Kuinka moni luovuttaa ilman että koskaan kertoo tunteistaan sille kohteelle elävässä elämässä?
Unohtaako vain, löytääkö toisen vai miten siinä sitten käy? Eikai sitä voi haaveilla vuosia ja elää kuin nunna sinä aikana..
Onko joku muuten aiemmin luovuttanut ja ryhtynyt seurustelemaan toisen kanssa tai huomannut, että se toinen on varattu.
Monikohan suhde jää selvittämättä kun/jos kumpikaan ei uskalla tehdä mitään.
Sinänsä surullista. Tällainen miete tuli mieleen näitä juttuja lukiessa.
Luovuttamisesta
tunteista kertomisesta
8
868
Vastaukset
- surullista ole
ei sitä voi tietää olisko niistä suhteista tullu välttämättä edes mitään?
pelkät tunteet ei pelasta kaikkea- tunteet riitä
Ei kevyt ihastuminen tietenkään pitkään kanna, mutta olen minä lukenut näiltä palstoilta, että joku on rakastanut oikein syvästikin eikä siltikään ole kertonut tunteistaan ja homma on ikäänkuin hiipunut sitten.
Eihän pelkkä ihastus tai tykästyminen mitään tarkoita, se on vain edellytys, että suhde voisi alkaa.
Mutta, ei kai kukaan ihminen nyt montaa kertaa elämässää rakastu tulisesti kuten täällä jotkut sanovat tehneensä.
- myönnän
että minä luovutin ja jatkoin elämääni. Mielessä eräs ihminen on silti aina. Koskaanhan ei ole liian myöhästä.
- Syvyydestähän
on kyse. On ihan eri asia ihastua kuin rakastua.
Voihan se olla, että joillekin ne syvemmät tunteet tulevat esiin vasta kun aikaa on kulunut ja tilanne ikäänkuin siltä erää ohi. - se on merkki
Pian voin nauraa menneelle rakastamiselle. Nyt jo vähän nykii suupielissä, varmasti kohta tulee nauru.
- tuo on ihan
se on merkki kirjoitti:
Pian voin nauraa menneelle rakastamiselle. Nyt jo vähän nykii suupielissä, varmasti kohta tulee nauru.
hyvä, jos osaat nauraa menneisyydelle.
Uusi tuttavuus usein auttaa unohtamaan meneet.
- vaiheessa on
luovutettava. Ainakin itse olen luovuttanut, jos tuntuu, etteivät tunteet kohtaa. Eihän sille sitten voi mitään. Minulla on ollut aikoja, jolloin olen rakastunut ja olen haaveillut. Minun täytyy melkein aina olla hieman rakastunut saadakseni mielenkiintoa elämääni, mutta aina niistä rakkauksista ei tule todellakaan mitään. Vaikka seurustelisinkin vakavasti, saatan silloinkin ihastua ja se menee sitten ohi.
En pystynyt kertomaan kohteelleni, että pidän hänestä.Kun 19.12 päästiin lomille niin sen jälkeen näin hänet baarissa ja huomasin et sillä näytti olevan mielekästä mies seuraa, kyllä minä olin jo huhun kuullut kun kaverin kans tuli puheeksi, mutta en voinut sitä vielä uskoa.Sen jälkeen meni vähän aikaa sulatellessa näkemäänsä, mutta onneksi on ollut aikaa ja nyt ymmärrän ettei siitä tulisi mitään!On paljon levollisempi olo nyt vielä, mutta entä sitten jos näen hänet töissä?Tuleeko vanhat haamut kummittelemaan, sitä en kyllä halua.Niin siis jäi kertomatta ja varmaan tein hyvän päätöksen, ainakin luulisin niin?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1656176
- 795421
- 994375
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.753750Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv613442- 443030
- 152357
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️582099- 462065
Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.381783