Huomiohuomio Tuppu & Kumpparit!
Tälle uuvelle päevälle sattu outo teksti. Otin sen kyllä toesesta aenokaesesta kirjasta, en siitä Isosta Tärkeästä. Se on apuna kun en ossoa kirjottaa kunnolla tätä minun normaalie äenellistä puhetta.
Sattupa laose, sattu toella!
Minä otan yleesä ihteeni tuommoset mutta nyt teköö mieli kuunnella ja sovitelle sitä toeselle (kuten joskus seoroissahi käöpi).
Kirjassa sanottiin näen:
TÄÖTISTÄKÖNÄ SINNE TUPPAOSIT, OES SIELLÄ VARMAAN OLLUT VIISAAMPIEHI.
( O: = suu aoki kun seittemen leivän uuni)(:
En muista, että kukaan oesi loukannu minnuo tuon paremmin pitkiin aekoihin. Uuven vuojen kohtalon sormi sen osotti. Taesi mennä loppuvuosi pilalle eli häneksi eli suhkaksi. Joku sanosi, että äetiisä, mutta minä en kehtoa vaenajie sotkea tähän aevosoppaan.
Hyveä uutta vuotta vaen kaekille sinne aapeeseelle ja ööhön asti !
Hyveä loppu vuotta !
Tälle uuvelle päevälle sattu outo teksti. Otin sen kyllä toesesta aenokaesesta kirjasta, en siitä Isosta Tärkeästä. Se on apuna kun en ossoa kirjottaa kunnolla tätä minun normaalie äenellistä puhetta.
Sattupa laose, sattu toella!
Minä otan yleesä ihteeni tuommoset mutta nyt teköö mieli kuunnella ja sovitelle sitä toeselle (kuten joskus seoroissahi käöpi).
Kirjassa sanottiin näen:
TÄÖTISTÄKÖNÄ SINNE TUPPAOSIT, OES SIELLÄ VARMAAN OLLUT VIISAAMPIEHI.
( O: = suu aoki kun seittemen leivän uuni)(:
En muista, että kukaan oesi loukannu minnuo tuon paremmin pitkiin aekoihin. Uuven vuojen kohtalon sormi sen osotti. Taesi mennä loppuvuosi pilalle eli häneksi eli suhkaksi. Joku sanosi, että äetiisä, mutta minä en kehtoa vaenajie sotkea tähän aevosoppaan.
Hyveä uutta vuotta vaen kaekille sinne aapeeseelle ja ööhön asti !
Hyveä loppu vuotta !
Vastaukset 32
Vanhimmat
Tää elämä on tukaloo, ku jootuu Tupun haesevia kinttuja koskoomaan millon mihinnii. Justiisa eelennii mäännyin melekeen haesevaks liejukasaks, ko joovvuin viettämmään aekoo Shellin kahvipöyvvän alla monta tuntia. Eekä älynny Tuppu vetasta höyryävvää kinttuasa poekkee miusta irti, vaekkoesi voenu. Mikä oesi estäny? No tokihan Pallinoaama oes taas voenu nostaa siitä kärystä aekamoesen metelin, mutta onko hää sitte tärkeempi Tupulle ko Minä, Minä joka häntä joka paekkaan kuskoon ja suojelen häntä kaekenmaaliman saastalta?
Kiittämättömmyys on Tuppuraesen palkka!
Mutta onpa mieltälämmittävvöö, ko joku muistaa lämmöllä ja uuven Vuojen toevotuksilla! Ja mukavia elonpäeviä sinnehhiipäen Kaaenuuska!
Olipa se assie, kun vaen toenen soapas kirjotti valituksie. Lienöökö ensimmäenen jo lopultahi pökertyny? Mutta ootellaan.
Otan ossoa elämääsi, ei käö katteeksi ei millään. On sulla tiukat paekat siellä pöyvän alla ja muutennii !
Ei vissiin muistanu vaehtoa sukkie tae rättie, niin kyllä siinä katkussa kasvaa jos olla jaksaa. ja kenkä puristaa sitte vielä enempi !
Jos vaen löyty viime vuotisie käotettyjä rättie, niin enpä kaohistele enempeä -oon jo ihan huipussa siinä kohassa. TuliPunasta näöttää kaohistelun mittari.
Mitähän sille lippalakille kuuluu vae onko se jo muuttunu karvareuhkaksi kun kylymempie ilimoja sammakkorohveetta ennusti?
Kirjassa sanottiin että
PAHA ILIMA TULOSSA KUN VARIKSET NUIN PAHALLA EÄNELLÄ PANNOO. JA SATTAA SEN VERRAN (lunta), ETTÄ VARIKSENPOIJJILTA SIIVET KASTUU. (kunlumisullaa)
Huomioepa tämä variska !
Ja sille lakille vielä.
SESE PITÄÄ KYLYMÄN, MIKÄ LÄMPIMÄNNII.
Ei kannata vaehtoa ?
wariksenpojat siiven alla suojasa, eivät pääse kastumhan.
Täälä net enämpi tuosta pakkasesta puhuvat. Poikaset vain siittä tykkäävät.
Tuole kumpparile mie sanosin, että pitäskö sen Tupun kokkeilla uusia kenkäheiniä? Ei toenperhän kuule haise pahale, varsinki jos muistaa vaihtaa enneko polijeentuvat ihan pilale.
Hyvähyvä huusivat lapset ja taputtivat suurie karvasie kässie, sano isävaenaa minkä ihme kirjan sattuo mukkaellen. En kysyny koskaa oliko savussa puhuttu karhusta vae susesta. samapatuo.
Minä itehi hoksasin, että jos soappaisiin laettaa heinie, niin jopa ne aromirikkaena kelepaavat kantturoille tae pollonokille. Lienöökö nuita poroja enneä missään siellä aaiiveellä päen? on hivenaeneet summuut elikksiirit samassa heinätukussa. ihan omasta takkoa ja melelo helepolla ja halavalla. tuppuhi on kaet sillä kannalla ?
annapa varisäeti neuvoja romuskan hoetoon. muutahi kun tuo minun ehottama. ei oo tullu tipantippoa sieltä missä sitä muuvatta kuulu olevan. vissiin puhu palturie ?
onkelma on sehi, että nuita nästyykejä menöö paljo. nykysi ovat hyvässä lykyssä paperisie, ettei tarvihe pikkupiikain pestä niitä pesuvajissa karjakeittiössä. minä tein sitä kakarana ollessa ja se ei unehu kuunapäevänä. oli se sen verta niljakasta pyykkie -
noh
en enempeä tuosta , se ilettää ihteä vielähi.
jospa tästa noustaan ja entistä kommeampana ja ökympänä vaekka nokka ja kulukku ruvella ja vereslihalla mennään toas ihmisten ilimoelle ?
ja nuha niistämälä, sano yks lääkäri ko olin töisä terveyskeskuksesa ja meinasin pyytää sairaslommaa. Ei antanu, sano vain, että niistele menemhän.
Yskhän on hyvä minttuviina kuumhan vethen sekotettuna. Saa ainaki yönsä hyvin nukkua.
Nuha onki vaikiampi hoitaa. Kyllä se on niin, kaenuuska kulta, että niistele menemhän ja laita pepantteenia nenän alle ettei rupia kesimhän. Solis kauhia jos sulhanen tulis ja nenän alla olis punanen kesimäalue.
Kerran olin reissussa ja iski tämmönen taoti. kaverit anto jottain uutta salamijakin makusta pikkupullosta. naeset tahto aottoa vaekka tiesivät etten minä viinasta vielä tiijä omakohtasesti mittää.
olisesehi kun ei ies tepsiny. eikaet se hukkaan menny. sanotaan että parreen moassa kun jumalattoman suussa. sitte se oli oekeassa paekassa, minä en oo iliman Jumaloa .
nyt meen nukkumaan.
...sovi sun suuhus.
Yrität kirjottaa savon murteella, onnistumatta siinä.
Out siis sellane, joka on olevinnaa aeto savolaene. Ee se onnistu, siit syyst, ku´ savvoo pystyy puhhuun, vuan aeto savolaene.
Siis, jos kuitennii out yrittänny muka huastoo oekeeta savvoo, out iha veärässä.
Terv. "Esa Pakarise´ jäläkeläine."
En oo savolaenen vaan KAENUULAENEN! melekeen yläkaenuuun muorie oon! en etes sotkamosta, siellä on sejassa savvoa puheissa-
oon minä Kuopion ohi menny mutta en oo puhetta siellä opetellu enkä halluo matkie sinnuo enkä pakarista. "Hyveematkoo" vaan !
Pitäkää puheenne ja tavaranne, en tykkeä niistä niin mahottamasti, että ne väkisin koplaesin itelleni .
Meillä sanotaan es. PÄEVEÄ ja kaopasta ostetaan PIIMEÄ JA LEIPEÄ ja annetaan RAHHOA KAOPPIJAALLE. ehken näit nuo sanan loput?
läheltä liippovaa mutta ei oo sama assie olla kaenuusta tae savonmoalta.
minä oon syntysin teältä, joten älä nyt sekkaanu tähän meijän kielenkäöttöön.
oon huono kirjottamaan murretta , näkyy virheitä tulleen mutta olokoon.
Sinullehi , olit sitte aapeecee taekka aaämmä -sinne kauvas toivon hyveä vuojen jatkoa !
entinen kaenuun tytär nykysi vanha akkaihminen. ei niin erittäin itellinen vae sinkku vae mikä se oli. kaenuuksi - oon naetu naene.
Hyyvvää vuojeloppuva Kaenuuskale ja toesillehhii, eritoteenni tuole Pallinaamale! Tuola joku näky mannaelleen jotta ei se Kaenuuskale savo murre passaa ensinkää. Mite seon Kaenuuska, ku minä oun ymmärtäny nii jotta ettet sinä lähellekkää savuva puhu vaen tuo puhheenmalli oesi Kaenuun korpijen kuiskintaa niinko nikistäe voe päätelä?
Seon se savo sitte somane kieli. Minnäe oun siihe joutunu uppuvammaan että jotahi tiijjän. Se ku äeti oli sieltä Savon reonamilta niinku oun tullu jo maeninneeksi. Siksi se mullahi on tämä temmes näen outuva aenae palijasjalkakasten mukkaan. Kuulema savonsekasta. Ei ou kummakkaa, sillä nii seoli meilläe jotta äeti se enimmän äänesä oli. Isä mitä nyökytteli perrään temmekseksi.
Vaa kyllä seoli hirvijä tuo vuojen vaehe. Ilmojen suhteen tietennii, ei se muuten. Niin oli hirvijä tuulihi jotta oravat joutu jalakamiehiksi. Ja uuvenvuojen saona oli semmosta hämärähommaa. Taskulampun valosa pestiin jotta näki mitä tököttijä sitä ihteesä voeteli, saepuvata vaen kojin putkimiestä. Onneksi saona lämpijää puila. Sevverra villaotti valoja kaheksa aekaan, jotta Tuppuraeska näki sähköjen toemivan ja sae saonakahavit tiputettuva. Ja raketit säästyvät ampumata ensi vuoteen. Kuka hullu sitä ny tulta riiposi ruutilatinkiin ku eijjoo takkeita jotta mihin suuntaan se ampasseisi.
Vaan nii sitä päästii Temmekselähi kitkuteltuva vuotee nolla ja yheksän. Ja ihan pittää olla kiitollinen meneestähi vuojesta vaekka se nyt vetinen olihii ja muutennii semmonen takkune paekkapaekon. Tervennä oltii koko saki mitä nyt sitä nuhhaa ja yskää ja korvatulehuksija nuorimmila. Ja Tuppuraeskaki on pysyny yhtä tiitteränä jossei tiitterämpänähi ku aijemmin. Eikään tuo minulakkaa ou askel palijuva lyhentyny etellisvuojesta. Jotta soppii hyvin sanuva niinku ennen vanahaa oli annakan yläreonasa tammikuun alusa: Anna oe Ristus, raoha ja menestys. Sitä toevottellee teile kaekile Tuppuraene Temmekseltä.
ja on löntähtäny, älä yritäkkään. Nii oil ennesvanahaa keppee sinunnii askel ja oelpa miullai lakerikenkäpäevät sillon. Vaa eepä oo ennää; vaekkoon jo vanaha ja heikko, pittää miun jaksoo kantoo enempi kuormoo ku nuorena ja kimmosana suaappaana. Et taejja tuntoo sannaa armo, aenakkaan miun kohallain.
Juokse suapas juokse,
vie mut Pallinoaman luokse.
Ja sieltä hetikohta Sellille,
ee kerkii pullat jäähtyä leepurin pellille!
Sillae juoksutat vanahaa!
Eekä siinä mittään vielä. Jos saesi ees yöllä huilia, van ku ei; niin oot väsyny iltajuoksuista, jotta harvoen jaksat vetää hikisiä kinttujas poes poekkeesa miusta nukkumaan mennessäs. Ja sitte mennään tuhatta ja sattaa yöjuoksuissa painajaesten siivityksillä. Ja koko ajan hoet:
Pallinoama, Pallinoama; siitä napista paenat, ee siitä...nyt, eeku nyt...jne. Hetelmäpeli se näköjäs miehen levottomaks viep. Voesko siitä koukusta jo yrittää hellittöö????
Viimennii selevesi jotta miksei sillä Pallinaamala koskaa ou rahhaa ies parkkimaksuva varten, varsinkaa kolikoeta. Hetelmäpelliinhä se tämä raokka ne kiliseväsä äekyttää. Aena minunnii korvaan ku kaoppahallin kulumile pysäköejjään jotta oesko sulla pientä jotta saatassiin tuohon aotomaattiin. Minullaha ei oukkaa muuta ku pientä rahhaa nii niillä sitä on parkkimaksut aena selevitetty. Ja josseijjoo piisanu nii minä neon sakotkii maksanu.
Niinku sillonkii ku Pallinaama eokollee oli luvanu jotta verhot, verhot ostaa pirtin akkunnaan. Nii oli tärkijä asija jotta koko matkan Temmekseltä Ouluun Pallinaama istu lappu kourasa ja tavasi jotta kuusi kartiinija, valamis pittuus kaks ja kolomekymmentä, semmosta pellavan näköstä ja vaalijala pohojala punaset rannut.
Me siihen kaoppahallin viereen kavun laetaan voijakkeri parkkiin ja jalakamiessä Pohojan Sommeen verhoja ostammaan. Vaan sillä kaoppahallin ja Pohojan Somen välilä tämä hukkasi sen Pallotoolin räntin ja perile päästyvämme kävi minuva kuulustelemaan jotta minkälaeset verhot ne piti meille olla.
Ja minä muistelemmaan jotta punasista siinä jottae puhuttiin ja että kaks-kolomekymmentä kappaletta kuusimetristä kartiinija. Pohojan Somesa se myyjäneiti ällähti ku me alettiin ostohommiin. Se aekasa esitteli ja sitte kysäsi jotta kouluvako me sisustettaan vae jottae muuta kunnantaluva vae mitä laetosta ja että eikö sieltä ollu kettää naespuolista kaveriksi. Meinotteli vissii että kovin hatarala pohojala on sisutushommat ku me Pallinaaman kansa hypisteltiin niitä kartiinipakkoja. Me siinä että eiko tuon Pallinaaman pirttijä varten. Nii sei ruvenu myymää meile mittää. Sano jotta ei usko kellää olevan niin suurta pirttijä jotta alun nelijättä pakkaa menis verhoehi kangasta. Ja näöttipä vähä siltä niinku oes nokkantunukki. Luuli jotta me ihan pilikollaan tultu kiusaamaan. Ja oeskoon se ollu peräti omistaja se vanahempi naene ku sano jotta nuin epämäärilä tievola ja mitola ies kehtaa pilikkuva kankasta ku seon aevan varmaa jotta tuommosija verhoja ei aenakaa yksityisee talloutee osteta. Jotta haaskijoon menisi ja tulisi kalliiksi meile.
Nii me lähettii sitte poes sieltä ja ostettiin molemat Hankkijalta setoreihin piikkilangankiristäjä niilä rahola. Vaen sen verhokaopan kansa värkkäänty aekaa niin mahottomasti jotta sakkolappu oli voijakkerin tuulilasisa ku sen tykö taas tultiin. Minä sen makson senki.
No piikkilangankiristäjät tuli seoraavasa kuormasa ossuuskaoppaan, ei siinä mittää. Mutta Pallinaaman eokko ei meinannu millä uskuva ku Pallinaama selosti jotta ei ne myyneet sitä verhokangasta ku ne sanovat että se on niin tyyristä ettei sitä kukaan pirttijään varten osta muuta ku semmosiin laetoksiin ja hienompiin pytinkeihin harvakseltaan.
Ja pakko seoli Pallotoolin uskuva ku minähi tojistin jotta niin se sano. Että ei ala myömään nuin kalliita verhoja. Oes me muuten ostettu.
otan pätkie kirjasta. ne kuvovaa minun olloani kun en jaksa miettie mittään,
vaekka saeraan peähän soattaa tulla kyllä kaekenlaesta.
minulla on romuska. se on kaet lunssa tae jottaen sinne päen.
mikähän tuohon taotiin aottasi ? saona terva ja sitte se erään palstalaesen nestemäenen leäke. laettasko se postissa pisaran tae kaksi. ehkä vingerporillinen riittäsi. se on se sormen suoja ommellessa, jos joku ei tiijä. enpä oo tarvinnu aekoihi. voepi olla hukassahi. lattien raosta tippunu.
minen soanu nukkuo kum muutaman silimäntäyven männä yönä
kirjasta -mutta totta
lopulta sanon totuuven ja lohutuksen :
köyhtyö soapi van ei laehtua .
joulun jäläkeen sehi on totta
-toene puoli aenahi.
ei oo markanmarkkoa talossa eikä sentinsenttie lompsassa. mutta kinkku on siirtyny paekastaan ja tehny asun sijasa ronkkiin ja vähä muuallehi.
nyt muistan tärkeän assien, vaekka oon saeras. siellä jossahi länsirintamalla on yksi ihminen, se on unohtunu tässä hälinässä. meren rannalla kuuluu asuvan perreesä kansa.
mitä ovat kuulumiset sieltä ?
teällä on raohallista kun vihollinen on talaviunilla vissiin mutta eiköhä se rytinä ala kun heikot hanget sullaa ! yritämmä pitteä sen teällä niin teillä ei oo hätäpäeveä.
se on rakkaotta josta kerran unta näin.
ja hyviä aikoja vuojele 2009 sinule kaenuuska ja kaikile muilekki, jokka kehtaa tätä kirijotusta lukia.
Sulla se vain, kaenuuska, tuo sana on hallusa, täyytpi sanua. Piä tuo malli koko vujen, niin hyä tullee.
Se meinaa meiläpäin pittää pikku pakkasta, vihon viimen, olema jo sitä oottanhekki.
Met sitä vain paukutima uuenvujen raketit ja paukut. Vähän se tuuli, mutta ei niin kovasti etteikö paukutella voinu. Keskiyölä näky jo tähtitaivaski.
Mie koitan olla yhtä kriittinen tänäki vuona ja tuua esile uusia näkökulumia tälläki palstala. Debattia ko ei synny jos ei pane ehole asioita.
Se vain saattaapi olla niinki, että aikaa voi olla niukanlaisesti. Onhan sitä eelheenki 24 tuntia vuorokauvesa, mutta ko se pittää jakkaa niin monhen asihhan. Häätyy vishin joskus nukkuakki.
Mutta ei muutako häntä pysthyn ja lippu korkiale, niin kyllä se siittä.
Miten lienöö nuo sanat hallussa. enpä tiijä.
mutta kiitoksie kuitennii.
pijetään lippu korkealla ja sanat oorninkissa. tällä nykyvehkeellä ne luisuu mihin sattuu jos paenaa veäreä nappie . mutta jos ajatus on kirkas niin ei se haettoa.
mulla ei oo tapana poeketa entisestä mallista. siksi soat olla varma, että kuulet vielä kuhan soan nokkani niistetyksi ja silimät aoki.
Teältä murteijen sulatus uuninkin, jossa olemma tottuneet niin Karjalan kauniisiin puhheisiin, kuin Pohojanmaan varmaan ääntämiseenkin. Kun saimme tänne ennestään Savon, Hämmeen ja Pohojanmaan risteysmurteeseen vielä lissää savolaisuutta, hiukkasen mausteeks Turun seuvun lyhennettyä puhetta sekä Sallan ja muunkin Lapin virreetä julistusta, ja kun oma vaimoni kautta oon tutustunu ehtaan Koillismaan murteen sulavuuteen, niin onpa kelevannu köllötellä siinä murresaunan lämpösessä. Eikä oo tuottanu ymmärtää ihmisen puheta,kunhan se voan jotaki Suomen kielen kiemurata käyttää. Omien puhheijen kansa on kyllä pikkusen niin ja näin, kunei tiijä miten päin kieltäsä keäntäs, että tulis oikein ymmärrertyks.
outoa oli sinun puhe, siinä taesi olla sekasi niin monet puheen parret .
mutta hyvä näöte siitä miten monenkirjavoa joukkoa
me ollaan teällä -
synnin moan peällä
ohoh taesi tulla ihan runoeltuo ! tietämätä. niin se joskus käöpi .
runosuoni24 alako toimimaan ?
Outo tarkottaa meijän kylällä tuntematonta, mutta äitini lapsuuven kotona se tarkotti rummaa. Vaimoni lapsuuven seuvulla Taivalkosken Mehtäkylässä se taisi tarkottaa aivan muuta, mutta minä en nyt muista mitä, enkä viiti kysyä. Vaimoni ois sanonu, ettei kehtaa kysyä, eikä se ois tarkottanu häpeämistä, niinkun minä opin sitä lapsena ymmärtämmään. Minä oon oppinu puhumaan viihtimisestä, niin olihan siinä oppimista, että sen kaikki tarkotukset ties. Pakko kuitenki oli oppia, kun on saman pöyvän ympärillä on kokkoonnuttu jo yli kolomekymmentä vuotta.
Meijän kylän puhheissa on kauan kuulununi tälaijalla selevä Savon kieli, kylän pohjospäässä enemmän keskipohjanmaan ja Hämmeen sekotus, kun ne on tänne vanhalle Hämmeen kylälle rahanneet emäntiä sieltä Pohjanmaan suunnalta. Että semmosta sekotusta täällä, eikä siinä oo vielä ne sojan jäläkee4n tänne tulleet murteijen puhujat, jotka ovat aivan ommaa lukua.
sattupa sopivasti. minä oon ihan kallen sukkuo sieltä päen. eipä tiijä vaekka vaemos oesi jottae samoa verta minun kansa ?
meleko lähelle mennöö tämä seotu mehtäkylleä joten kysäsepä onko se kallen äetin kaotta sukkuo naapurikylän asukkaille. isävaenoa oli kallen pikkuserkku- puolikas siksi vissiin kun jollahi kantaisällä oli ollu kaksi emänteä.
mutta ei syki enneä runosuolet, on jo palannu arkihuolet ? tulihan se yksi säeje vielä !
Ei taija eukko olla kallen sukua, ei ainakkaan lähheistä sille kuulusalle Kallelle. Mutta tavalla tai toisella, ainakki kolomannen mutkan kautta taittaa kaikki sen seuvun ihmiset olla jotakkin sukua toisilleen. Siitä lähheisyyvestä ei silti voi mennä takkuuseen, kun se eukon isä on muuttannu joskus sieltä Pyhäkylän puolelta isäsä ja muun sakin mukana sinne Mehtäkyllään yhelle vaaralle.
On minäkki sen Pyhäkylän tietä ajannu millon sinne ja millon tänne suunttaan kulukien. Mutta olkoot se toisen ajan turinnoia.
Nyt minä yritin tavottella Keskipohojanmmaan murretta, vaan ei se aivan kohalleen tainnu sattua.
Pyhäkylä on tuttu paekka mullahi. Isävaenaan täti oli siellä naemisissa. Taesi olla kaekkosie. mummu oli räesesie. naesilla nimi muuttuu, niin sitä on vaekeampi jäljitteä mistä ne tulloo ja mihin mennöö . ?;(
jos vaemos suku on sieltä , niin sama kaenuulaenen sakkea veri se virtovaa suonissa siellähi es. teijän lapsissa.
eihäh ooo ees paha assie ?
No eihän toki!!!
Lainasin kysymykses tähän otsikoks, kun sattu tuo eellinenki otsiko pujahtammaan koillisen murteella. Ainaki Räisäsiä on eukon suvussa, Kaikkosista en oo aivan varma. Siinä Kallen nuoruuven vonkuupaikan lähellä on vaimo tyttönä ollessaan ollu apulaisena, muutaman kerran käytiin siinä muzeota kahtomassa, No nyt lipsahti esperantonki sana, mutta kertoohan se talon tarkasti jokkaiselle joka ymmärtää ja tietää.
Ollaan myö käyty siellä Kalioniemessäki, ajettiin mehtätietä suoraan, vai mutkilleko se meni, en tuota nyt varmaksi tiijä, mutta olokoon miten on. Kuhan on jotenki.
Jos kaenuuskan eli minun mummovaenoa on ollu räesäsie niin onhan se meleko pakko, että samaan sukkuun eukkosi kansa tullaan ?
ei se mitään -niin me ollaan sinunni kansa sukkua aenahi aatamin kaotta ,jos ei eevan.
vae miten se lienöö!
kiitoksie palaverista -nyt on kaet oekea aeka muuttoa maesemoa. vae juuvaanko person kuppi kahvea.
En viiti kirjautuva sissään, mutta juuvvaan vielä iltakahvet ja kiitetään jutustelusta. Hyvvää yötä!!!
taetasit pökertyö jos minä kirjaotusin mutta seästän sinut siltä säekäökseltä.
vaemos oesi hätissään , jos sinä äkkie kupsahtasit lattielle. ja kahve koatusi.
sitten sinä peäsisit samaan porukkaan Urkin kansa. tiijät tarinan siitä toesesta tohelosta kun urkki oli ensimmäenen. kahveen liitty sehi juttu.
hyveä yötä ja kaoniita unie toella tutun vaemon vieressä ? niin on meillähi.
Kun oon nukkunu kuolleen miehen vieressäki. Nimittäin juteltiin kellon lyyvessä kahtatoista yöllä, niin aamulla isä oli aivan jäykkä. Eikä ollu ikkääkää sillon kun viikko päälle kuuventoista. Ouvolta se sillon tuntu, mutta pakko siihen oli tottua. Monta muutaki kummaa oon sen jäläkeen sattunu kohtaamaan, että en vähästä säikähä, kun on joutunu tottumaan.
joskus kun kerkien niin laetan sinulle tietoa postissa, kuka teällä peässä on ollu kaverina kahven juonnissa .
sitte kun sinusta ei eneä kuulu niin tiijän, että vaekutus oli kuitennii mitä mahottomin ?
enhän minä nyt nuin asiajallisen olosta kahvikumppanija pelekää, ei silti muuten oo tullu pijetyksi tätä voorumia vakiopaikkana, vaikka nimimerkki on tullu rustatuksi ja jonki verran kertyny nuita kirjotuksiaki tuonne historijjaan. Kun oon soana usein vähä ikävää kommenttija kirjotuksistani semmosten taholta, jotka ei tiijä minusta ite asijassa mittää, niin oon kahtonu paremmaks vain lujeskella jonki verran mitä näihin kirjotettaan. Joskus oon vastannu ikäviinki,mutta tämmösiin asijallisiin jutuihin vastaa aivan mielellään, jos vain aika antaa jäläkeen.
Tämä ketju taitaa mennä kohta aivan takasivulle, ettei tänne helepolla taija osatakkaa. Minoon tullu jo muutaman kerran tekemäni kirjanmerkin linkin avulla, niin eijoo tarvinnu niin paljoo selata sivuja. Niin että hyvvä vuojen jatkoo vain ja kirjotellaan tai jutustellaan jos joskus kohataan jossakin.
kehtoasitko sinä auttoa vähäsen minuo. oesi nimittäen helepompi jos sinä panisit oman osotteen tänne niin minä sitte mietin ja kirjotan kuka oon.
minä tiijät sinut ja siksi on tasapuolista, että sinähi tiijät.
mitä meillä vanhoella on häppiemistä, kehtovaanhan tuon kertoa nimesä ja sukusa jo tässä kohassa !
mutta siltä varalta sanon jo näkemiin ja vissiin on sanottava 'hyvästihi' kun et varmaan ees kiittele tievosta ?
on se niinii joskus mahollista käövä ;(
tämä lyyti kirjottaa kun löytyy osoke.
Jos saattasit panna preiviä vaikka [email protected]
Silläpitäsi löytyvä perille, jois haluvat postitella. Muutama vaihtoehtoaavistus minulla on, mutta yhtä hyvin soatan olla veärässäki, eikä se ois ees ens kerta. Postinkahtomisreissulla minä nytki oon, kohta vilikasen, onko laatikko tyhyjä vai onko postija sattunu tipahtammaan.
vissiin laeton liian hyvät vihjeet kun jo meinoat arvailla. empä ihmettelekään sitä.
mutta mutta tässä huokasen ja sitte ---
Aivan toiseks luulin, mutta ei siinä mittää, mukava oli rupatella ja kahavi oli hyvvää. Mukavaa oli tutustella muutenki. Voiskohan tästä laittaa terveiset Wariskallekin? Sinustakin on silti mukavat muistot, mutta et ole tainnu ennää tätä jutustelua kahtookkaa?
Terveisiä kuitenki ja kiitos hauskasta murteesta, johon jäykkä kieleni ei taivu.
sulta tuli hyvä totistus siitä , että oon melekone kaenuulaenen! ihan arvaoksen kestävä ,)
tämä oli tässä ja loput tuli kirjeessä ---
ehkä kaenuuskahi mennöö korven kätköehin
tae heittää tällä koneella vesilintuo ?
(elä kerro luonnon suojelijoelle. niitä on joskus tuolla petäjässä tae mehtäkoneessa riimulla kiini. oon nähny.) aenakaan en omituisen mökin rantaan heitä.
sen tohin luvata.
kiitoksie kiitoksie ---