää mihin kellonaikaan ihminen täällä "roikkuu", jos vastausten taso on tuo. Kellonaikaa enemmän minua huolettaa joidenkin tarve päästä pilkkaamaan toisia heti aamunkoitteessa. Mieluummin luen pikkutunneilla kirjoitettuja rehellisiä ja avoimia kysymksiä kuin "ihmisten aikaan" kirjoitettua soopaa. Sinä varmaan kirjoitit "Apua"-kysymykseenkin ihastuttavan lennokkaan, kekseliään ja hienostuneen vitsikkään vastauksesi, joka ei auta yhtään ketään yhtään mitenkään. Aletaanko nyt sitten riidellä ja kehitetään tästä oikein muikea eipäs-juupas-ite-oot-hahahahaha - viestiketju? Tai sitten voit vino hymy suupielessä kommentoida tähän jotain mahtavan ylimielistä. Tai provoa. Tai ihan mitä vaan lyttäävää. Tai mainita ettet viitsi koska olet sitä ja tätä ja sellainen tai tällainen. Tai nauraa minua kun näin reagoin. Muutkin keinot ovat tietenkin tervetulleita. Voit ihan itse keksiä.

    Sinulle, neuroosista kysyvä, en valitettavasti osaa sanoa mitään vaikka haluaisin. Toivon, että saat myös asiallisia vastauksia ongelmaasi.

    Äänestä

  • Anu Ankka kirjoitti:

    Mikä siinä on, että toisten ihmisten asioita ja ongelmia pitää muka-nokkelasti pilkata? Opettele asiallisuutta. Ihan samantekevää mihin kellonaikaan ihminen täällä "roikkuu", jos vastausten taso on tuo. Kellonaikaa enemmän minua huolettaa joidenkin tarve päästä pilkkaamaan toisia heti aamunkoitteessa. Mieluummin luen pikkutunneilla kirjoitettuja rehellisiä ja avoimia kysymksiä kuin "ihmisten aikaan" kirjoitettua soopaa. Sinä varmaan kirjoitit "Apua"-kysymykseenkin ihastuttavan lennokkaan, kekseliään ja hienostuneen vitsikkään vastauksesi, joka ei auta yhtään ketään yhtään mitenkään. Aletaanko nyt sitten riidellä ja kehitetään tästä oikein muikea eipäs-juupas-ite-oot-hahahahaha - viestiketju? Tai sitten voit vino hymy suupielessä kommentoida tähän jotain mahtavan ylimielistä. Tai provoa. Tai ihan mitä vaan lyttäävää. Tai mainita ettet viitsi koska olet sitä ja tätä ja sellainen tai tällainen. Tai nauraa minua kun näin reagoin. Muutkin keinot ovat tietenkin tervetulleita. Voit ihan itse keksiä.

    Sinulle, neuroosista kysyvä, en valitettavasti osaa sanoa mitään vaikka haluaisin. Toivon, että saat myös asiallisia vastauksia ongelmaasi.

    Kiitos puolustuksesta .
    Itsekin toivon asiallista palautetta mielellään jo täysikasvuisilta elämää nähneiltä ihmisiltä .

    Äänestä

tic "oireyhtymä". katso netistä.

Äänestä
  • Ehkä liittyy tuohon .
    Kiitos vinkistä .

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


neuroosiko? kirjoitti:

Mitä tämä on ?

En osaa lopettaa puhumistani . Juutun aiheisiin .
Jos kuuntelijani osoittavat , etteivät halua kuunnella / kiusaantuvat alan puhua lisää hermostuneena.
Tällaisten tilanteiden jälkeen seuraa yksin ollessani pään nykimistä .
Samaa nykimistä tulee hämmentävien tilanteiden noustessa mieleeni .
Tämä alkoi murrosiässä , kun en ollut samanlainen kuin muut tytöt .Kehityin kai hitaammin , eikä seurusteluasiat silloin kiinnostaneet .
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin nykiminen tuli takaisin pahempana ison leikkauksen jälkeen .
Välillä jo ajattelin päässeeni eroon kiusallisesta toiminnasta .
Yritän välttää kahdenkeskisiä seurustelu tilanteita tuttavapiirissä.
Ryhmäliikunta on
helpottanut jonkin verran .

Onko jollain kokemusta samasta ? Muiltakin otan
mielelläni vastaan ajatuksia .

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu