Kuinka moni teistä lesbohenkiset ihmiset on löytäneet ja saaneet kumppanin heteropiireistä, siis joka on ollut täysi hetero ennen?
Olin itse taas tytöjen iltaa viettämässä, kun eräs nainen, joka sanoi muistavansa minut jo ennestäänkin, osoitti kiinnostusta minua kohtaan. Tai ainakin hän siirtyi aina vierelleni juttelemaan ja läheisyyteen ja katsoi suoraan silmiini ja kosketti kättäni. Tottakai tuo voi olla ihan normaalia heteropiireissä, sen olen kyllä oppinut. Mutta itse tunnun aina löytävän mielenkiintoisempia ihmisiä heteropiireistä, kuin lepakkobaareista ym. Tiedän itse olevani täysin lesbo. Voisiko siis heteropiireistä saada oikean kumppanin, vai haluaako ne vain yhdenillan juttuja? Kokemuksia, pliis...
Olin itse taas tytöjen iltaa viettämässä, kun eräs nainen, joka sanoi muistavansa minut jo ennestäänkin, osoitti kiinnostusta minua kohtaan. Tai ainakin hän siirtyi aina vierelleni juttelemaan ja läheisyyteen ja katsoi suoraan silmiini ja kosketti kättäni. Tottakai tuo voi olla ihan normaalia heteropiireissä, sen olen kyllä oppinut. Mutta itse tunnun aina löytävän mielenkiintoisempia ihmisiä heteropiireistä, kuin lepakkobaareista ym. Tiedän itse olevani täysin lesbo. Voisiko siis heteropiireistä saada oikean kumppanin, vai haluaako ne vain yhdenillan juttuja? Kokemuksia, pliis...
Vastaukset 7
Vanhimmat
ihan heteropiireistä. :) kyllä lukuisia ja lukuisia harhaosumia sitä ennen oli, mutta lopulta se jymähti. minua ehkä jotenkin karsastaa lesbobaarit ja sellaiset tiukat piirit. eiku silmät auki vaan ja piiri pieni seis! :)
Tottakai voi löytyä heteropiireistä kumppani! Kyllä minä ainakin olin ihan täysin heteropiireissä sisällä siihen asti kunnes aloin ensimmäisen kerran seurustella naisen kanssa. Kukaan ei tiennyt, eikä olisi voinutkaan tietää, että pidän enemmän naisista. Jos silloin olisi tullut sopiva ihminen ja tilaisuus vastaan, se olisi ollut menoa saman tien! En vaan silloin ollut vielä tarpeeksi rohkea tekemään mitään aloitteita kun täysin kaapissa vielä olin.. :/
minä en edelleenkään koe olevani bi tai lesbo. Olen koko ikäni ollut miesten kanssaenkä olisi voinut kuvitellakaan että olisin mitenkään päin naisen kanssa. mutta kun nykyinen vaimoni astui elämääni niin elämä heitti häränpyllyä.
En ymmärrä enään miksi pitäisi kuulua johonkin lokeroon(bi,lesbo,hetero)ihminen rakastuu ihmiseen, tai, kai on niitäkin ketkä vaan ei voi olla naisen tai miehen kanssa.
Mutta itse kuulun tähän kastiin että rakastun ihmiseen enkä siihen mitä sen housuissa on. ja minun täydellinen puolisko vaan nyt sattuu olemaan naisen vartalossa!!
Mutta jos nyt ajattelisin että tulisi ero, en todellakaan voisi kuvitella olevani naisen kanssa... ja jos tarkemmin ajattelee niin en kyllä miehenkään, johtuu siitä että olen niin totaalisen rakastunut vaimooni niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Tiedän että näin tulee olemaan aina, vaikkakin hän on ollut vaimoni vasta 4v. mutta kyllä sen vaan tuntee!!
rajallinen...mutta miksi haet heteropiireistä? Toki sieltä löytyy aivan varmasti kumppaneita, mutta miksi haluat juuri heteron..? Onko näin, että pelkäät hylkäämistä. Mahdollisen eron syy lievittyy kun syy etsitään kumppanin heteroudesta. Jeps naiseni lähti miehen perään, ei naisen, koska toisen naisen matkan lähteminen kirpaisisi enemmän.
Ennen kuin alamme sen syvällisemmin pohtia aapeen sielunelämää ja perimmäisiä pelkoja.. Tekstistä löytyy ihan kelpo selitys, miksi juuri hetero.:)
"Mutta itse tunnun aina löytävän mielenkiintoisempia ihmisiä heteropiireistä, kuin lepakkobaareista"
oma kokemukseni on, että etsimällä ei kumppania löydä - satunnaisia juttuja ehkä - mutta parhaat ihmiset tulevat tielle kun sitä vähiten odottaa. Ehkäpä sinäkin viihdyt ns. heterobaareissa siitäkin syystä, että siellä ei niin ole koko ajan naisilla toistensa haku päällä, ei ole mittailu käynnissä joka puolella. Annat sattumalle tilaisuuden.
Itse ihastuin ensimmäiseen naiseeni töiden kautta, ja jonkin ajan itsetutkiskelun jälkeen aloin hakeutua homobaareihin/-bileisiin. Olen kyllä sitäkin kautta tavannut suloisia, ihania naisia, mutta jotenkin se ensimmäisen sattumanvaraisuus puhutteli mua eniten. Se oli vaan se ihminen. Ei voinut millään tavalla ajatella oliko se naisiin päin kallellaan, mitä se musta ajatteli, seurusteliko se. Se vaan puhui äänellä jonka kuulin.
Olen juuri samaa mieltä. Todelliset ihastukseni ovat osuneet kohdalleni täysin odottamatta, enkä ole tiennyt heidän seksuaalista suuntautumistaan. He ovat järisyttäneet maailmaani, jopa heidän itsensä tietämättään.. Ja itse olen löytänyt vain tuttavia ja kavereita lepakkopiireistä...
Eli ikinä ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan, mutta hemmetin pitkää kärsivällisyyttä kyllä vaaditaan!!