paljonko kasvaa vuodessa!!!!

Mitähän tarkoitit, kun kirjoitit ettei hoidon taso vaikuta kasvuun lainkaan? Mielestäni se vaikuttaa: taimien alkuunlähtö hoitamattomana epäonnistuu, raivauksen laiminlyönti kasvassa nuoressa metsässä aiheuttaa pystyynkuivumisia tai pieni vihreän latvan osuus hidastaa kasvua. Harvennuksien laiminlyönti se vasta tappioita kasvuun tuottaakin, hennot puut katkeilevat lumen painosta ja kuutioita tulee vain vähän. Kasvunsa kasvanut metsä ei tuota kasvukuutioita ollenkaan, päinvastoin lahotessaan pienentää niitä.

Perustelehan väitteesi.

vaikuttaa kirjoitti:

Mitähän tarkoitit, kun kirjoitit ettei hoidon taso vaikuta kasvuun lainkaan? Mielestäni se vaikuttaa: taimien alkuunlähtö hoitamattomana epäonnistuu, raivauksen laiminlyönti kasvassa nuoressa metsässä aiheuttaa pystyynkuivumisia tai pieni vihreän latvan osuus hidastaa kasvua. Harvennuksien laiminlyönti se vasta tappioita kasvuun tuottaakin, hennot puut katkeilevat lumen painosta ja kuutioita tulee vain vähän. Kasvunsa kasvanut metsä ei tuota kasvukuutioita ollenkaan, päinvastoin lahotessaan pienentää niitä.

Perustelehan väitteesi.

Metsämaan puuntuottokyky näkyy kasvuna (m3/ha). Tiheyden ollessa riittävä, nämä kasvukuutiot vakioituvat. Tiehämmässä kasvu vain jakautuu useammaalle puulle. Metsänkasvattajan intressissä on tietenkin harventamalla kohdistaa kasvu niihin yksilöihin, joista hän luulee saavansa parhaan taloudellisen hyödyn. Kasvua se ei kuitenkaan lisää yhtään. Luonto toimii harventajana aivan samalla tavalla, mutta pienellä viiveellä.

"Kasvunsa kasvanutta" metsää ei olekaan. Olet oikeassa, että jossakin vaiheessa luonnonpoistuma kasvaa niin suureksi, että taloudellista hyötyä tavoitteleva metsänomistaja suorittaa uudistuksen metsässä, jota kansanomasesti kutsutaan uudistuskypsäksi.

Kuutioina näkyvään puuntuotoskykyyn vaikuttaa ainoastaan maapohjan puuntuotoskyky. Sen hyvyys. Aloittajan mainitsemat luokat, joita joku on keksinyt yrittää keinotekoisesti parantaakin lannoitteilla ja vesitalouden kunnostamisella.

putte kirjoitti:

Metsämaan puuntuottokyky näkyy kasvuna (m3/ha). Tiheyden ollessa riittävä, nämä kasvukuutiot vakioituvat. Tiehämmässä kasvu vain jakautuu useammaalle puulle. Metsänkasvattajan intressissä on tietenkin harventamalla kohdistaa kasvu niihin yksilöihin, joista hän luulee saavansa parhaan taloudellisen hyödyn. Kasvua se ei kuitenkaan lisää yhtään. Luonto toimii harventajana aivan samalla tavalla, mutta pienellä viiveellä.

"Kasvunsa kasvanutta" metsää ei olekaan. Olet oikeassa, että jossakin vaiheessa luonnonpoistuma kasvaa niin suureksi, että taloudellista hyötyä tavoitteleva metsänomistaja suorittaa uudistuksen metsässä, jota kansanomasesti kutsutaan uudistuskypsäksi.

Kuutioina näkyvään puuntuotoskykyyn vaikuttaa ainoastaan maapohjan puuntuotoskyky. Sen hyvyys. Aloittajan mainitsemat luokat, joita joku on keksinyt yrittää keinotekoisesti parantaakin lannoitteilla ja vesitalouden kunnostamisella.

niin paljon kun luullaan. kun kasvun verran hakkaa niin pysyy talous että metsä tasapainossa eikä kaikkia kerralla! hankinta teen!

putte kirjoitti:

Metsämaan puuntuottokyky näkyy kasvuna (m3/ha). Tiheyden ollessa riittävä, nämä kasvukuutiot vakioituvat. Tiehämmässä kasvu vain jakautuu useammaalle puulle. Metsänkasvattajan intressissä on tietenkin harventamalla kohdistaa kasvu niihin yksilöihin, joista hän luulee saavansa parhaan taloudellisen hyödyn. Kasvua se ei kuitenkaan lisää yhtään. Luonto toimii harventajana aivan samalla tavalla, mutta pienellä viiveellä.

"Kasvunsa kasvanutta" metsää ei olekaan. Olet oikeassa, että jossakin vaiheessa luonnonpoistuma kasvaa niin suureksi, että taloudellista hyötyä tavoitteleva metsänomistaja suorittaa uudistuksen metsässä, jota kansanomasesti kutsutaan uudistuskypsäksi.

Kuutioina näkyvään puuntuotoskykyyn vaikuttaa ainoastaan maapohjan puuntuotoskyky. Sen hyvyys. Aloittajan mainitsemat luokat, joita joku on keksinyt yrittää keinotekoisesti parantaakin lannoitteilla ja vesitalouden kunnostamisella.

Kyllä metsän hoito vaikuttaa jokaisella metsäpohjan hyvyysluokassa. Ei pelkkä maapohjan hyvyys kasvata yhtään kuutiota puuta, siellä pitää kasvaa ensin se puu, aluksi taimena. Tietysti rehevä pohja kasvattaa tätä puuta enemmän ja nopeammin kuin karumpi pohja. Esim omt:llä hoidettu koivikko hoidettuna tuottaa ja kasvattaa kuutioita/ha aivan eri lailla kuin hoitamaton, onhan tämä nähty ja tutkittu monen tohtorin voimalla ja tehty harvennus- ja taimitiheystaulukot eri hyvyysluokille. Tämän voi myös havaita jokainen jonka mailla on metsää hoidettua ja rajan toisella puolen ei, samalla maapohjan.

Siis, ei ne kuutiot/ha taivaasta tule, niiden eteen on tehtävä työtä runsaasti. Aloittajan metsä oli hoidettu, mitä se tuottaisikaan hoitamattomana?

vaikuttaa kirjoitti:

Kyllä metsän hoito vaikuttaa jokaisella metsäpohjan hyvyysluokassa. Ei pelkkä maapohjan hyvyys kasvata yhtään kuutiota puuta, siellä pitää kasvaa ensin se puu, aluksi taimena. Tietysti rehevä pohja kasvattaa tätä puuta enemmän ja nopeammin kuin karumpi pohja. Esim omt:llä hoidettu koivikko hoidettuna tuottaa ja kasvattaa kuutioita/ha aivan eri lailla kuin hoitamaton, onhan tämä nähty ja tutkittu monen tohtorin voimalla ja tehty harvennus- ja taimitiheystaulukot eri hyvyysluokille. Tämän voi myös havaita jokainen jonka mailla on metsää hoidettua ja rajan toisella puolen ei, samalla maapohjan.

Siis, ei ne kuutiot/ha taivaasta tule, niiden eteen on tehtävä työtä runsaasti. Aloittajan metsä oli hoidettu, mitä se tuottaisikaan hoitamattomana?

Kyllä rehevään maapohjaan metsä tulee; vaikka sitten sieltä 'taivaasta', jos ei muualta!
Tarkistapa vielä nuo mainitsemasi tutkimukset. Hoitamattomassa on hyvä kasvun määrä, mutta hoidolla kasvu kohdennetaan haluttuihin puuyksilöihin ja saadaan sitä arvokasvua.

mihin vaikuttaa kirjoitti:

Kyllä rehevään maapohjaan metsä tulee; vaikka sitten sieltä 'taivaasta', jos ei muualta!
Tarkistapa vielä nuo mainitsemasi tutkimukset. Hoitamattomassa on hyvä kasvun määrä, mutta hoidolla kasvu kohdennetaan haluttuihin puuyksilöihin ja saadaan sitä arvokasvua.

Jos maan omistaja on jatkuvan kasvatuksen kannattaja, niin puusto kasvaa räjähdysmäisesti. Jos taas tyhmä aukkohakkkuun kannattaja, niin kituliaasti kasvavat räkämännyt.

mihin vaikuttaa kirjoitti:

Kyllä rehevään maapohjaan metsä tulee; vaikka sitten sieltä 'taivaasta', jos ei muualta!
Tarkistapa vielä nuo mainitsemasi tutkimukset. Hoitamattomassa on hyvä kasvun määrä, mutta hoidolla kasvu kohdennetaan haluttuihin puuyksilöihin ja saadaan sitä arvokasvua.

se asia on.

vaikuttaa kirjoitti:

Kyllä metsän hoito vaikuttaa jokaisella metsäpohjan hyvyysluokassa. Ei pelkkä maapohjan hyvyys kasvata yhtään kuutiota puuta, siellä pitää kasvaa ensin se puu, aluksi taimena. Tietysti rehevä pohja kasvattaa tätä puuta enemmän ja nopeammin kuin karumpi pohja. Esim omt:llä hoidettu koivikko hoidettuna tuottaa ja kasvattaa kuutioita/ha aivan eri lailla kuin hoitamaton, onhan tämä nähty ja tutkittu monen tohtorin voimalla ja tehty harvennus- ja taimitiheystaulukot eri hyvyysluokille. Tämän voi myös havaita jokainen jonka mailla on metsää hoidettua ja rajan toisella puolen ei, samalla maapohjan.

Siis, ei ne kuutiot/ha taivaasta tule, niiden eteen on tehtävä työtä runsaasti. Aloittajan metsä oli hoidettu, mitä se tuottaisikaan hoitamattomana?

Hoitohan jopa vähentää kasvua. Googlettamalla löytyy tohtorien aineistoa sivukaupalla. Tässä yksi.


http://www.metla.fi/tiedotteet/2006/2006-03-29-korpikuuset.htm

Niin. Niiden kasvamaan jätettyjen puiden kasvu oli nopeutunut, mutta olisivat ne poistetutkin kasvaneet. Tai sitten ei. Riippuu ryteiköstä.

jäkäti kirjoitti:

Niin. Niiden kasvamaan jätettyjen puiden kasvu oli nopeutunut, mutta olisivat ne poistetutkin kasvaneet. Tai sitten ei. Riippuu ryteiköstä.

on mitattu suurin kokonaiskasvu harventamattomalle puustolle. Se on sitten eri juttu kuka tarvitsee 10000 keppiä tai 300 tukkipuuta.