Se on nyt viikko täynnä ja toinen alkamassa.
Raittiina.
Ehkä osa paranemisprosessia on sekin että halua tänne asiaa kuittailla vaikka eihän se asiaa miksikään periaatteessa muuta.
Olen ottamatta ja sillä hyvä. Antabuksenkin tuella.
Ehkä se vahvistaa kuitenkin omia tuntemuksia kun asian 'ääneen' sanoo eli sen tänne kirjoittaa, tiedä häntä.
Mutta kuitenkin krapulaton aamu ja uusi päivä alkamassa.
Viikko ottmatta. Olisiko se ollut vuonna 2006 kun kokeilin lopettamista ja olin muutaman päivän maistamatta mitään. Ei kestänyt edes viikkoa ja sen jälkeen kunnon kännittely. Vei varmaan kuukauden putkeen ja säännöllisesti sen jälkeen sitten miltei päivittäin ainakin jotakin. Ajokuntoa ei varmasti iltaisin ollut.
Nooh, en kehuskele enkä ylpisty. Olen vain pikkuruisesti itseeni tyytyväinen.
Alku aina hankalaa - lopussa kiitos seisoo sanoo joku.
Tässä kohtaa alku ei ole ollut VIELÄ kovin hankalaa mutta haasteita, esteitä, kivikkoja, houkutuksia... niitä tulee vielä.
Raittiina.
Ehkä osa paranemisprosessia on sekin että halua tänne asiaa kuittailla vaikka eihän se asiaa miksikään periaatteessa muuta.
Olen ottamatta ja sillä hyvä. Antabuksenkin tuella.
Ehkä se vahvistaa kuitenkin omia tuntemuksia kun asian 'ääneen' sanoo eli sen tänne kirjoittaa, tiedä häntä.
Mutta kuitenkin krapulaton aamu ja uusi päivä alkamassa.
Viikko ottmatta. Olisiko se ollut vuonna 2006 kun kokeilin lopettamista ja olin muutaman päivän maistamatta mitään. Ei kestänyt edes viikkoa ja sen jälkeen kunnon kännittely. Vei varmaan kuukauden putkeen ja säännöllisesti sen jälkeen sitten miltei päivittäin ainakin jotakin. Ajokuntoa ei varmasti iltaisin ollut.
Nooh, en kehuskele enkä ylpisty. Olen vain pikkuruisesti itseeni tyytyväinen.
Alku aina hankalaa - lopussa kiitos seisoo sanoo joku.
Tässä kohtaa alku ei ole ollut VIELÄ kovin hankalaa mutta haasteita, esteitä, kivikkoja, houkutuksia... niitä tulee vielä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onneksi olkoon sinulle ensimmäisestä raittiista viikostasi. Päivä kerrallaan niitä kertyy kummasti lisää. Itse aloitin 1.6. viime vuonna ja kivasti on mennyt ainakin tähän asti.
Tänne on hyvä kirjoitella tuntojaan. Ainakin minua se on auttanut. Kirjoittaessa tulee ajateltua asiaa ehkä vähän enemmän ja täällä käy monia kivoja ihmisiä, jotka osaavat antaa tukeaan ja monasti hyviä neuvojakin, kun itse ei aina kaikkea tiedä tai edes jaksa ajatella.
Siitä se lähtee :)
Monta kertaa vielä hermot on kuin viulun kielet ja voi juoksuttaa pää tyhjänä Alkoon.
Hermoiluja tulee viikkojen ja kuukausienkin päästä, ja korkki narahtaa helposti auki historia huomioiden.
Tarpeeksi monta kertaa kun töppäilee, niin jotain oppii. Tai sitten ei.
Jostain on alotettava, ellei aio jatkaa jatkuvasti alas jyrkentyvää mäkilaskuaan...
Siirry ylämäkikisaan. Vaihtelua huonokuntoisille, koska et pärjää!!
heheehhh
Kuntoa pystyy kohentamaan. Jos ei alkuun pärjää, treenaamisen myötä täysin mahdollista.
onko sulla suunnitelmia mitä tehdä kun janottaa tai yleensäkään, miten oppii elämään selvänä ?
Eihä elämästä selviä hengissä!
Toki elää n 1 % kuolleista, mutta vähän se on!
Siis se % on pelkästään lahjakkuutta!
Hienoa!!! Pystyt pitämään kurssisi!!!
Sanon tuon omasta kokemuksesta - vuosikausia viinaa meni kurkusta alas aivan liikaa. Sitten vihdoin, monen kolauksen kautta sanoin itselleni : "Jo riittää!"
Tyhjensin kotini kaikesta viinasta, siis missään muodossa sitä ei jäänyt mihinkään. WC.n pöntöön meni oluet samppanjat viskit ja vodkat. pullot lasiräykseen.
Nyt viiden vuoden jälkeen ei edes tee mielikään alkoholia. Ei tehnyt alussa eikä sen jälkeen.
Kai tuossa todistin itselleni miten paljon tuhoa viina oli jo saanut aivoissani. En halunnut elää porkkanana ja sitten vain kuolla..
ONNEKSI aivosolut kasvavat ja uusiutuvat, olen oppinut niin paljon uutta. Kaduttaa vain nuo roskiin heitetyt vuodet jotka olisi voinut käyttää paljon, paljon parempaan.