Ylä-asteikäisenä uskoin vielä että aikuisten puhetta aikuisten reiluudesta ja elämän oikeudenmukaisuudesta. Kun kerroin yksinäisyydestäni, siihen vastattiin vain: "Asiat järjestyy, älä huoli" ,"Kyllä se sitten kun kasvat isommaksi" Niistä ajoista on nyt kulunut kohta kymmenen vuotta. Ja mitä näenkään? Maailma tuntuu entistä paskemmalta paikalta kuin mitä joskus nuorena jaksoin uskoa! Olin teininä liian arka poika tehdäkseni jotain yksinäisyyteni ja ujouteni voittamiseksi. Teiniys meni hukkaan lähinnä koulukiusaamisen ja perheväkivallan aiheuttaman masennuksen takia, enkä ollut juuri kiinnostunut ulkomaailmasta vaan käperryin itseeni. Elin pääni sisällä, koska en muuhun kyennyt.
Nyt vihdoin, kun minulla on näennäisti kaikki hyvin, on oma elämä, on työ ja opiskelut ja olen sosiaalisempi kuin koskaan, tajuan vain yhden asian: Olen armottomasti myöhässä voidakseni palata sille tasolle, millä muu ikäluokkani on. En voi ravata baareissa, koska minulla ei ole kaveripiiriä, eikä toisaalta kukaan halua lähteä kanssani mihinkään koska olen niin jälkeen jäänyt kaikista sosiaalisista ympyröistä. Eikä yksin kannata edes lähteä mihinkään yrittämään, senhän nyt jokainen vastaavassa tilanteessa oleva mies tajuaa..
Jos minulla olisi ollut netti silloin kymmenen vuotta sitten, olisin ehkä älynnyt kehittää itseäni ajoissa sille tasolle, jota minulta nyt vaaditaan ( nykymaalman vaatimukset ovat tosin naurettavan epärealistisia :p ) Katkeruus alkaa viedä voiton kaikesta yrittämisestä. Yksinäisyys syö miestä - todella. Ja vielä pahempaa on myöhemmin tajuta ryssineensä kaikki mahdollisuutensa. :(
Tajusin kaiken liian myöhään!
9
2109
Vastaukset
- ......................
Minkä ikäinen sitten olet, jos saa kysyä?
Minuakin harmittaa kun en jo lapsena mennyt rajojeni ulkopuolelle sosiaalisissa tilanteissa, ja rohkaistanut itseäni. Pakoilin vaan. Nyt parikymppisenä vasta olen alkanut kunnolla harjoittelemaan sosiaalisia tilanteita...- aloittaja
Olen 21. No niin, ei tuosta ihan kymmentä vuotta ole mutta pitkä aika sekin. Tosiaan työelämässähän noita sosiaalisia tilanteita tulee väkisinkin harjoiteltua, mutta ei se ikinä korvaa menetettyjä vuosia.. Välillä on todella vaikeaa säilyttää kasvonsa kun työkavereiden jutut keskittyy lähinnä baarireissuihin ja naisten kaatamiseen! Sano nyt siihen sitten kokemattomana jotain.. Toisaalta ei mun luonteenlaadulla paljon olisi muutenkaan mahdollisuuksia tuolla villissä yöelämässä. Mutta eihän sitä tiedä mitä tässäkin elämässä tulee vielä vastaan, kun olen vielä suht nuori..
- m30v......
aloittaja kirjoitti:
Olen 21. No niin, ei tuosta ihan kymmentä vuotta ole mutta pitkä aika sekin. Tosiaan työelämässähän noita sosiaalisia tilanteita tulee väkisinkin harjoiteltua, mutta ei se ikinä korvaa menetettyjä vuosia.. Välillä on todella vaikeaa säilyttää kasvonsa kun työkavereiden jutut keskittyy lähinnä baarireissuihin ja naisten kaatamiseen! Sano nyt siihen sitten kokemattomana jotain.. Toisaalta ei mun luonteenlaadulla paljon olisi muutenkaan mahdollisuuksia tuolla villissä yöelämässä. Mutta eihän sitä tiedä mitä tässäkin elämässä tulee vielä vastaan, kun olen vielä suht nuori..
en ole tuo kysyjä, mutta voin kertoa sinulle jotta ei todellakaan ole liian myöhäistä yhtään mihinkään, saat tyttökaverin ja ystäviä, ja mihinkään niihin ei ole myöhäistä.
mutta elä tee sitä virhettä että alat voivottelemaan kovaa kohtaloa kun ei ollut aikaisemmin kavereita, vaan nyt sitten muutat tilanteen niin hyvin kun pystyt! - samaa
m30v...... kirjoitti:
en ole tuo kysyjä, mutta voin kertoa sinulle jotta ei todellakaan ole liian myöhäistä yhtään mihinkään, saat tyttökaverin ja ystäviä, ja mihinkään niihin ei ole myöhäistä.
mutta elä tee sitä virhettä että alat voivottelemaan kovaa kohtaloa kun ei ollut aikaisemmin kavereita, vaan nyt sitten muutat tilanteen niin hyvin kun pystyt!Ihan hullua, että 21-vuotiaat kirjoittelevat kuin olisivat jo haudan partaalla.
- myöhäistä
Ainut ongelma on löytää sympaattisia ihmisiä, jotka "sietävät" ujoja ja arkoja.
- kokeile uutta
Katsot elämääsi niistä nykyisistä lähtökohdista ja määrittelet elämän edelleen jonkun toisen / muiden äänellä sisälläsi, että mitä sen pitää olla saati mitä se saa olla.
Matkusta vaikka ulkomaille. Millainen se sinun työsi on? Onko siinä mahdollista siirtyä ulkomaille töihin?
Seuraa löytyy aina. Kyse on enemmänkin siitä jaksaako hakeutua muiden seuraan ilman ennakko-odotuksia. Sitten kun istuu aikansa ja heittää juttua silloinkun sellaista irtoaa, niin pikkuhiljaa alkaa nivoutuun muihin kiinni.
Jos et muuta keksi niin ryhdy sitten vaikka hipiksi. Perheen koko on miljoonissa ympäri maailman. Sitten kun sopivan napin naamaan nakkaa niin alkaa avaruusrakettikin näyttään sellaiselta, että sen vois pistää kokoon noin viikossa, max kahdessa. Mutta ryhdy hipiksi vasta sitten, jos se sinulle todella sopii ja muut keinot ei todellakaan toimi.
Lue Robert Anton Wilsonin Prometheus Rising. Tee harjoitukset kunnolla.
Tätä asiaa ja elämää yleensä ei voi ratkaista ajattelemalla. On vain mentävä, kokeiltava jotain tosissaan vaikka kuinka vierasta olisi ja sitten kerrottava jälkikäteen muille, mitä tapahtu. Kyllä niitä siinä vaiheessa kiinnostaa. - voisi kirjoittaa
Et maininnut kirjoituksessasi edes ikääsi... Yhtä hyvin jokin 16v voisi kirjoittaa "kuinka kaikki on jo ohi kun olen jo näin vanha"...
Tuo "21v" ei ole ikä eikä mikään... Toista olisi jos olisit kymmenen vuotta vanhempi, mutta edes silloin kaikki ei olisi hukassa... Pitää vain aktiivisesti kokeilla saada niitä ystäviä ja kehittää itseään... - poika täältä jostain
Onhan se totta että sosiaaliset kuviot opitaan parhaiten lapsena ja siitä alkaa se kaveriporukan tai -porukoiden keruu. Toisaalta kun itse katselen muutamia kavereitani, huomaan ettei heidän elämänsä ole sen "parempaa" vaikka kavereita joka sormelle onkin. Ja heilläkään ei ole sellaista suurenmoista ja rakasta ystäväpiiriä vaan samalla tavalla ne ihmiset kusettaa toisiaan, osaavat kääntää selkänsä tai olla inhottavia.
Olen sitä mieltä että on poikkeuksellista jos joku löytää aidosti läsnäolevan ja empaattisen kaveripiirin. Yksi tai kaksi hyvää kaveria on ihan normaalia mutta tuskin kovinkaan monella meistä on sellaista kaveripiiriä kuten medioissa esitellään. Ei ole Frendien kaltaista elämänkumppanuutta kymmenen ihmisen kanssa eikä Sinkkuelämien suihkuseurapiirejä ja hektistä eloa.
Itse olen päättänyt että pyrin olemaan empaattinen, en muutu kyyniseksi ja olen läsnä jos joku sitä kaipaa. Muuta en voi enää tehdä sosiaalisen elämäni hyväksi kuin yrittää olla helposti tavoitettava. Se ei kuitenkaan tarkoita ovimattona olemista tai toisten nuoleskelua. Enkä usko että sinunkaan pelisi on vielä pelattu, uusia ihmisia tupsahtaa elämään melko helpostikin. On vain ajan kysymys milloin tapaa ihmisen jonka kanssa elämä tuntuu enemmän elämisen arvoiselta.
Hyvää alkanutta vuotta sinulle.- aloittaja
sitä samaa sinulle ja muillekin tätä keskustelua seuranneille! Joskus tulee tosiaan niin huonoja hetkiä että omat ongelmat tuntuvat ylivoimaisilta, mutta eihän se muidenkaan elämä tosiaan ruusuilla tanssimista ole.
Pitää tosiaan pysyä empaattisena, niin ehkä ne hyvätkin ajat vielä koittaa..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4573908Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181662- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891454Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991388Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591346- 501276
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441059
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047