Kuka tietää kertoa kokemuksia GPS-laitteesta?
Olen laittamassa Magellanin Meridian -vehkettä ja haluaisin kokemuksista kuulla.
Lähinnä minulla tulisi se veneilykäyttöön, mutta aikapaljon liikun kyllä metsissäkin, joten onko joku moista värkkiä kokeillut käytännössä.
Virrankulutus on aika tärkeä asia, samoin kuin käytön helppous.
Kiitoksia etukäteen.
Olen laittamassa Magellanin Meridian -vehkettä ja haluaisin kokemuksista kuulla.
Lähinnä minulla tulisi se veneilykäyttöön, mutta aikapaljon liikun kyllä metsissäkin, joten onko joku moista värkkiä kokeillut käytännössä.
Virrankulutus on aika tärkeä asia, samoin kuin käytön helppous.
Kiitoksia etukäteen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ostin Visbystä, kun meni kiinteä pimeeksi viime kesänä, mutta sitähän täällä on jo käsitelty.
Magellan toimi moitteettomasti vaikka Raytheon oli ilman singnaalia.
Ainoa ongelma käyttöönotossa oli, ennen kuin hiffasin asetuksissa oli maantiemailit (road miles ) päällä, suunta ja nopeus oli oikein.
Päivässä oppii käyttämään, patterit kestävät ehkä viikon jos koko päivän päällä, mutta avomerellä esim. riittää kun kurkkaa kerran kahdessa tunnissa.
Suositeltava ja hauska lelu, ihan vaan varmuuden vuoksi.
>Päivässä oppii käyttämään, patterit kestävät
>ehkä viikon jos koko päivän päällä, mutta
>avomerellä esim. riittää kun kurkkaa kerran
>kahdessa tunnissa
virtuaaliveneilijä söör PA näyttää taas asiantuntemuksensa: liekkö koskaan ko. gepsiä edes kädessä pitänytkään. Kun noin tositietäjä on, niin voisi vaikkapa kurkata valmistajan nettisivuilta, mitä siellä kerrotaan paristojen kestosta:
http://www.magellangps.com/en/products/product_specs.asp?PRODID=91
Valmistaja lupaa 14 tuntia, joka on siis maksimi ja käytännössä jää n. 10 tuntiin!
mulla vielä alkuperäiset patterit koneessa, näyttää vähän alle puolta, Raytheon alkoi pelata jo Öölannissa.
Kuten itsekin totesit esitin vain lonkalta arvion, eli varapattereita syytä pitää mukana, ja lisävarusteena saatavana virtajohto / antenni.
Sullahan toi virtuaalihomma tuntuu olevan hanskassa !
Eiköhän ne normaalin käyttäjän vaihtoehdot ole käytännössä supistuneet kahteen: jos ostaa Magellanin tai Garminin, niin valinta on tuskin pahasti väärä. Kummalta vaan se mieleisin ja edullisimmalta vaikuttava malli sattuu löytymään.
Itse jättäisin muut merkit tarkastelun ulkopuolelle, mutta Garminin tarjonnan kuitenkin tsekkaisin ennen kuin menisin Magellan-ostopäätöstä suoraa päätä tekemään.
Ostin tuommoisen ja vielä Magellanin uutuuskarttaCD-paketin ja olen kyllä erittäin tyytyväinen. Hintaa mokomilla oli 638 180€.
Mainoksen väittämä kartan olevan tehty
"metsäpolkujen tarkkuudella" pitää lähes paikkansa. Eihän siellä GPS:n kartassa nyt kaikkia Suomen metsien polkuja voi todellisuudessa olla, mutta tarkkuus on lähes 1:50000 Maastokartan tasoa. Olipa Magellanin kartalla eräskin polku, joka puuttuu 1:20000 peruskartasta !
Laitteen mukana tulleet paristot kestivät reilun tunnin käyttöä valo päällä, mutta Honkkarista ostetut Vartan 2100 mAh AA-koon akut ovat kestäneet useamman tunnin ja mittari näyttää vasta puolta.
Tämä sportTrak Color vastaava, mitä meridian-malli?
Onko siinä kaupunkikartat ladattavissa esimerkiksi tietsikalta?
Tarkkuudet taitaa olla valmistajasta riippumatta sen 20 metriä, minkä koko (amerikkalaisten hallitsema) järjestelmä käytännössä mahdollistaa...
Olen miettinyt sisävesille veneeseen ko. laitetta ja ei taida jokiväylän ajaminen pelkän Gepsin kanssa luonnistua? Ilmeisesti tarkkuus ei riitä ahtaalla väylällä.
Missä liene suomen halvimmat hinnat noitten osalta?
Mutta jospa se tuo joulupukki olisi vielä olemassa....
Onhan?
>Olen miettinyt sisävesille veneeseen ko. laitetta ja ei taida jokiväylän ajaminen pelkän Gepsin kanssa luonnistua? Ilmeisesti tarkkuus ei riitä ahtaalla väylällä.
Eihän gepsin hankinnan jälkeen tietenkään enää tarvitse käyttää mitään perinteisen navigoinnin keinoja kuten ympäristön ja väylämerkkien havainnointia silmillä ja tarvittaessa kiikareilla myös magneettikompassin voi antaa lapsille hiekkalaatikkoleikkeihin. Ja paperikartat kannattaa aivan ensimmäisenä käyttää vaikka saunan kiukaan sytykkeinä.
Gepsillä navigointi on yhtä helppoa kuin tietokonepelin pelaaminen: tuijotetaan näyttöä ja pidetään vene vain siinä postimerkkinäytöllä näkyvällä reittiviivalla tai kartalla, jossa järkevässä mittakaavassa näkyy muutaman sadan metrin alue. GPS ei myöskään _koskaan_ eikä missään tilanteessa voi mennä rikki, paristot ja elektroniikka ovat ikuisia eikä tuollainen käsikapula voi edes koskaan pudota tai kastua. Siis huomattavasti luotettavampi peli kuin perinteinen kartta, kiikarit ja kompassi.
Mihin ihmeeseen jokiväylällä tarvitaan ajon aikana gepsiä? Itse sisävesiveneilijänä en kapeilla väylillä vaikkapa Saimaalla Heinäveden reitillä gepsiä ehdi käyttämään. Keppejä ja linjamerkkejä on sen verran tiheässä, että kartta ja silmät riittävät. Pielisjoella, Juankosken reitillä tai Runninjoessa ei kyllä eksymään pääse, jos ei aivan sokea ole. Selkävesillä ja huonoissa olosuhteissa tai oudoilla vesillä liikuttaessa GPS täydentää ja antaa lisää varmuuttaa muiden navigointimenetelmien käyttöön.
Tuota jokikäyttöä jäin itsekin ihmettelemään mutta kokemuksesta voin sanoa, että GPS oli miellyttävä viime sunnuntaina Suvasvedellä. Oli tietty paikka tavoitteena eikä näkyvyyttä kuin 200m. GPS neuvoi kiltisti mihin pitää mennä tai paremminkin niin päin, että se kertoi missä ollaan josta itse päättelin mihin pitää mennä. Olisihan siihen voinut reittipisteitäkin naputella mutta oma näppis on kuitenkin sen verran hankala ettei viitsinyt.
sarkasminpuuskan pukkasi.
Ajattelin ensin, etten viitsi edes vastata mitenkään, mutta ilmeisesti edellinen tekstini oli sen verran epätarkka, että yritän kuitenkin.
Tarkoitin tuolla jokikäytöllä sitä, että kun kyseessä on mutkainen jokiosuus, leveydeltään 30m-400m ja turvallinen väylä kulkee ihan missä reunassa sattuu. Osuus on vanhaa uittojokea ja siellä olevien kiviarkkujen vuoksi 80 sentin syväys on liikaa ajella ihan mistä kohtaa jokea tahansa.
Varsinkin pimeällä ajaessa gepsiin tallennetut lateraalimerkkien paikat helpottaisivat merkiltä toiselle siirtymistä ettei tartteisi koko ajan etsiä mustasta tuntemattomasta viittaa, että missähän päin se seuraava nyt olisi.
Kokemuksesta tiedän, että viittojen heijastimet eivät ole niitä tehokkaimpia....
Tai ehkäpä pysyttelenkin hiekkalaatikollani ja annan Teidän oikeiden veneilijöiden olla vesillä, ja sanailla karttojen kohtalosta.
Aihe lienee nyt asiantuntijoitten toimesta käsitelty loppuun. Kaunis kiitos kaikille.
Pahoitteluni tosiaankin sarkastisesta vastauksesta, ei kuulu tapoihini, mutta nykyään palstalla vallitsevasta BB:n ja kumppaneiden juttujen tasosta noussut ärtymys purkautui väärään kohteeseen. En ole mikää perinteistä kynsin hampain kiinni pitävä ukko sen enempää kuin teknofriikkikään, yritän vaan tuoda kaikista menetelmistä sekä hyvät että huonot puolet esille ja muistuttaa, että hyvä kokonaisuus muodostuu toisiaan täydentävistä osista. Vielä jos on käytössä varajärjestelmiä (esim. GPS PC-kartta ja kompassi paperikartta), niin lopputulos on hyvä.
Tosiasia kyllä on, että nykyään kuulee liian paljon polemiikkia myös siitä, onko gepsin tarkkuus 2 vai 20 m. Veneilyssä tällä ei mielestäni ole merkitystä, onko tarkkuus veneen leveydeyn vai pituuden suuruusluokkaa, varsinainen paikannus on tehtävä muilla keinoin kuin gepsin koordinaateilla.
Suurempi epätarkkuus kuin absoluuttinen sijainti syntyy ainakin kartallisissa laitteissa karttojen epätarkkuudesta. Niissä harvoin päästään metritarkkuuteen, sama kyllä koskee myös vaikkapa Genimapin CD merikarttojakin. Kartta-aineistossa pitäisi päästä peruskartan mittakaavaan eli luokkaan 1:20000, jotta tarkkuus olisi mainitsemaasi käyttöön riittävä.
Tarkkudessa on myöskin kahta eri laatua: absoluuttinen eli esim. kiinteään paikkaan kiinnitetyn merkin tiedetyn koordinaattilukeman vertaaminen gepsistä saataviin latitudi ja longitudiarvoihin ja toistettavuus eli poikkeama esim. verrattaessa useita kertoja merkittyyn reittipisteeseen suunnistamista ja tässä kohdassa esiintyvää poikkeamaa. Näitä jos kokeilee käytännössä niin huomaa, että käytännön poikkeamat ovat ihan muuta kuin teoreettiset ja vaihtelevat suurestikin olosuhteiden ja paikankin mukaan.
Itse en lähtisi gepsin perusteella alle 50 m tarkkudella edes muistiin nauhoitettua jälkeä (track) pitkin ajamaan, koska poikkemat voivat vielä nykyäänkin SA-häirinnän poistamisen jälkeenkin olla kymmeniä metrejä. Valmistajat mainostavat kovasti uutta WAAS-tekniikkaa, joka perustuu lisäsatelliittien käyttöön, mutta Suomessa ainakaan toistaiseksi noita korjaussatelliitteja ei näy. Ihan etelässä voi satunnaisesti saada yhteyden, mutta pohjoiseen päin mentäessä todennäköisyys heikkenee.
Luotettavimpaan lopputulokseen pääsisit ehkä menemällä hyvissä olosuhteissa merkkien (esim. reimarit) kohdalle ja laittamalla sijainnin gepsin muistiin. Tässäkin tapauksessa virhettä tulee vielä toistettavuudesta, mm. ilmakehän häiriöt, vuorokauden aika (->satellittien sijainti ja määrä) ja jopa lämpötila (gepseissä tosin lämpötilakompensointi) aiheuttavat tätä virhettä.
Älä anna meidän tyhmien vastaajien häiritä mielenrauhaasi, minusta ainakin on hyvä, että välillä täällä puhutaan ihan oikeasti veneilyyn liittyvistä asioista. Huonoja kysymyksiä ei ole, on vaan huonoja vastauksia.
Yritetään kehittää tätä palstaa enemmän veneilyaiheiseksi, yritän itsekin jatkossa pysyä asiassa. En ole mikään tietoviisas, mutta oman veneilyharrastuksen kautta mieleen jää aina jotakin hyödyllistäkin.
närkästymiseni.
Todellakaan en aio gepsiä sillä laittaa, että voisin vaikka paatista lasit tervata ja ajella sitten "mittarin mukaan".
Jotenkin vain mielessä on kajastus siitä Gepsin "hyvyydestä" juuri siinä, että muistissa olevista pisteistä voi ottaa uutta suuntaa hakematta välttämättä kiintopistettä maalta tms.
Tietysti voisin karttaan merkitä joka reimarin kohdalle kompassisuunnan, mihin pitää seuraavaksi lähteä.
Jotenkin, kun kesän aikaan tottuu ajelemaan, niin ei huomaa pimeyden mukanaantuomaa haastetta syksyllä. Ja ilmeisesti nykyaikaan kuuluu se tietty helppous, eikä kartta/kompassi -yhdistelmä tunnu gepsin rinnalla miltään...
Eikähän se sitäpaitsi karttaa korvaakaan koskaan.
Toisaalta vähävaraisena harrasteveneilijänä mietin sitäkin, mitä muuta minä mahdollisesti paattiini saisin samalla rahasummalla?
600-700 euroa on minulle ainakin kova sana, jos sen veneeseen yhtäkkiä sijoittaa. Onko gepsi sitten sen arvoinen? Sekin mietityttää.
Muistaakseni Kolumbuksellakaan ei ollut gepsiä, mutta eipä tainnut edes karttoja olla ja niinpä seilasi kuin aikamiehet "veinväljässä", Päätaloa lainatakseni.
Ilmeisesti todella absoluuttiseen tarkkuuteen ei tarvitsekaan koskaan päästä näillä laitteilla, sillä tutkahan paljastaa kyllä reitillä olevat merkit ja paljastaa jopa sorsapoikueetkin.
Mutta euroja se sekin laite kysyy ja tarpeellisuus tulee siinä vaiheessa hyvin kyseenalaiseksi.
Poristaanhan vain jatkossakin veneilystä ja itse en oikein ymmärrä miksi palstalla puhutaan kokonaan muista asioista joittenkin toimesta.
Huuhaa -palsta on olemassa noita hupihommia varten ja annettaisiin meidän puhua rauhassa veneilystä. Mutta eipä tuo ole ainut asia mitä en ymmärrä.
.-)))