Olen armottoman huono TV:n katsoja, tarkoitan etten viihdy telkun ääressä. Urheilu, varsinkin hiihtourheilun seuraaminen on kuitenkin jäänyt veriin. Joitakin vuosia sitten palstalla jännättiin formulaakin. Ruune taisi kerran suorittaa sadetanssinkin Mikan voittokulkua vauhdittaakseen. No, me olimme nuoria silloin.
Tänään uljaat tyttömme Virpin ja Aino-Kaisan johdolla ponnistelevat voittaakseen lopulta koko Tour de Skin. Huomenna sitten hiihtäjiä kiusataan äärirajoille tuolla mielettömän raskaalla kiipeämisellä Alpe Cermisin huipulle.
Miehemme yhdistetyssä ovat myös vahvoilla ja Sami on todellinen suomalainen sisupussi.
Tänään uljaat tyttömme Virpin ja Aino-Kaisan johdolla ponnistelevat voittaakseen lopulta koko Tour de Skin. Huomenna sitten hiihtäjiä kiusataan äärirajoille tuolla mielettömän raskaalla kiipeämisellä Alpe Cermisin huipulle.
Miehemme yhdistetyssä ovat myös vahvoilla ja Sami on todellinen suomalainen sisupussi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
seuraan kaikenlaista urheilua. Olen oikein urheilufani, jo etukäteen Eurosportilta seuraan suorana lähetyksenä.
Formulat, mäkihypyt, hiihdot, pujottelut ja jääkiekon MM-ottelut katson, jos vain mahdollista. On paljon muutakin, esim. taitoluistelulajit ovat kaunista katsottavaa.
Onkohan muita naisimmeisiä, jotka näin kovasti fanittavat urheilua?
Mikseivät naiset olisi yhtä innokkaita tai innottomia urheilun suhteen kuin miehetkin!
Olen jo lapsesta kasvanut varsinkin talviurheiluun, itsekin kilpaillut hiihdossa ja luistelussa. Puijon kisoissa kävin ja ihailin sydämeni pohjasta Veikko Kankkosta, lähetin fanipostiakin. Laskettelua harrastin vielä pari talvea sitten, nyt pelkään liikaa kaatumista.
Seuraan varsinkin talviurheilua ja palloilulajeja, miksei formulaakin ja yleisurheilun arvokisoja. Kisojen tunnelma ja jännääminen tempaa mukaan jopa telkkarin kuvaruudun ääressä. Parasta nautinto on , kun mummin pikkupojat ovat vierellä sohvalla asiantuntevina kommentoijina, etenkin jalkapallossa ja jääkiekossa.
Jos kultamitaleita tulee, juhlitaan ilman muuta, kahvit keitetään, vähintään jätskiä pakastimesta kaivetaan, ellei peräti mitalikakkua leivota!
hiihtohousut lepattivat, päässä sininen pipo, valkea raita. Nyt on kuin vauvojen potkupuvut, vaaleenpunaiset Suomen pojilla.
Naiset ovat huikeassa kunnossa ja tiukka on kilpa. Yhdistetyssäkin ollaan kovia. Anssi Koivuranta taitaa viedä koko potin.
Vastaus kysymykseen on myöntävä.
Kun Suomen värit ovat keulilla, niin mikä on seuratessa.
On se vaan tuo hiihtohomma muuttunut Pekka Tiilikaisen ajoista.
Silloin painettiin 50 kilsaa kahdella kiekalla ja rinnukset värjäytyivät mustikkasopan sinisiksi.
Kun Pekka selosti höyryradioon esim. naisten hiihtoa, oli se kiva kuunnella, kun Pekka kertoi, että "rako pienenee" tai "rako suurenee".
Kaikkihan tiesivät, mistä oli kyse, mutta hupaisaa se oli.
Nyt on toisin.
Matka on hädin tuskin yli yhden kilsan. Ei siinä ehdi raot kasvaa kovin suuriksi. Onneksi.
Aikansa kutakin.
naisia alentavaa taas vanhojen äijien turina.
Onnittelut Suomen naisille,taas on tullut kultaa ja kunnia.
Mäkihyppy olisi kivaa katseltavaa,mutta, se ei ole näkynyt minun TV:ssä.
Ehkä sen saisi näkyviin jostain internetin kautta Sport sivustoista Videolla ,mutta niinpaljoa en ole kiinnostunut, että hakisin sieltä.
Siittä yhdestä mäkihyppääjästä ei lehdistö ole nyt saanut skandaali uutisia hakemallakaa,koittavat pilata nuoren miehen elämä ,niinkun kävi Matille!
nuori kaveri vielä, että tarttee kyllä ohjausta, ettei luiskahda elämä väärille raiteille.
Sanoihan kaveri, ettei uskalla kaljapulloakaan juoda, että pienestä se on kiinni.
Eurosportilta seuraan nytkin kisoja, Yhdistetyn miehet siellä "laskevat hyppyrimäkeä alas" tällä hetkellä.
Kyllä seuraan mielelläni urheilukilpailuja - talvella usein on niin mahtavat lumimaisematkin ruudussa ja tietenkin kaikki yleisurheilun halli- ja stadionkisat ovat päivän kohokohtia. Urheilu on minullakin veressä, mielellään kuntoilen itsekin. Näin vanhana se on jo omaksi iloksi ja virkistykseksi, mutta niin sitä kuntoa saa ylläpidettyä.
Ja ihan hyvinhän ne meni.
ihan hyvin. Onnea Jauhojärvellekkin , Melkein kultaa,hieno suoritus.
epärehellisyys.
inhottaa tällä hetkellä Kyrön manneitten asioitten vatvominen. Antaisi jo olla. Pilaa Suomalaisten maineen lopullisesti. Oman pesän likaaja.
En voi kieltää, etteikö tulisi mieleen joka kerran, kun joku voittaa, että onkohan dobbingilla osaa asiaan.
Tämän päivän Hesarin kuukausiliitteessä on Kari-Pekka Kyrön haastattelu.
Kannattaa tutustua.
Kun yleisurheilu minun kohdalla menetti viehätyksesä Matti Vainion jupakan jälkeen, ajattelin, että tämä opettaa varmasti suomalaiset varomaan dopingia. Uskoin ihan todella, että suomalaiset ovat siitä puhtaat. Juoksuja en kuitenkaan ole koskaan sen jälkeen katsonut.
Myöhempinä vuosina seurasinkin hiihtoa innolla.
Kuinka ylpeitä olimmekaan karpaaseistamme, ja oli mahdoton kuvitella, että Isometsä tai Myllylä pelaisivat filunkia.
Kyllä on uskottava, että he treenasivatkin yli voimiensa. Kaikki varmaan muistavat Myllylän suoharjoittelut.
Mutta silti!
Kun Lahden kisat oli käyty, sanoin, että nyt on sitten minun puolestani urheilut katsottu. Mäkihyppyjä vielä katsoin Ahosen ylivoimaa ihaillen, mutta nyt sekin on sitten taakse jäänyt.
Voiko mäkihyppääjä käyttää piristeitä tai hormooneja? En usko siihen, koska henkensä kaupallahan he hyppäävät. Pitää olla tosi skarppina. Vaikka onhan meillä yksi hyppääjä, joka hyppäsi krapulassa ja varmasti humalassakin aikanaan. Tänä päivänä hänet varmaan diskattaisiin?
Curling ja jääkiekko ovat mäkihypyn lisäksi sopivia TV-ruutuun. Ihan mielellään niitä seuraa. Samoin snookeria.
Mutta hiihtoa ei tarvitse enää seurata. Vaikka nyt ollaan niin tarkkoja, niin tarkkoja, niin maine on mennyt.
Joka kerran keksitään....
Isometsän ja Myllylän typeryyteen toppasi hiihdon seuraaminen täysin. Mokomatkin mahtailijat !
Jäljellä ovat mäkihyppy, curling, ratsastuskilpailut ja joskus sattumalta kilpa-ajot.
Olihan ilo ja nautinto seurata hienoja kisoja. Eikä vähiten omiemme menestyksen johdosta. Maailmassa on - ei ainoastaan kilpailtava, vaan myös menestyttävä tai huonosti käy. Jokainen maa iloitsee omiensa menestyksestä.
Jos vaatisimme kaikessa ehdotonta nuhteettomuutta, emme voisi kannattaa mitään. Äänestämme vaikka tiedämme mitä peliä puolueet pitävät. Uskomme pankkeihimme vaikka tiedämme niiden rumat teot viime laman aikana.
Voidaksemme elää on tehtävä kompromisseja, annettava anteeksi ja unohdettava menneet virheet, varsinkin sellaiset jotka on sovitettu.