Hepulikohtaukset

no olihan se liiottelua että reijät pöksyissä..hokasin just että huumori kiellettyä tällä palstalla. Ja joo siis jos puhutaan 10 kk koirasti niin voit arvata että murkkuikä on..ja minä en pidä koiraa vapaana paikassa jossa on mahdollisuus että tulee vieraita vastaan !
asiallisia kommentteja ja neuvoja pyysin.. ja hei,miten kuritat koiraasi "niin että tuntuu" kun selättäminen ei hyödytä?

ärr purr kirjoitti:

no olihan se liiottelua että reijät pöksyissä..hokasin just että huumori kiellettyä tällä palstalla. Ja joo siis jos puhutaan 10 kk koirasti niin voit arvata että murkkuikä on..ja minä en pidä koiraa vapaana paikassa jossa on mahdollisuus että tulee vieraita vastaan !
asiallisia kommentteja ja neuvoja pyysin.. ja hei,miten kuritat koiraasi "niin että tuntuu" kun selättäminen ei hyödytä?

Lue lisää

Itse ottaisin koiraa esim poskivilloista kiinni kyn nappaa persiistä ja kyttäisin sitä silmiin niin kauan kunnes lopettaa veuhdon, tarvittaessa myös koiran päällä istuminen sallittua siis alistus asennossa jos koira kovin vahva on ja sinä pieni.
Myös koiran ajaminen pois toimi aikoinaan meillä, eli käskin sen painua minne pippuri kasvaa ja jatkoin matkaa. tässä on tärkeää tehdä koiralle selväksi että se ei ole leikki. Mutta kun et itse sinun koirasi hepuleitakaan saa kuriin niin en usko että selviät tästäkään.
Voit toki seistä paikallas 30min jos siltä tuntuu.
Itse en tähän "pehmo" koulutukseen lähde.
Uskon että se aiheuttaa enempi ongelmia kuin ratkaisee. Mutta jokainen tavallaan.
Onnea jatkolle =D

kumma huumorintaju? kirjoitti:

Itse ottaisin koiraa esim poskivilloista kiinni kyn nappaa persiistä ja kyttäisin sitä silmiin niin kauan kunnes lopettaa veuhdon, tarvittaessa myös koiran päällä istuminen sallittua siis alistus asennossa jos koira kovin vahva on ja sinä pieni.
Myös koiran ajaminen pois toimi aikoinaan meillä, eli käskin sen painua minne pippuri kasvaa ja jatkoin matkaa. tässä on tärkeää tehdä koiralle selväksi että se ei ole leikki. Mutta kun et itse sinun koirasi hepuleitakaan saa kuriin niin en usko että selviät tästäkään.
Voit toki seistä paikallas 30min jos siltä tuntuu.
Itse en tähän "pehmo" koulutukseen lähde.
Uskon että se aiheuttaa enempi ongelmia kuin ratkaisee. Mutta jokainen tavallaan.
Onnea jatkolle =D

Lue lisää

voi näitä "asiantuntijoita"..joo näitä sun neuvoja ollaan kokeiltu, eli heitetty maahan ja maattu siellä niin kauan kunnes rauhottuu, ja kun näyttää alistumisen merkit ja päästän ylös niin "jihaa! joo painitaan vaan..jee mä saan huomiota tällasesta touhusta.." ollaan myös puhuteltuja poskista kiinni pitäen..mutta se vaan yltyy moisesta "kouluttamisesta" en saa koirani kunnioitusta tuollaisella touhulla, mikä on täysin ymmärrettävää, aattele nyt omalle kohalles! huomiotta jättäminen on aika fiksu ja koiralle selkeä linja, voi olla että aikaa vie enemmän mutta empähän saa arkaa ja pelkäävää koiraa. Ja joo huumorintaju on ihan kohdillaan, kiitos kysymästä.

ok kiitos neuvosta. Näin olen tehnytkin mutta taitaa olla sitten oma kärsivällisyys liian pieni koska en ole ilmeisesti tarpeeksi kauan paikallani,koska koira vaan jatkanut niin kauan kun jaksaa. Eli tämän linjan otan ja toivon parasta.. :)

ärr purr kirjoitti:

ok kiitos neuvosta. Näin olen tehnytkin mutta taitaa olla sitten oma kärsivällisyys liian pieni koska en ole ilmeisesti tarpeeksi kauan paikallani,koska koira vaan jatkanut niin kauan kun jaksaa. Eli tämän linjan otan ja toivon parasta.. :)

Lue lisää

Juu, tämä tapa vaatii omistajaltaan pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Etenkin kun pentu nyt on saanut hepuloida, niin kestää aikansa kunnes se tajuaa, että sinulle "hepulointi" ei auta mitään, huomiota ei tipu. Kun se pentu ekoilla kerroilla varmaan jaksaakin riekkua, mutta kun huomaa, että ei se auta, niin pikkuhiljaa aika lyhenee ja lyhenee. Sinun pitää vain itsesi olla rauhallinen eikä reagoida millään tavalla!

Ei itse usko lyömiseen, kurittamiseen ja pelolla sekä "kovilla" otteilla kasvattamiseen. Miksi? Koska perusluonteeltaan rottweiler on (ja sen tuleekin rotumääritelmän mukaan olla) kuuliainen ja kiintyväinen koira. Sillä on myös dominointitaipumusta. Jos koiraa sitten alkaa alistamaan selättämisellä ja riepottamisella, niin se saattaa käyttäytyä, mutta ei siksi, että se haluaa käyttäytyä, vaan siksi, että se PELKÄÄ omistajaansa=laumanjohtajaansa. Eikä omistaja-koira-suhde ole kunnossa, jos koira toimii pelosta eikä halusta toimia oikein. Koiran uhma saattaa fyysisellä alistamisella vain kasvaa, jolloin ajan kuluttua uhma saattaa purkautua varsin voimallisena dominointikäytöksenä, jopa häiriökäytöksenä.

Rajat on tehtävä koiralle selväksi, mutta ei väkivallalla vaan KOULUTTAMALLA koira. Ja koulutuksessa koiralta ei voi vaatia mitään sellaista, mitä se ei osaa, vaan sopiva käytös on aina opetettava. Laumanjohtaja on aina reilu ja johdonmukainen.

rottweiler-mami kirjoitti:

Juu, tämä tapa vaatii omistajaltaan pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Etenkin kun pentu nyt on saanut hepuloida, niin kestää aikansa kunnes se tajuaa, että sinulle "hepulointi" ei auta mitään, huomiota ei tipu. Kun se pentu ekoilla kerroilla varmaan jaksaakin riekkua, mutta kun huomaa, että ei se auta, niin pikkuhiljaa aika lyhenee ja lyhenee. Sinun pitää vain itsesi olla rauhallinen eikä reagoida millään tavalla!

Ei itse usko lyömiseen, kurittamiseen ja pelolla sekä "kovilla" otteilla kasvattamiseen. Miksi? Koska perusluonteeltaan rottweiler on (ja sen tuleekin rotumääritelmän mukaan olla) kuuliainen ja kiintyväinen koira. Sillä on myös dominointitaipumusta. Jos koiraa sitten alkaa alistamaan selättämisellä ja riepottamisella, niin se saattaa käyttäytyä, mutta ei siksi, että se haluaa käyttäytyä, vaan siksi, että se PELKÄÄ omistajaansa=laumanjohtajaansa. Eikä omistaja-koira-suhde ole kunnossa, jos koira toimii pelosta eikä halusta toimia oikein. Koiran uhma saattaa fyysisellä alistamisella vain kasvaa, jolloin ajan kuluttua uhma saattaa purkautua varsin voimallisena dominointikäytöksenä, jopa häiriökäytöksenä.

Rajat on tehtävä koiralle selväksi, mutta ei väkivallalla vaan KOULUTTAMALLA koira. Ja koulutuksessa koiralta ei voi vaatia mitään sellaista, mitä se ei osaa, vaan sopiva käytös on aina opetettava. Laumanjohtaja on aina reilu ja johdonmukainen.

Lue lisää

Eli enpä lähde tässä kaikkea toistamaan...Meillä oli samantyyppistä ongelmaa nuoren kodinvaihtajan kanssa aikoinaan (eritt. dominoiva uros) ja perusongelma oli, ettei jätkä pitänyt mun kieltoja minään (ei siis suomeksi pitänyt mua minään/johtajanaan). Töitä tehtiin ei niinkään suoraan näiden hepulikohtausten kanssa, vaan yritin lukea koiraa enemmänkin kokonaisvaltaisesti. Huomasin aika piankin (eka rotikkani, eikä aikasemmin ole ollut noin dominoivaa koiraa), että kaverille on pakko pitää aika tiukkaa perushuomioimattomuutta. Siis sai huomiota yllin kyllin, mutta vain minun ehdoilla (jos tuli itse kerjäämään niin sai murahduksen kera lähdöt) ja pian tuo jo alkoi minua kunnioittamaan. Sen jälkeen nätti ei riitti lopettamaan hepulit ja ei muistaakseni niitä enään kovin usein edes yrittänyt. Niin ja meillä EI oli EI, siitä ei tullut palkkaa (syystä että fiksuna kaverina tajus yhtälön heti, hepuloin-mamma kieltää-tottelen- saan namin-olen taas askeleen edellä emäntää ;)

puhuu asiaa... kirjoitti:

Eli enpä lähde tässä kaikkea toistamaan...Meillä oli samantyyppistä ongelmaa nuoren kodinvaihtajan kanssa aikoinaan (eritt. dominoiva uros) ja perusongelma oli, ettei jätkä pitänyt mun kieltoja minään (ei siis suomeksi pitänyt mua minään/johtajanaan). Töitä tehtiin ei niinkään suoraan näiden hepulikohtausten kanssa, vaan yritin lukea koiraa enemmänkin kokonaisvaltaisesti. Huomasin aika piankin (eka rotikkani, eikä aikasemmin ole ollut noin dominoivaa koiraa), että kaverille on pakko pitää aika tiukkaa perushuomioimattomuutta. Siis sai huomiota yllin kyllin, mutta vain minun ehdoilla (jos tuli itse kerjäämään niin sai murahduksen kera lähdöt) ja pian tuo jo alkoi minua kunnioittamaan. Sen jälkeen nätti ei riitti lopettamaan hepulit ja ei muistaakseni niitä enään kovin usein edes yrittänyt. Niin ja meillä EI oli EI, siitä ei tullut palkkaa (syystä että fiksuna kaverina tajus yhtälön heti, hepuloin-mamma kieltää-tottelen- saan namin-olen taas askeleen edellä emäntää ;)

Lue lisää

Eli kun tuli liian "rehvakkaasti" hakemaan huomiota, niin silloin tuli lähdöt, muutoin nousi pisu päähän pojalla. Tuossakin kohtaa pitää koiraa kuitenkin pystyä lukemaan, että "käskeekö" se sinua. Sai välillä huomiota omasta pyynnostäänkin, jos katsoin että on ns. tarpeeksi nöyrää poikaa. Selättänyt/alistanut en ikinä koiraa ja niin elettiin monet hienot vuodet yhdessä.

edelliseen... kirjoitti:

Eli kun tuli liian "rehvakkaasti" hakemaan huomiota, niin silloin tuli lähdöt, muutoin nousi pisu päähän pojalla. Tuossakin kohtaa pitää koiraa kuitenkin pystyä lukemaan, että "käskeekö" se sinua. Sai välillä huomiota omasta pyynnostäänkin, jos katsoin että on ns. tarpeeksi nöyrää poikaa. Selättänyt/alistanut en ikinä koiraa ja niin elettiin monet hienot vuodet yhdessä.

Lue lisää

Johdonmukaisuus on tärkeintä koiran kouluttamisessa, eli mitä se saa tehdä, sen se saa aina tehdä ja mikä on kiellettyä on aina kiellettyä. Ja niistä ei tulisi luistaa, oli ne sitten kuinka pieniä juttuja tahansa. Itse "tahallaan" opetin koiralle kaikkia pieniä juttuja jo pennusta, niin sai sen oppimaan uusia juttuja myöhemmin helpommin. Ja kyllä koiralla ilme oikein ylpistyy kun emäntä oikein riemukkaalla äänellä kehuu kovaan ääneen. Oma rotikkani on nyt 1,5-vuotias. Pentuna sai hepuleita ja välillä testaa vieläkin. Vapaana ollessa laukkaa ympärillä ja yrittää purra kenkiä. PARAS keino kaikkeen koiran huomionhakuun on kääntää huomio muualle. Metsässä kun päästän koiran irti, se yleensä pyörii ympärilläni ja riehuu. Sitten vaan huutelee "tuo keppi, mikäs tuolla on, mennääs nyt" Niin koira keksii itselleen viihdykettä. Jos koira vielä yrittää kenkiä, olen ottanut kiinni ja jyrähtänyt "EI" ja sitten rauhassa kaatanut maahan ja pitänyt kunnes koira rauhoittuu. Parin kerran jälkeen koira tulee vielä kenkien lähelle ja heti kun kääntää huomionsa muualle kehun vuolaasti. Silloin koira tajuaa, että emäntä tykkää kun kävelen nätisti. Sama pätee hihnan syömiseen. Kaikki pennut tekevät sitä jossain vaiheessa, ja omani etenkin kun on innoissaan, ottaa hihnan suuhunsa ja pyörittää sen solmuun ympärilleen. hihnasta vaan melkein pannan juuresta kiinni ja kielto, ja parin yrittämän jälkeen koira taas muistaa että hihnaa ei kannata purra.
Hiljalleen koira oppii hillitsemään impulssejaan ja käyttäytymään rauhallisestikin. Ja oppiminen on koirastakin kivaa, kun saa hurjasti kehuja kun tekee oikein ja ei mitään kun tekee väärin. Sitten vaan yritetään uudestaan. Esim. autosta poistutaan luvan kanssa ja hihna laitetaan kun koira istuu, vieraita päin ei saa hyppiä, ovia ei avata ennenkuin koira istuu ja odottaa, suojatie ylitetään käskyllä "yli", ensin istutaan (tästä koira oppii ettei tielle ryntäillä), "irti" ja
"ota" ovat hyvin tärkeitä jos koira sattuu ottamaan suuhunsa jotain vaarallista, on se saatava suusta poiskin. Koira ei myöskään ota ruokaa edes matalalta tasolta ilman lupaa eikä todellakaan kädestä, vaikka käsi olisi ojennettu koiraan päin. Tämä oli vaikea harjoitus, mutta hyödyllinen. Huh, tulipa paljon lätinää. Onnea koiran kasvatukseen, kyllä se siitä! Murkkuikä on monesti vaikea, mutta hyvillä hermoilla siitä selviää.

se saa tekemään sinut jotakin mitä et tekisi ilman sen huonoa käytöstä. Näin minusta. Ethän sinä ole huomioimatta koiraa jos sinun pitää alkaa etsiä oravia tai heitellä keppejä. Kyllä koiran pitää osata olla nätisti kun laumanjohtaja käskee, ilman että laumanjohtajan tarvii lähteä sen koiruuksiin.

Olen läheltä seurannut rotikkojen kasvatusta, näillä rotikoilla oli selkeät säännöt ja niillä oli myös kuri. Ei niitä hakattu tietenkään mutta kyllä ne alistettiin jos tarve oli. Kaksi urosta oli perheessä yhtä aikaa eikä ikinä mitään pomotusta tai ongelmia. Molemmat koirat oli ihmisystävällisiä. Eivät ollet arkoja tai pelokkaita, luonnetesteissä päinvastoin aika koviakin koiria.

Täytyy sanoa että en täyttä lepsuilua kyllä ymmärrä. Ja saan tästä tietysti vastalauseiden myrskyn.

johtaja jos... kirjoitti:

se saa tekemään sinut jotakin mitä et tekisi ilman sen huonoa käytöstä. Näin minusta. Ethän sinä ole huomioimatta koiraa jos sinun pitää alkaa etsiä oravia tai heitellä keppejä. Kyllä koiran pitää osata olla nätisti kun laumanjohtaja käskee, ilman että laumanjohtajan tarvii lähteä sen koiruuksiin.

Olen läheltä seurannut rotikkojen kasvatusta, näillä rotikoilla oli selkeät säännöt ja niillä oli myös kuri. Ei niitä hakattu tietenkään mutta kyllä ne alistettiin jos tarve oli. Kaksi urosta oli perheessä yhtä aikaa eikä ikinä mitään pomotusta tai ongelmia. Molemmat koirat oli ihmisystävällisiä. Eivät ollet arkoja tai pelokkaita, luonnetesteissä päinvastoin aika koviakin koiria.

Täytyy sanoa että en täyttä lepsuilua kyllä ymmärrä. Ja saan tästä tietysti vastalauseiden myrskyn.

Lue lisää

no niin, jokanen tyylillänsä niin kuin mainitsit. En lähde koiruuden leikkiin, koska aloitan leikin itse ennen kuin hepuli puhkeaa. Sanoin aikasemmin että otan "jäätymisen" käyttöön, mutta totesin kuitenkin tämän kertomani tavan olevan parempi. Jos johtajuus on meillä pielessä, oletan sen näkyvän muissakin jokapäiväisissä asioissa. Kentällä sekä haku/jälkimetsässä koira toimii moitteettomasti.

johtaja jos... kirjoitti:

se saa tekemään sinut jotakin mitä et tekisi ilman sen huonoa käytöstä. Näin minusta. Ethän sinä ole huomioimatta koiraa jos sinun pitää alkaa etsiä oravia tai heitellä keppejä. Kyllä koiran pitää osata olla nätisti kun laumanjohtaja käskee, ilman että laumanjohtajan tarvii lähteä sen koiruuksiin.

Olen läheltä seurannut rotikkojen kasvatusta, näillä rotikoilla oli selkeät säännöt ja niillä oli myös kuri. Ei niitä hakattu tietenkään mutta kyllä ne alistettiin jos tarve oli. Kaksi urosta oli perheessä yhtä aikaa eikä ikinä mitään pomotusta tai ongelmia. Molemmat koirat oli ihmisystävällisiä. Eivät ollet arkoja tai pelokkaita, luonnetesteissä päinvastoin aika koviakin koiria.

Täytyy sanoa että en täyttä lepsuilua kyllä ymmärrä. Ja saan tästä tietysti vastalauseiden myrskyn.

Lue lisää

Hei! Olen kanssasi hieman samoilla linjoilla.Itselleni tuli eka rotikkauros v-81 ja siihen aikaan koulutus metodit olivat "hieman" erilaiset.Koulutettiin kovemmalla kädellä kuin nykyisin ja silti koirat olivat tottelevaisia,rauhallisia ja luotettavia.Harvemmin tarvi lööpeistä lukea että rotikka hyökännyt ihmisten kimppuun.Niitä ei paapottu vaan vaadittiin kuria ja sitä kautta myös vapauksia.Koirat eivät pelänneet omistajiaan mutta myös koirien luonteet olivat kovempia.Tämän päivän rotikoita jos lähtis kouluttaan saman lailla niiden päät ei enää kestäis sitä.En tarkoita tällä sitä että vanhoihin aikoihin olisi syytä palata mutta jotain hyvää siinäkin ajassa kuitenkin oli.Sen ajan koirat oli niitä rotumääritelmän mukaisia vahva hermoisia,luotettavia ja vakaita.Yksi syy nykyiseen on mielestäni nämä niin kutsutut ipo säännöt kun koirilta vaaditaan vauhdikkuutta,iloisuutta ja tempperamenttia joka on synnyttänyt vauhtia hermorakentojen kustannuksella.Itse toivoisin vielä joskus löytäväni vanhan ajan kunnon rotikan,se olisi lottovoitto.Hyvää kevättä kaikkille rottis harrastajille