En pysty nukkumaan tässä,
ikävän täyttämässä huoneessa.
Jossa valkeitten lintujen
levottomat siivet,
lepattavat ympärilläni...
...ja unessa,unessakin.
Koko ajan kuulostelen
askeleittesi ääntä.
Joko sinä tulisit,tulisit jo.
Koskettamaan ikävääni.
ikävän täyttämässä huoneessa.
Jossa valkeitten lintujen
levottomat siivet,
lepattavat ympärilläni...
...ja unessa,unessakin.
Koko ajan kuulostelen
askeleittesi ääntä.
Joko sinä tulisit,tulisit jo.
Koskettamaan ikävääni.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuttuun tunteeseen on pakko vastata eräällä
vanhan runoni viimeisellä säkeellä...
Yksinäinen, ikävän täytteinen yö,
kuitenkin jo odottamassa,
uusi aamu, uusi huominen,
vielä katoamaton, tuleva,
rakkauskin...
Kiitos sinulle ja hyvää yötä..
Tarkkis
muitakin yökyöpeleitä kuin minä=).
Ajatus lentää keveästi runomuotoon yöllä.
Ja minulla on yleensä aina
kynä ja vihko tyynyn vieressä,
odottamassa niitä unen rajamailta
tulevia säkeitä...
Levotonta,mustaa,valkeaa
ääniä,siipiä kuin ikävää
ja sitä odotusta...olenko
julma - en - vaikka näitä
poimin Sinusta...yksittäisiä
sanoja,jotka sopivat oikeastaan
meihin kaikkiin.
Ketä odotat...tämä palsta
odottaa ja toivoo kuin
kertoo meidän jokaisen
perustarpeistamme
- turvallisuudesta
aidosta välittämisen
tunteistamme,että
vastuun ottamisesta myös
itsestämme ja sen ohella
toisistamme.
Levollista päivää
Sinulle.
sinä nyt sentään julma ole,
jos mielipiteitäsi kerrot.
En minä niistä rikki mene,
vaikka välillä haurasta
tekstiä kirjoitankin=).
Ai ketäkö minä odotan?
Olen kirjoittanut
siitäkin monta kertaa ja
ihan vastakin...
Musta ja valkoinen sopii minuun.
Ja se runo itsestäni,siellä
sivuni alussa...
Kiitos,kun jaksoit syventyä
taas tähänkin yörunooni=).
Jos ei omasta mielestään kovin
hyvin tunne kirjoittajaa ja
tai kun tekstin vakavuutta,arkuutta
ei tiedä,niin kyllä kovasti aprikoin
etten vain tahtomattani
loukkaa kirjoittajaa.
-Se on yksi kriittisyys
pisteeni.
Voisinhan olla sanomatta
mitään mutta jotenkin haluan
oman sanaseni sanoa,etenkin
silloin jos tunnen runoa kohtaan
jotain sympatiaa,joka mieltäni
liikauttaa.
Ja silti en ehdi kaikkea lukea,
kun en myös kommentoida.
Mielelläni korjaan erheeni
jos olen ajautunut sivuraiteille.
Kyllä luulen tietäväni,en vain
kirjoittaessani "muistanut"sitä.
Kovin mielelläni syvennyin,
sillä runo-t ovat jotenkin
aina olleet eräs lemppareistani.
kuulua jonkun lemppareihin,
vaikka jollakin lailla olen
yksinäisen tien kulkija
vähän kaikessa...
...ja sinä saat olla
juuri sellainen kuin olet...
Kuulut kyllä ja tavallamme
me toisetkin jonkin sortin
kulkijoita omilla teillämme
ja hyvähän täällä
on tavata kuin ajatuksia
tarvittaessa vaihdella
- ollaan sitten ns.varattuja
tai ei,sillä kenkään ei sois
yksin harrastaa,vaan seura
piristänee.
Lämmintä hyvää tähän
viikonvaihteeseesi.
Ja Kiitos siitä,että voin olla
sellainen kuin olen omana itsenään.
Ompas kerrassan kaunista kerrontaa!
Murumaunmukasita sanojen käyttöä. :)
Kiitos tästä ja pidetään peukkuja, että onnaa! ;)
Murunen.
...kyllä hän aina tulee,
aikanaan.Silti ikävä on
todellisuutta.Kaikkea kun
ei pysty heti vääntämään
niin kuin tahtoisi...
Henkeä ihan salpaa tämä ikävän ja rakkauden sano-
ma ! Upeaa, upeaa.
on edelleen pakkasta,linda.
Henki kulkee taas paremmin,
kun käy kävelemässä lenkin=)...
...tästäkin taas,
lämmin kiitos...
tiedätkö -levottomista siivistä -
tuli ajatus -laukkaavasta sydämestä-
upeasti kirjoitat
tiedän yhden,jolle
laukkaava sydän sopii
aivan erityisen hyvin...
...kiitos sinullekin,
tuntematon...
Tämä oli aikas hyvä runo.
Kiitos että saimme lukea=)
kiva kun kävit
lukemassa...