Olen nykyään insinöörinä Itä-Suomalaisessa metallialan yrityksessä. Olen myynnin tukena asiantuntijana, etteivät myyjät lupaa mahdottomia. Myymme mm. Ruotsiin ja Norjaan omia tuotteita. Varsinainen myyjä on Turusta tänne muuttanut ekonoomi, joka hallitsee ruotsin kielen hyvin (on käynnyt Turussa koulua). Itse olen käynnyt peruskoulut Kuopiossa ja "lukenut" siellä pakkoruotsia ja insinööriksi Helsingissä (myös siellä luin ruotsia, mutta ei enään pakkoruotsina, koska siellä ymmärsin lukea sitä elämää varten).
Nykyään olen mukana myyntineuvotteluissa muissa pohjoismaissa. Englannilla pärjää neuvottelupöydässä, mutta kaupat tehdään epävirallisissa keskusteluissa RUOTSIKSI. Ellet pysty keskustelemaan edes auttavasti kollegojen kanssa ruotsiksi, et saa sieltä kauppoja (ja töitä omalle firmalle).
Peruskoulun tehtävä on antaa lapsille LAAJA yleistitämys. Suomenkielinä meidän tulee hallita useitä kieliä. Peruskoulutuksessa pitää olla ENEMMÄN pakollisia kieliä ja vähemmän matematiikkaa.
Kun puhuu ostajan kieltä, kaupat onnistuu aina paremmin. Kun itse menet Tallinnaan, niin odotusarvona, että MYYJÄ puhuu suomea. Jos hän jääräpäisesti pitää kiinni eestin kielestä tai englannista, niin tuskinpa käytät hänen palvelujaan, jos viereinen myyjä palvelee sinua vaikkapa hieman murtaen suomella. Näin ihminen käyttäytyy myös suuremmissa kaupoissa.
Koulun tehtävänä on palvella VIENTITEOLLISUUTTA, millä tämä Suomi elää, TUONTIYRITYKSILLÄ ei ole niin väliksi, koska osa vain vahingoittaa omaa teollisuuttamme ja vie työpaikkoja ulkomaille.
Insinöörinä olen sitä mieltä, että peruskouluissa on aivan liian paljon matematiikka. Kenenkään ei tarvitse käytännössä tieää sellaisia asioita, mitä ylioppilas matematiikan kokeissa kysytään. Tämä tieto on vain koulua varten. Ne jotka tarvitsevat enemmän matematiikka, lukekoot niitä erikseen.
Alla on turhuuden tiedon taidon koe, mikä on vain matematiikan opettajia varten.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/yo/lyhytmatematiikka/k98mb
Nykyään olen mukana myyntineuvotteluissa muissa pohjoismaissa. Englannilla pärjää neuvottelupöydässä, mutta kaupat tehdään epävirallisissa keskusteluissa RUOTSIKSI. Ellet pysty keskustelemaan edes auttavasti kollegojen kanssa ruotsiksi, et saa sieltä kauppoja (ja töitä omalle firmalle).
Peruskoulun tehtävä on antaa lapsille LAAJA yleistitämys. Suomenkielinä meidän tulee hallita useitä kieliä. Peruskoulutuksessa pitää olla ENEMMÄN pakollisia kieliä ja vähemmän matematiikkaa.
Kun puhuu ostajan kieltä, kaupat onnistuu aina paremmin. Kun itse menet Tallinnaan, niin odotusarvona, että MYYJÄ puhuu suomea. Jos hän jääräpäisesti pitää kiinni eestin kielestä tai englannista, niin tuskinpa käytät hänen palvelujaan, jos viereinen myyjä palvelee sinua vaikkapa hieman murtaen suomella. Näin ihminen käyttäytyy myös suuremmissa kaupoissa.
Koulun tehtävänä on palvella VIENTITEOLLISUUTTA, millä tämä Suomi elää, TUONTIYRITYKSILLÄ ei ole niin väliksi, koska osa vain vahingoittaa omaa teollisuuttamme ja vie työpaikkoja ulkomaille.
Insinöörinä olen sitä mieltä, että peruskouluissa on aivan liian paljon matematiikka. Kenenkään ei tarvitse käytännössä tieää sellaisia asioita, mitä ylioppilas matematiikan kokeissa kysytään. Tämä tieto on vain koulua varten. Ne jotka tarvitsevat enemmän matematiikka, lukekoot niitä erikseen.
Alla on turhuuden tiedon taidon koe, mikä on vain matematiikan opettajia varten.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/yo/lyhytmatematiikka/k98mb
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oikeassa olet,
minulla on hieman vastaavanlaisia kokemuksia. Asun Helsingissä, jossa pystyin valitsemaan lapsille sellaisen koulu, jossa luetaan ruotsia ja myös muita kieliä. Tämä on varmasti paras lahja lapsille, että saavat mahdollisimman laajan perus kieliatidon.
Kielivaatimukset pitää määritellä vain VIENTIYRITYKSET. Tuontiyhtiöt ovat enimmäkseen vain haitaksi meille. Näiden tarpeita ei pidä verovaroin tukea. Vievät meidän töitä vain ulkomaille.
Sama mallia voidaan ikävä kyllä soveltaa myös meikäläisiin turisteihin. Verovaroilla tuetaan englannin opetusta ja sitten kielitaidon perusteella vietetään lomat ulkomailla. Kaikki matkat, jotka suuntautuvat ulkomaille, on meiltä pois. Jos ihmiset matkustaisivat vain kotimaassa, niin hotellit ja muut palvelut olisivat Lapissa, Järvi-Suomessa ja muualla täynnä ja kaikki työllistäisivät suomalaisia ja rahat jäisi tänne.
"Kielivaatimukset pitää määritellä vain VIENTIYRITYKSET.
Tuontiyhtiöt ovat enimmäkseen vain haitaksi meille."
Tekstistäsi on helppo tulkita äidinkielesi sekä se, että ainakaan ns. PISA-äly ei päässäsi pahemmin paina, anteeksi! Mitä tulee ruotsin kielitaitovaatimuksiin, niin heistä ei ole totisesti maassamme pulaa. Suomessa on pari miljoonaa tätä vähemmän hyödyllistä ikieltä osaavaa. Tämä valtava lauma riittäisi kyllä mainiosti kymmenenkertaa isommankin maan tarpeisiin, sillä tosiasiassa meillä on ylitarjontaa ruotsin kieltä osaavista.
Järjetön on myös myös päätelmäsi tuontiyritysten haitallisuudesta. Suomen kansantalous on täysin riippuvainen sekä tuonnista että viennistä, jota on mahdotonta pitää yllä, jos tuonnille asetetaan vapaan kaupan ja kansainvälisten sopimusten vastaisesti ehtoja tai rajoituksia.
Mitä luulet tapahtuvan Suomen taloudelle, jos maissa, jonne vientimme suuntautuu, otettaisiin sinun jästipäämäisyydet käyttöön: "Tuontiyhtiöt ovat enimmäkseen vain haitaksi" ja "Vievät meidän töitä vain ulkomaille"? Maailmankaupassa on yksisuuntaisuus sopimuksin estetty ja tämä on sinusta, vienti-insinööristä, paha!
"Verovaroilla tuetaan englannin opetusta ja sitten kielitaidon
perusteella vietetään lomat ulkomailla"
Tekstisi loppuosa on samaa täysymmärtämättömyyttä. Mielenkiintoista siinäkin se, että te ruotsinkieliset vetoatte yhteisöllisyyteen silloin, kun se on järjettömän kielipolitiikkamme avulla teille edullista. Muuten Suomen pitäisi olla kielitaidoton umpio muiden totalitaaristen valtioiden tapaan, josta ulkomaille matkustaminenkin olisi mieluusti kokonaan kielletty. Jotta kansa ei edes uneksisi pääsystä rajojen ulkopuolelle, niin verovaroilla ei tuettaisi englanninopetusta (vaan kyllä ruotsin!). Voi hyvä jumala, mistä teitä oikein sikiää? [kuiskaaja: ruotsinkielisistä insinöörihautomoista.]
50 vuotiaat bisniksessä mieluimmin käyttävät englantia, sillä automaattisesti ajatellaan että se on se liike/tiedekieli ja sitä kaikki ymmärtävät.
Ruotsi on pieni maa ja siellä opiskellaan maailmankieliä, joista Suomi on jäänyt jälkeen.
Matematiikasta olen samaa mieltä kanssasi; liian paljon aikaa kulutetaan siihen.
Suomalaisten on pakko tulevaisuudessa selvitäkseen opiskella saksaa, ranskaa, venäjää, kiinaa ja espanjaa.
Suomalaisten on päästävä eroon pakollisesta pienen ruotsinkielen opetuksesta.
"Soitin. Presidentin neuvonantaja Martti Mannisen sihteerin mukaan on ehkä kaikkein tehokkainta lähettää presidentille sähköpostia: [email protected]
Kävin mielenkiintoisen ja avoimen keskustelun pakkoruotsin mielekkyydestä viehättävän sihteerin kanssa. Hän kertoi ettei osaa hyväksyä missään kieliopinnoissa pakkoa ja hallitsevansa täydellisesti sekä suomen että ruotsin. Kun kysyin, että jos hän hallitsisi ruotsin sijaan täydellisesti vaikka venäjän, niin mitkä olisivat tunnelmat?
“Olisin onnellinen, aivan eri mahdollisuudet työmarkkinoilla“, tunnusti presidentin kanslian sihteeri."
Soitto-oppilas 6.6.2003
Maat, joissa venäjää puhutaan
Armenia
Azerbaidzan
Georgia
Kazakstan
Kirgisia
Latvia
Liettua
Moldova
Mongolia
Tadzikistan
Turkmenistan
Ukraina
Uzbekistan
Valko-Venäjä
Viro
Venäjä
Venäjää äidinkielenään puhuvien määrä vaihtelee eri lähteissä 150 - 180 miljoonaan, samoin saadaan venäjää puhuvia, ilmeisesti laskutavasta riippuen, 250 - 300 miljoonaa. Maailman puhutuimpien kielien kärjessä venäjän asema nousee ja laskee viidennestä seitsemänteen. Ainoa, missä eri lähteet tuntuvat olevan yksimielisiä, on se että
venäjä on Euroopan puhutuin kieli.
"Venäjän kieli kuuluu maailman suuriin kieliin. Pelkästään Venäjällä noin 150 miljoonaa ihmistä puhuu venäjää, ja Venäjän ulkopuolella on suurin piirtein yhtä paljon venäjää puhuvia ihmisiä. Venäjää puhutaan esimerkiksi Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Baltian maissa ja suurissa osissa entistä Neuvostoliittoa.
Venäjä on yksi YK:n virallisista työkielistä
Venäjän taitoa tarvitaan paitsi kaupankäynnissä myös monilla tieteenaloilla ja erilaisissa yhteistyöhankkeissa. Taloudellisen yhteistyön ja muiden jatkuvasti lisääntyvien kontaktien myötä venäjän kielen taitoa tarvitaan yhä enemmän. Opinnoissasi tutustut myös venäläiseen yhteiskuntaelämään ja Venäjän rikkaaseen kulttuuriin."
http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/esittelyt/esit_venaja.htm